| Kuinka monta ihmistä evakuoitiin talvisotaa ennen ja sen aikana? Toisin sanoen moniko joutui lähtemään kodistaan talvisodan takia? |
1437 |
|
|
|
Kokonaismäärä lienee ollut yli 400 000. Silvo Hietasen tutkimuksen
Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 : asutuspoliittinen tausta ja sisältö sekä toimeenpano. - Suomen historiallinen seura, 1982. - (Historiallisia tutkimuksia ; 117)
mainitsee s. 105, että kesällä 1940 siirtoväen määräksi arvioitiin 458 000 henkeä. Hietanen kuitenkin arvelee, että todellinen määrä oli noin 440 000, joista 6000 oli Oulun ja Lapin läänistä. Myöhemmässä artikkelissa
Siirtoväkikysymys syntyy - ennakkonäytös vuosina 1939-1941, joka on ilmestynyt teoksessa
Kansakunta sodassa 1 : sodasta sotaan. - Valtion painatuskeskus, 1989
Hietanen arvioi todelliseksi luvuksi 420 000 (s. 240). Lukumäärien eroihin saattaa vaikuttaa myös se seikka, että syksyllä 1939 ja sodan... |
| Mitä eriskummallisia puita Esplanadilla kasvoi 1900-luvun alussa? Mistä Uudenmaankatu on saanut nimensä? |
954 |
|
|
|
Uudenmaankatu on saanut nimensä Uudenmaan esikaupungin mukaan. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1800-luvulla Erottajan länsipuolista osaa eli nykyisiä Kampin ja Punavuoren kaupunginosia.
Lähde: Kaija Ollila: Puhvelista Punatulkkkuun (Helsingin Sanomat 1977)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottaja
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin tuolloin Pikkuesplanadiksi. Ensimmäiseksi istutettiin 68 vaahteraa.1826 Engel laati puistosuunnitelman ja puistoalueen keskellä kulki vaahteroiden ja jalavien reunustama jalankulkuakseli. Teatteritalon ympärille istutettiin jalavia, vaahteroita, poppeleita ja riippupihlajia. Salavia istutettiin myös, mutta niihin ei oltu tyytyväisiä ja niiden tilalle istutettiin... |
| Kuinka monta villaa oli 1800-luvun lopussa Kallion ja Harjun alueilla? |
1725 |
|
|
|
Kallion linjojen ja Siltasaaren asemakaava valmistuivat 1890-luvulla. Muualle Kallioon vahvistettiin asemakaava 1901. Rakennukset olivat pääasiassa kaksikerroksisia puutaloja ja -kortteleita. Siltasaaren kivisten kerrostalojen rakentaminen alkoi 1900-luvun alkuvuosina.
http://kaupunginosat.net/kallio
Kallion kaupunginosan huvilakausi alkoi 1820-luvulla Siltasaaren läntisimmästä osasta, Saarniemestä ja jatkui 1920-luvun lopulle asti Hämeentien puulaakivillojen muodossa. Siltasaaren läntisimmän osan Saarniemen alueelta ensimmäisiä huvilatontteja alettiin vuokrata 1820-luvulla. Lisäksi kaupunki alkoi vuokrata 1880-luvulla Eläintarhasta huvilatontteja. Parissa vuosikymmenessä tonteille nousi 15 huvilaa. Villat olivat herrasväen käytössä.... |
| Minulle luettiin lapsena kirjaa, jonka haluaisin nyt itselleni. Tosin en muista sen nimeä. Muistan että kirja oli Kirjaliton kustantama, suht iso, pinkit… |
1315 |
|
|
|
Mahtaisiko kyse olla Kirjaliton kustantamasta teoksesta Perinteisiä satuja, Grimmin veljekset ja H.C. Andersen. Kirja on julkaistu vuonna 1989. Kirja on paksu (yli 500 sivua) ja kannet ovat vaaleanpunaiset (kaksi lukevaa tyttö ruusuköynnöksen alla).
Kirjassa on kokosivun kuvia ja pienempiä kuvia tekstin joukossa (teksti ei kuitenkaan ole kuvan päällä). Mukana ei tosin ole esimerkiksi Saapasjalkakissa-satua.
Kirja löytyy esimerkiksi seuraavien HelMet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1082832~S9*fin
Mikäli tämä ei ole lapsuutesi satukirja, teoksen jäljittämistä helpottaisi, jos muistaisit milloin sinulle kyseisiä satuja luettiin.
