Joensuu

Tilaa aihepiirin Joensuu RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

1005 osumaa haulle. Näytetään tulokset 661–680.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko teillä Birgit TH Sparren kirjaa "Hymy: Pariisilaisromaani". Suomentanut E.S.Louhio? 702 Joensuun seutukirjastossa on kirjaa Joensuun pääkirjaston varastossa yksi kappale. Voit tehdä kirjasta hyllyvarauksen ja valita noutopaikaksi lähimmän kirjastosi, jolloin kirja kuljetetaan sinne ja voit lainata kirjan sieltä tai tulla lainaamaan kirjan Joensuusta.
Onko venäläisillä kopeekan kolikoilla mitään arvoa? Löysin sattumalta remonttia tehdessäni seuraavanlaiset rahat: 5 kopeekkaa vm.1880, 3 kopeekkaa vm.1896, 1… 9547 Venäjällä 1800- ja 1900-luvun alussa käytetyistä kolikoista löytyy tietoa kirjasta Robert. P. Harris: A guidebook of Russian coins 1725 to 1982. 1983. Julkaisu on jo aika vanha, mutta kirjasta voi saada tietoa mm. siitä kuinka paljon kolikkoa on painettu ja jonkinlaisen käsityksen sen arvosta. Kirja on lainattavissa Joensuun seutukirjastosta. Hallussasi olevien kopeekkojen arvon saat kuitenkin parhaiten selville asiantuntijalta. Suomen numismaatikkoliitolla on oma jäsensivunsa: http://www.numismaatikko.fi/ . Sieltä löytyvät jäsenyhdistykset kartalta. Pohjois-Karjalan numismaatikoilla on tietopankki, johon voi lähettää kysmyksiä rahoista: http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/palvelut.shtml Samantapaisiin kysymyksiin on vastattu ennenkin...
Mistä löytäisin tietoa yhteisömedia- sekä mikroblogipalveluista? 997 Joensuun seutukirjaston kokoelmatietokannasta löytyy yhteisömediaan liittyvää kirjallisuutta mm. Yksilöllinen yhteisöllisyys : avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen , Tampere University Press, 2011 Uusi kultakausi : sinä ja me : miten siirrämme yhdessä Suomen tulevaisuuteen, joka on jo täällä : pamfletti , WSOY, 2011 Laine, Marjatta: Mummo ja vaari verkkoon : seniorin opas sosiaaliseen mediaan , Docendo, 2011 Aalto, Tuija: Löydy : brändää itsesi verkossa, Avain, 2010 Aalto, Tuija: Nettielämää : sosiaalisen median maailmat , BTJ, 2009 Li, Charlene: Verkkovalta : voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa , Tietosanoma, 2009 Salmenkivi, Sami: Yhteisöllinen media ja muuttuva markkinointi 2.0 , Talentum, 2007 Karjaluoto,...
Olen yrittänyt etsiä tietoa ihmisten/kuluttajien internetkäyttäytymisestä... Millä tavalla he etsivät tietoa ja mitä he hakevat verkosta. Olen törmännyt… 1602 Joensuun seutukirjaston Jokunen -kokoelmatietokannasta löytyivät seuraavat intenetin käyttöä ja käyttötapoja käsittelevät teokset: Internetin käytön muutokset : tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2008 : tutkimuksen tuloksia,Tilastokeskus, 2009 Parjo, Lea: Tieto- ja viestintätekniikka arjessa : haastattelututkimusten tuloksia suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä vuonna 2007, Tilastokeskus, 2008 Joensuu, Mika: Nuorten internet-yhteisöt ja niiden merkitys nuorisotyön kannalta, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 2007 Nurmela, Juha: Suomalaiset tietoyhteiskunnassa 2006, Tilastokeskus, 2007 Vertaiset verkossa : nettiäidit virtuaalihiekkalaatikolla / Terttu Munnukka, Irma Kiikkala ja Katri Valkama Teoksessa: Vapaaehtoistoiminta :...
Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta… 2759 Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948. Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee. Näin...
