Kirjoitan elämäkertaa. Kantakortissa on jatkosodan aikana merkintä, että henkilö on palvellut "HTK 3:ssa". Tarkoittaako HTK Henkilötäydennyskeskusta? Miten… 436
27.6.2022
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Kirjoitan elämäkertaa. Tutkimani henkilö on kantakortin mukaan komennettu elokuussa 1940 8.Prikaatin krh-komppaniaan, jossa hän palveli kesäkuuhun 1941 eli… 173
22.6.2022
Jatkosodan historia -teossarjan ensimmäisestä osasta löytyi tieto, jonka mukaan 8. Prikaati toimi 28.2.1941 Onttolassa, IV Armeijakunnan alaisuudessa. Siitä muodostettiin liikekannallepanossa Jalkaväkirykmentti 8.
Lähteitä:
Jokipii, M. (toim.) (1991). Tuntemattoman sotilaan rykmentti: Jalkaväkirykmentti 8:n historia. WSOY.
Reini, K. O. et al. (1988). Puolustusvoimat vuosien 1940 ja 1941 rauhan aikana. Julkaisussa: Jatkosodan historia. 1, Talvisodasta jatkosotaan ; Sota alkaa, 44-163.
Kirjoitan elämäkertateosta. Päähenkilöni (kotoisin Tohmajärveltä) aloitti varusmiespalvelunsa välirauhan aikana 23.3.1940 osoitteessa KRH Koul.k. Missä… 119
21.6.2022
Talvisodan historia 4 -teoksen mukaan Krh.Koul.K määrättiin 8.2.1940 perustettavaksi Keuruulle, jonne siirrettiin heitinkalusto kaikista muista jalkaväen koulutuskeskuksista paitsi Vaastasta, jossa edelleen annettiin kranaatinheitinkoulutusta ruotsinkielisille. Teoksessa ei ollut mainintaa koulutuskeskuksen mahdollisesta siirtymisestä muualle tai lakkauttamisesta
Lähde:
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Luin isän veljen kantakorttia. Törmäsin muutamaan yksikköön joita en löydä mistään. Missä on vv. 40 -41 sijainnut jalkaväen koulutuskeskukset 6 ja 19. Entä… 406
20.6.2022
Jalkaväenkoulutuskeskus 6 kävi vuosina 1940-41 läpi useita muutoksia. Kesäkuussa 1941 Lempäälään perustetun koulutuskeskuksen jatkosodan aikainen toimintakertomus on digitoitu ja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta:
https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2366948717
Talvisodan aikainen Jalkaväenkoulutuskeskus 6 perustettiin joulukuussa 1939 Kuopioon. Säilyneestä II pataljoonan sotapäiväkirjasta voisi päätellä, että toiminta on siirtynyt huhtikuussa 1940 Iisalmeen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2400072811
Jalkaväen koulutuskeskus 19 vaikuttaisi tulleen perustetuksi Luumäelle syyskuussa 1941 ja siirtyneen sieltä samassa kuussa Lahteen.
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id...
Ukkini kantakortissa on merkintä vuonna 1944 palveluskelpoisuusluokassa B 2 82, mitä tämä tarkoittaa? 134
20.6.2022
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä 82 on "Nivelten viat, vammat ja sairaudet (ei reumaattiset eikä tuberkuloottiset)." B II -luokka merkitsee vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla palvelukseen kelpaavaa toisen luokan apupalvelumiestä.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Helsinki: Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Isäni kantakortissa on 22.09.1943 palveluskelpoisuusluokka B II 40b (B2 40b) Mitä merkinnät tarkoittavat?? 201
13.6.2022
40b on vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä "Toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus)." B II -luokitus on "Toinen silmä terve; määräajaksi, kunnes silmän menetyksestä kulunut vähintään 1 vuosi. Tapaukset, joissa silmäkuoppa sidekalvo- ja luomiarpien takia epämuotoinen, aiheuttaen esim. runsasta limaeritystä. Molemmat silmät vahingoittuneet, näkö huonontunut myös paremmassa silmässä. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,3-0,5."