Kirjalito on julkaissut monia versioita perinteisistä saduista.
|
| Voiko sähköpostiosoitteen ostaa? Mistä? Jos on jo valmis liittymä kotona muttei s-postiosoitetta. |
391 |
|
|
|
Hei
Kiitos kysymyksestä.
Tässä on linkki, josta löytyy maksullisia sähköpostiosoitteita
tarjoavia yrityksiä.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=446fd0a0-2002-4009-bec3…
|
| Etsin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä sanastoja, joista termit löytyisivät suomeksi ja englanniksi. Löytyykö niitä kirjaston valikoimista, ja miten saisin… |
890 |
|
|
|
Tämä löytämäsi kirja näyttäisi olevan ainoa. Tämäkin kirja on ainoastaan suomeksi, mutta kirja on julkaistu myös englanniksi:
One hundred words for equality: a glossary of terms on equality between women and men (1998).
Helsingin seudulla kirjoja on vain Eduskunnan kirjastossa, valitettavasti vain kirjastossa luettavina käsikirjoina. Eduskunnan kirjaston on kaikille avoin, julkinen kirjasto. Kirjaston Internet-sivut löytyvät täältä:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Koska kirjoja ei Helsingin seudun kirjastoista saa kotilainaksi, voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi. Kirjoja on monissa yliopiston kirjastoissa. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/... |
| Miten lopetan kirjaston jäsenyyden |
1080 |
|
|
|
Käymällä lähimmässä kirjastossa, jossa tarkistetaan, ettei sinulla ole
selvitettävää; lainoja, maksuja yms. suorittamatta. Senjälkeen voidaan tietosi poistaa asiakasrekisteristä ja kortti hävittää.
|
| "Yleisradio Oy eli Yle (myös YLE) on Suomen eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö."… |
1072 |
|
|
|
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä... |
| Etsin Miguel Hernandezin rakkausrunoja (poemas de amor). Löytyykö esim. runot jostain kokoelmateoksesta: 1. Desde que el alba quiso ser alba, toda eres madre,… |
1070 |
|
|
|
Miguel Hernandezin runokokoelmassa Poemas de amor on kysymäsi runo, joka alkaa "Desde que el alba ..." Toinen kysymäsi runo kuuluu tähän samaan runoon, sen loppupuolelle. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkadun kirjastosta. (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/)
Samainen runo löytyy myös esim. seuraavalta sivulta:
http://www.poesiaspoemas.com/miguel-hernandez/desde-que-el-alba-quiso
|
| Haluaisin kirjoittaa itse kirjan ja viedä johonkin kustantamoon/kirjapainoon julkaistavaksi. En tiedä,missä on lähin Eurajokea oleva paikka, maksaako paljon?… |
2158 |
|
|
|
Kaikki kustantamot ottavat vastaan käsikirjoituksia, mutta vain pieni osa, n. 1 % (http://www.ammattinetti.fi/web/guest/ammatit) niistä julkaistaan. Kovin lähellä Eurajokea ei kustantamoa ole.
Yleensä kustantamojen ohjeissa neuvotaan lähettämään paperille tulostettu käsikirjoitus postitse.
Tässä esimerkiksi kustannusosakeyhtiö Tammen ohjeet:
"Pyri tekemään tekstistäsi mahdollisimman helppolukuinen: käytä riittävän suurta kirjasinkokoa ja harvaa riviväliä (1,5 tai 2). Lähetä valmis käsikirjoitus aina paperikopiona ilman erillistä kansiota – sähköpostin liitteenä tai levykkeellä ei käsikirjoituksia kannata toimittaa. Toivomme että vältät käsikirjoituksen paketoinnissa turhan tiiviitä ja tiukkaan teipattuja paketteja: näin nopeutat... |
| Etsin tietoa kaskinauriin perinteisestä käytöstä (kirjat) ja maa-artisokasta (Vherpiha) 2006 -2009 tai Voi Hyvin lehdissä 2006-2009? Kotipuutarhan jutut olen… |
431 |
|
|
|
Valitettavasti ymmärsin kysymyksen väärin. Nauriin perinteisestä käytöstä löytyi hyvinkin tietoa, maa-artisokasta vähemmän.