Mistä löytyisi nuotit Rauli Badding Somerjoen esittämään kappaleeseen Ilta-aurinko? http://www.youtube.com/watch?v=ie4aK62jCHQ&feature=related 2287 Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta: Somerjoki, Rauli Badding Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja Love Kustannus, 1992 ISBN: 951-9377-30-1
Mistä löytäisin tietoa sähköpostimarkkinoinnista? 1553 Sähköpostimarkkinointia käsitellään seuraavissa kirjoissa: Leino, Antti: Dialogin aika : markkinoinnin & viestinnän digitaaliset mahdollisuudet, Infor 2010, Klikkaa tästä : internetmarkkinoinnin käsikirja v. 09´, Mainostajien liitto 2009 ja Rope, Timo: 100 keinoa hyödyntää internetiä, WSOY 2003. Sähköisen suoramarkkinoinnin sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa kirjasta Innanen, Antti: Internet-oikeus, Edita 2009. Nämä kirjat kuuluvat ainakin Joensuun seutukirjaston kokoelmiin. Seuraava teos löytyy ainakin Varastokirjastosta: Keskinen, Toni. Mobiilimarkkinoinnin käsikirja Mainostajien Liitto, 2001. Kirja Granholm, Paula: Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen varsinaissuomalaisissa pk-teollisuusyrityksissä [Helsinki] :...
Joensuun kaupungissa, Sirkkalan puistossa(Hotelli Kimmelin takana, aivan Pielisjoen rantatöyräässä (vastapuolella jokea ent.Tyttölyseö) on vanhat kiviportaat… 2034 Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen. Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan: "Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla." Karjalainen 2.6.2006, s. 19 (Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Olen tämän palvelun uusi käyttäjä ja kysyn että miten voisin varata kirjoja? Onko jossain lista varattavista kirjoista? 1253 Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja...
Liha alla, luu päällä. Mikä se on? Tämä kysymys lienee arvoitus. 1871 Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu. "Liha alla, luu päällä, kulkee edes, kulkee taakse, kaksi sarvea päässä." = krapu Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy: Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985. Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Löytyykö Kuudes aisti -niminen teos? 912 Uusin tällä nimellä julkaistu kirja on: Powell, Diane Hennacy Kuudes aisti : aivojen yliaistilliset mahdollisuudet Jyväskylä : Atena, 2010 Myös nämä ovat ilmestyneet samalla nimellä: Meller, Leo: Kuudes aisti [Helsinki] : Kuva ja sana, 1975 Rokka, Jukka Kuudes aisti : näkyjen ja ilmestysten maailmaa Helsinki : Kuva ja sana, 1962
Mistä juontaa juurensa termi 'ranskalainen viiva'? 15196 Termiä 'ranskalainen viiva' ei löydy suomen kielen fraasisanakirjasta eikä nykysuomen sanakirjasta. Markus Itkosen Typografian käsikirjassa mainitaan luetelmaviiva, jota usein myös ranskalaiseksi viivaksi kutsutaan. Se on yhdysmerkkiä pidempi, mutta pitkää ajatusviivaa lyhyempi eli ns. lyhyt ajatusviiva. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vastaa, että sanonnan etymologiaa ei ole selvitetty. Ranskalainen viiva saattaa viitata sanaan ranskalainen kolmioviiva, jossa oli paksumpi viiva ja lyhempiä viivoja ja jota käytettiin kirjan kansissa koristeena. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://www.kotus.fi/ . Neuvontapuhelimissa vastataan kieleen liittyviin kysmyksiin. Markus Itkonen: Typografian käsikirja. Helsinki: RPS-yhtiöt, 2007.
Etsin lastenkirjaa, jota päiväkodissa luettiin joskus 1990-luvun puolivälissä. Muistan tarinan hatarasti, mutta siinä seikkaili muistaakseni poika, joka päätyi… 1762 Kuvaukseen sopii Ritva Toivolan kirjoittama satukirja Kun Pikkukorva sai siivet. Kirjassa seikkailee Tomi-poika, joka joutuu mukaan hiisien valtakuntaan Rumahiiden palatsiin. Siellä peilin takana asuu Rumahiisi, ja se joka keskii Rumahiiden oikean nimen, saa syöstyksi tämän vallasta. Tomi ryhtyy ystäviensä kanssa selvittämään nimeä kirjain kirjaimelta. Ritva Toivola: Kun Pikkukorva sai siivet. Weilin+Göös 1986.
Onko kirjastossa olemassa laitteisto, jolla voi tallentaa vanhat kotivideot dvd:lle? Joensuun kirjastosta sanottiin, ettei heillä ole, mutta muistan lukeneeni… 1519 Joensuun kirjastossa ei ole vielä mahdollisuutta digitoida vanhoja VHS-nauhoja dvd:lle, mutta jo 2011 vuoden syksyllä Joensuussa alkaa hanke, joka mahdollistaa kirjaston asiakkaille tämän uuden palvelun. Suomessa on ainakin Hämeenlinnan ja Kouvolan kirjastoissa asiakkailla mahdollisuus digitointiin.