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Missä sijaitsi jalkaväen koulutuskeskus 5.4.yk Maaliskuussa 1940? 363
9.6.2022
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun. Tarkempaa tietoa ei kirjallisuudesta valitettavasti löytynyt eivätkä koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat vaikuta säilyneen. Tieto saattaisi löytyä muista koulutuskeskuksen mahdollisesti säilyneistä asiakirjoista. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Löytyykö kirjallisuutta tai tutkimuksia sotilasorganisaation tuottavuudesta sodan aikana ? Tuottavuutta tutkitaan siviilinäkökulmasta hyvin laajasti; niin… 99
6.6.2022
Asevoimien suorituskykyä ja tehokkuutta on tutkittu laajemmin 1980-luvulta lähtien. Alan Millettin ja Williamson Murrayn Yhdysvaltojen puolustushallinnolle toimittama kolmeosainen ja nyt ehkä hieman vanhentunut Military Effectiveness (1988) koostuu historiallisista tapaustutkimuksista ensimmäisen ja toisen maailmansodan ajalta. Myöhemmin aihetta on käsitelty eri maantieteellisten alueiden ja aikakausien näkökulmasta. Suomessa samassa hengessä talvisodan Suomen asevoimien tehokkuutta on tarkastellut Pasi Tuunainen.
Kirjallisuutta:
Brooks, R. A. & Stanley, E. A. (eds.) (2007). Creating military power: The sources of military effectiveness. Stanford University Press.
Lawrence, C. A. (2017). War by numbers: Understanding...
Mitä sisältää palvelusluokka B II 53 vuodelta 1943? 160
10.5.2022
Kyseessä on Läppäviät, ei synnynnäiset (Vitia valvularum cordis acquisita), toiminnanvajauksettomat tapaukset.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Selvitän missä lähiomaiset taistelivat talvi- ja jatkosodassa. Eräs omainen paleltui alaraajoistaan Raatteen taisteluissa tammikuun alussa 1940. Hän toipui,… 171
6.5.2022
Talvisodan aikana ja jatkosodan alkuvuosina käytössä olleen vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan BI 81d:n merkitys on "Isonvarpaan viallisuus, kuten jäykkyys y.m., yhdessä muiden varpaiden puuttumisen kanssa."
Milloin ja missä perustettiin Polkupyöräpataljoona 5 (PPP 5)? 506
25.4.2022
Tieto löytyisi luultavasti helpoiten Polkupyöräpataljoona 5:n sotapäiväkirjoista. Tällä hetkellä digitoidut sotapäiväkirjat eivät valitettavasti ole käytettävissä:
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2401526049
Digitoidut sotapäiväkirjat alkavat 5.12.1939, joten sen voisi olettaa olevan myös perustamispäivä.
Reino Arimon teoksen Suomen puolustussuunnitelmat 1918-1939 kolmannessa osassa mainitaan Polkupyöräpataljoona 5:n perustamispaikaksi Kenttäarmeijan keskittämissuunnitelma V.K. 31:n mukaan Mikkeli.
Lähde:
Arimo, Reino. Suomen Puolustussuunnitelmat 1918-1939. Hki: Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto, 1986.
Miten Suomi rahoitti Talvi- ja Jatkosodan? Uskottavasti sotiminen on kallista enkä usko, että valtion kassassa olisi ollut riittävästi varoja. 149
7.4.2022
Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina....
Siviileiden aseet ja kriisiaika Niistä sitä, että saatettaisiinko niitä otta käyttöön mahdollisena "harmaana aikana" tai sodan aikana (jota toivottavasti ei… 121
4.4.2022
Valmiuslain 16 luku määrittelee tavaroiden luovutusvelvollisuudet poikkeusoloissa.
Mitä tehtäviä kuului alla luetelluille 1700-luvun karoliiniarmeijan sotilaan "toimenkuville"? rykmentinkirjuri katselmuskirjuri majoitusmestari sotatuomari … 554
30.3.2022
Lyhyitä määritelmiä tehtäville löytyy esim. Centrala Soldatregistret -sivuston sanastosta. Määritelmiä on myös ruotsinkielisessä Wikipediassa sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin Förvaltningshistorisk ordbok -sanastossa:
Mönsterskrivare – Wikipedia
mönsterskrivare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Kvartermästare – Wikipedia
kvartermästare - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Auditör (militär) – Wikipedia
auditör - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Adjutant – Wikipedia
regementsadjutant - Förvaltningshistorisk ordbok - SLS
Lähteitä ja lisätietoa karoliiniarmeijasta:
Glaeser, M. (2020). By defeating my enemies: Charles XII of Sweden and the Great Northern War, 1682-1721. Helion & Company Limited....