Nauris lienee vanhin suomalaisten tuntema hyötykasvi. Vuodelta 1558 löytyy maininta Hämeen linnan kaskinauriin viljelystä. Naurista kylvettiin kolmeen eri otteeseen ,kahta viikkoa ja viikkoa ennen juhannusta sekä toisella juhannuksen jälkeisellä viikolla. Ensimmäisen kylvön sato syötiin kesällä, ja siitä varattiin siemennauriit. Toisesta kylvöstä saatiin talveksi varastoitavat kuoppanauriit, kolmannen kylvökerran sato tuli kulutetuksi syystalvesta. Nauris oli pääruoka-aine perunaviljelyn yleistymiseen saakka 1700-luvulle.
Lähde: Toivo Vuorela :Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Nauriin käytöstä ruuan... |
| Mitä tarkoittaa nimi emilia |
468 |
|
|
|
Nimi on Eemil-nimen sisarnimi, joka on lähtöisin Aemilius ylimyssuvun nimestä. Nimi on eripuolilla Eurooppaa hyvin tavallinen etunimi. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Muunnoksia nimestä on monia: Mila, Milja, Milka ja Milla.
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimi kirja
|
| Mistä on parasta haarukoida eri ammattien palkatietoja? Tai vaikka palkan koulutusalan mukaan tietäisiskin, niin eri tehtävissä työskentelevien palkoissa on… |
1117 |
|
|
|
Tilastokeskus julkaisee esimerkiksi seuraavia tilastoja, joista voi selvittää ei ammattien ja alojen palkkausta.
Julkisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1911344~S9*fin
Yksityisen sektorin palkat. 2008, Tilastokeskus, 2009.
http://www.helmet.fi/record=b1918697~S9*fin
Palkkatietoja on myös Tilastokeskuksen sivuilla.
http://www.stat.fi/til/pal.html
Tilastokeskuksen PX-Web tietokannoissa voit tehdä hakuja valitsemalla eri muuttujia. http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp
Lisää palkkatietoja.
Kunnallinen työmarkkinalaitos:
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=F2B32AF071AC4F7090DCE4F131A…
Teknillinen korkeakoulu / urapalvelut
http://urapalvelut.tkk.fi/fi/tyopaikat/tyomarkkinat/... |
| Moro! Mistä löydän tiedon, mikä on Oulunkylän korkeus merenpinnasta? Google Earth antaa viitteitä, löydänkö tarkenpaa? |
1808 |
|
|
|
Oulunkylän korkeus merenpinnasta on paikasta riippuen keskimäärin 15-20 metriä.Tieto on saatu maanmittaushallituksesta. Jos haluaa tietyn paikan korkeuden erikseen, kannattaa soittaa kaupunkimittausosaston asikaspalveluun.
http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON…
|
| Olen käynnistämässä projektia, jonka tuloksena on tarkoitus saada aikaan kirja suomalaisesta palvelusta. Lähestymiskulmani on yhteiskuntatieteellinen (olen… |
320 |
|
|
|
Hei
Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut vastauksen viivästymisestä.
Tästä teoksesta voisi olla apua:
TEOS Viran varrelta : toimihenkilö kirjoissa ja kuvissa / toim. Ulla Piela
JULKTIEDOT Helsinki : Toimihenkilöjärjestöjen sivistysliitto, 1996
ULKOASU 170 s. : kuv. ; 23 cm
STAND NRO 952-5091-02-3 (nid.)
Uudempaa suomalaista kaunokirjallisuutta, satunnaisia otteita:
Ihmisiä työssä : suomalaista nykyproosaa työn maailmasta / toimittaneet Tuija Takala, Kaisa Ikäläinen, Elise Tarkoma (Laatusana 2007)
Jari Järvelä: Veden paino (WSOY 2001)
Koivukari, Tapio: Missä aallot murtuvat (WSOY 2005)
Paronen, Samuli: Laiva (1972)
Ringbom, Henrika: Maarit Sarasteen kaipuu (Tammi 1999)
Ruuth, Alpo: Nousukausi (Tammi 1977)
Sinkkonen, Lassi:... |
| Meillä on runopiiri, jossa seuraavaksi (13.10.) aiheena Edith Södergran ja hänen tuotantonsa. Mikä kirja kuvaisi parhaiten Södergranin elämää, pidän siitä… |
3200 |
|
|
|
Lyhyt esitys kirjailijan elämästä löytyy "Runoja"-kokoelman, Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1977 ISBN 951-0-03491-6 (sid.) esipuheesta, jonka on laatinut Edith Södergranin hyvä ystävä, kirjailija Hagar Olsson. Esipuhe sisältää sekä elämäkertatietoja että Södergranin runouden analysointia.