Haluaisin tietää, minkäsuuruisia rojalteja kustantajat yleensä maksavat hyvin myyvistä kirjoista ja mikä on kirjastokorvausten yleinen taso. 4341 Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on...
Mitä tarkoittaa ilmeisesti graniittiin/laatta, kaiverrettu teksti:" Antiikin aarteita virrän". Laatta on jossakin Joensuun kaupungin alueella. Laatassa olevaan… 1169 Antiikki tarkoittaa Timo Nurmen tekemän Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan kreikkalaista ja roomalaista muinaisaikaa, varsinaisesti sen henkistä elämää ja hengentuotteita. Antiikin aika ajoittuu n. 800 - 500 vuotta eKr. Muita merkityksiä sanalle ovat vanhanaikainen, arvokas esine ja vanhanaikainen tyyli. Aarre taas em. kirjan mukaan on arvokas jalometallinen tai muu kalleus. Sanan virta merkityksistä sopinee tähän yhteyteen parhaiten isohko joki tai veden virtaus joessa tai salmessa. Eli Kreikan ja Rooman aikakauden arvokkaita hengentuotteita joen... (rannalla?) Valitettavasti en löytänyt kyseistä laattaa mistään Joensuun klassillista lyseota (nykyistä taidemuseota) käsittelevistä tiedonlähteistä. Myöskään Joensuun...
Tiedustelisin rajapyykki sanan etymologiaa. 4768 Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Helsinki, 1962) mukaan sana raja pohjautuu venäjän sanaan kraj, jonka merkitys on syrjä, reuna, ääri, laita, parras, raja,loppu, rajamaa, seutu, piiri, metsä. Ukrainan kielessä sana tarkoittaa reunaa ja rantaa, muinaisbulgariassa myös rannikkoa. Sanan jälkiosa pyykki puolestaan tulee sanasta pyk, joka tarkoittaa nykyruotsin murteissa pientä kasaa, kuhilasta, pientä sysimiilua; sana puk, puke taas tarkoittaa pienen sysimiilun lisäksi myös kyhmyä ja kuhmua. Nykynorjan murteellinen sana pjuka tarkoittaa mm. heinärukoa. Kyseessä on siis teräväkärkinen tai pyramidin muotoinen esine. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu pyykki -sanan etymologiaa koskevaan kysymykseen http://www2.kirjastot.fi/...
Mistä löytyy vanha tarina, joka etenee tähän tyyliin: Oli rikas mies, rikas mies ja viisas mies. Toinen oli hänellä töissä ja sai palkaksi kanan. Oli rikas… 1761 Tämä on todennäköisesti Kantelettaren kansanruno. Kantelettaren runot ovat myös verkkojulkaisuna, kysytty loru on n:o 237: Palvelin minä rikasta miestä, ks. http://schulers.com/books/el/k/Kanteletar/Kanteletar57.htm Runosta on useita erilaisia versioita, mm. lastenlaulukirjassa, joka sisältää myös CD:n on muunnelma runosta: Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille, runo: Tiu vou vou, s.24-25.
Tiedustelisin kaunokirjallisuudesta niitä kirjoja joissa sotaa kuvataan hevosen näkökulmasta. Ei tarvitse enää tarjota Paasilinnan Sotahevosta. 1724 Löysin seuraavat romaanit BABEL, Isaak (1894 – 1941) Punainen ratsuväki. 2.p. Gummerus, 1973 HIETAMIES, Heikki Soitellen sotaan : romaani. Otava, 2005 HYTTI, Erkki Veriset satulat : ratsuväki iskee Ääniselle. E. Hytti, 2000 KEINONEN, Yrjö Veriset lumet. Tammi, 1974 KLEIST, Heinrich von (1777 – 1811) Mikael Kohlhaas. Tammi, 1951 MARTIKAINEN, Viljo Sota oli julmaa – ratsuväki raakaa. Viljo Martikainen, 1999 (99.139) PIETOLA, Eino Korpimetsän kolonna. Gummerus, 1982 SANTAVUORI, Martti Kirkkaina kiiltävät säilät : tarinoita kokoelmista "Rykmentin vinttikoira" (1930) ja "Luurankotakki" (1931). Karisto, 1963 TUURI, Antti Kylmien kyytimies. Otava, 2007 Osiossa on myös tietokirjallisuuta, esimerkiksi eläinlääkärin muistelma sodasta: KOKKO, Yrjö...
Olen etsinyt runoa, jonka näin lapsena (1976-1986) Hevoshullu-lehdessä. Runon nimi oli 'Unihevonen', muistan siitä vain pienen pätkän " se saapuu luoksesi… 1788 Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn. Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen? Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.