Löysin internetistä kommentin: "My father-in-law was a child when Soviet Union attacked Finland. He was living in Vyborg and saw that yellow rubber ducks… 144
29.3.2022
Leluiksi naamioidut pommit olivat melko yleinen syytös toisessa maailmansodan aikana. Esimerkiksi sota-aikaisessa italialaisessa propagandassa syytettiin angloamerikkalaisia leluiksi, nukeiksi, perhosiksi tai kyniksi naamioitujen pommien käyttämisestä siviiliväestöä vastaan. Venäjällä vastaavasta on syytetty suomalaisia vielä viime vuosinakin. Todistusaineistoa tällaisesta ei ole löytynyt.
Talvisodan osalta kyseessä voisi olla muistuma Suomessa "Molotovin leipäkoreina" tunnettujen RRAB-3 -rypälepommien kuorma-ammuksista. Pommista on kuvia esim. SA-kuva -kokoelmassa:
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107398
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-106951
https://mpkk.finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-107397
https://mpkk....
Everstiluutnantti Kaino Eino Niemeläinen toimi Talvisodan alussa JR 11:n komentajana. Niemeläinen syntyi Joensuussa 20. lokakuuta 1888. Minä päivänä… 145
28.3.2022
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Parole-lehden numeron 1/78 Tuonen satoa -palstan mukaan jääkärieverstiluutnantti Kaino Eino Niemeläinen kuoli 13.12.1977.
Olisiko täsmävinkkejä kirjoihin Jugoslavian hajoamissotia koskien? Olen sen verran nuori, että minulla on aiheesta vain hatara käsitys ja tahtoisin muodostaa… 367
28.2.2022
Hyviä johdatuksia Jugoslavian hajoamissotien sotatapahtumiin voisivat olla myöhemmin jugoslavialaisesta sotataidosta tohtoriksi väitelleen everstiluutnantti Janne Mäkitalon vuosina 1999-2000 laatimat tutkielmat aiheesta:
Mäkitalo, J. (2000). Entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käytyjen sotien merkittävimmät operaatiot. Yleisesikuntaupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Mäkitalo, J. (1999). Suluttamisen merkitys entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käydyissä sodissa. Esiupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Muutama vuosi myöhemmin ilmestyneen hieman vastaavan Balkan battlegrounds -teoksen erinomainen kartta-aineisto sotatapahtumista on saatavilla Yhdysvaltain kongressin kirjaston...
Mistä voisin etsiä/saada tietoa 1918-1920 Helsingistä Pohjanmaalle sijoitetuista ns sotaorpolapsista? 97
9.2.2022
Yksittäisten henkilöiden jäljille pääseminen vaatii luultavasti arkistotutkimusta. Hyviä yleisesityksiä vuoden 1918 sotaorvoista ja ehkä samalla johdatuksia hyödyllisten arkisto- ja muiden lähteiden suuntaan voisivat olla esimerkiksi seuraavat:
Kaarninen, M. (2017). Punaorvot 1918 (2. uudistettu laitos.). Minerva Kustannus Oy.
Kaarninen, M. (2009). Kirkko, lapset ja sisällissota. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.), Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallinen seura.
Isosetäni kantakortissa on L.T.O-merkintä 9 c ja perässä mahdollisesti numero 51 (tai 57, ehkä 54). Hänellä on todettu lisäksi paiseita kaulalla ja lähetetty… 216
7.2.2022
9c merkitsee vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen mukaan varmasti todettua imurauhasten tuberkuloosia (Lymphomata tub. tai Tub. lymphonodorum).
Toisen merkinnän merkitykset v. 1943 LTO:n mukaan:
51. Pitkällinen välikorvan märkiminen (Otis media suppurativa chronica). Kaikki tapaukset erikoislääkärin luokiteltava.
54. Sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica).
57. Verisuonten taudit.
Etsin tietoa 5. ruotujakoisesta tarkkampujapataljoonasta. Minua kiinnostaa erityisesti vuodet 1861-1863. Onko muuta kuin Hannele Wirilanderin Mikkelin pitäjän… 102
2.2.2022
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