Hyvän tuntuman kirjailijan elämään saa myös hänen omista kirjeistään Hagar Olssonille. Julkaistu suomeksi nimellä "Edith Södergranin kirjeet" / Hagar Olsson; suom. Pentti Saaritsa, Helsingissä [Hki] : Otava, 1990 ISBN 951-1-10243-5 (sid.)
Suomeksi on ilmestynyt Erkki Kivalon elämäkertatutkimus "Olen sylkenyt verta : sairauden varjostamaa elämää : Edith Södergran 1892-1923", [Klaukkala] : Recallmed, 1995 ISBN 951-9221-73-5 (sid.) Tutkimus perustuu lähinnä... |
| Mistä julkaisusta saisin tietoa siitä kuinka - millä periaatteella - kirjoja tulisi asiasanoittaa. Minulla on kyllä käytössäni VESA verkkosanasto mutta se ei… |
1247 |
|
|
|
Varsin perusteellisesti mm. asiasanoitusta ja sen perusteita selvitellään juuri ilmestyneessä kirjassa Bibliografinen valvonta: johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin / Vesa Suominen, Jarmo Saarti, Pirjo Tuomi (2009). Käytännön työhön se voi olla turhankin perusteellinen, mutta siihen kannattanee tutustua.
|
| Teen opinnäytetyötä äitiysneuvolan ja äitiyspoliklinikan välisestä yhteistyöstä. Millaisia tutkimuksia aiheesta on tehty? |
818 |
|
|
|
Etsimme aiheeseen liittyviä artikkeleita ja tutkimuksia artikkeliviitetietokannoista sekä yliopistojen aineistotietokannoista. Artikkeleiden ja tutkimusten asiasanojen ja otsikoiden perusteella juuri tästä aiheesta ei ole tehty tutkimuksia.
Arto-artikkeeliviitetietokannasta löytyy 'äitiyshuolto'-asiasanalla useita artikkeleita. Samoin 'äitiysneuvola'-sanalla löytyy lähes yhtä paljon materiaalia.
Valtiotieteen tohtori Sirpa Wrede on kirjoittanut ja julkaissut paljon suomalaiseen äitiyshuoltoon liittyviä artikkeleita sekä tutkimuksia. Yksi hyvä lähde saattaisi olla Wreden kirjoittama tutkimus "Decentering care for mothers : the politics of midwifery and the design of Finnish maternity services" (Åbo Akademi University Press, 2001).
"... |
| Etsin tietoa kaskinauriin perinteisestä käytöstä (kirjat) ja maa-artisokasta (lehdet) uusimpia juttuja. Onko 2006, 2007, 2008 tai 2009 ollut maa-artisokasta… |
393 |
|
|
|
Viime vuonna on ilmestynyt hieno kirja Juuri kuten haluatte: juuresruokia, tekijänä Roland Persson (Schildt). Kirjassa esitellään kaikki tutuimmat juurekset ja lisäksi löytyy paljon reseptejä. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Kotilieden sivulta löytyy maa-artisokkareseptejä http://www.kotiliesi.fi/arki/arkisto/2007/9/17/makoisa-maa-artisokka.as…
|
| Onko saatavana lainaan mistään kirjaa: Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät. Toim. Urpo Vento. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1979. 219 s. … |
1058 |
|
|
|
Lapinjärven läheltä saat kirjan Loviisan pääkirjaston varastosta (kaukolainaamalla sen Lapinjärven kunnankirjastosta käsin tai itse Loviisasta hakemalla) ja pääkaupunkiseudulta (esim. kaukolainaamalla) ainakin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien yhteisestä HelMet-kirjastosta, jossa kirja on hyllyssä tällä hetkellä useammassa toimipisteessä. Alla vielä linkit Frank- ja HelMet-aineistotietokantoihin kyseiseen nimekkeeseen - näistä näet tarkat tiedot sijainneista.
http://weborigo.loviisa.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D010053B4%2…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=juhlakirja.+suomalaiset+mer…
|
Kysy kirjastonhoitajalta