Helsinki

Tilaa aihepiirin Helsinki RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

26674 osumaa haulle. Näytetään tulokset 13461–13480.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kun opistotasoisesta koulutuksesta siirryttiin ammattikorkeakouluun, mitä tapahtui aikaisemmille tutkintonimityksille? Esimerkiksi muuttuiko teknillisessä… 1553 Asiassa täytynee erottaa koulutuksen perusteella tulevat tutkintonimekkeet ja työpaikoilla käytettävät ammattinimekkeet. Esimerkiksi osoitteessa http://www.papereng.fi/fi/content/yhdistyksen-esittely/tarkoitus-ja-toi… kerrotaan, että Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa annetaan energia- ja ympäristötekniikan koulutusta, jonka suorittaneet ovat insinöörejä (AMK). He voivat työskennellä paperialalla, jolloin heidän nimekkeensä työpaikalla voi olla paperi-insinööri. Oppilaitoksesta valmistumisen yhteydessä saadussa todistuksessa on aina sen ajan tutkintonimike ja oppilaitos. Jos valmistumisaikana oppilaitoksesi on ollut TKK, sieltä olet kai ainakin arkikielenkäytön mukaan valmistunut. Toki voit asiasta kertoessasi selventää, että kyse on...
Mikä on sanan "körssi" etymologia? Mistä tämä sana tulee? 5222 Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt. Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa. Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’...
Haluaisin tietää, mistä nimi Taava on peräisin ja miksi se on niin harvinainen. 3396 Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Taava” liittyy etunimiin ”Augusta”, ”Kustaa” ja ”Daavid”. Sitä on annettu sekä miehille että naisille, joskin osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvä väestöreskisterikeskuksen nimipalvelu kertoo, että harvat miehille annetut nimet on annettu ennen 1920-lukua. Nimen on saanut alle 87 suomalaista, mutta viime vuosikymmenilläkin sitä on annettu jonkin verran lapsille. Kyseessä on kuitenkin melko harvinainen nimi. Vilkunan mukaan ”Augusta” on peräisin latinan nimestä ”Augustus” (’kunnianarvoisa’). ”Daavid” taas on heprealaista alkuperää ja merkitykseltään ’lemmikki, armas’ tai ’ystävä’. ”Kustaa” on peräisin nimestä ”Gustav”, jossa on taustalla muinaispuolan ’...
Olisiko saatavissa tilastotietoa siitä, kuinka usein Toni Morrisonin Sinisimmät silmät (1994) ja sen alkuperäisversio The Bluest Eye (1970 ja siitä eteenpäin)… 748 Järjestelmässämme on tilastotietoja teoksen lainauksesta ainoastaan kuluvalta ja edelliseltä vuodelta sekä teoksen järjestelmässä olon ajalta. Tilastonikkarimme saisivat ne automaattisesti järjestelmästä ulos, mutta hain ne vastausta varten ihan manuaalisesti käymällä teoksen niteet läpi. Jätin pois laitoskirjastojen kappaleet, koska niissä on käytetty lainausjärjestelmää, joka ei tilastoidu nykyiseen järjestelmäämme. Sinisimmät silmät -teoksen niteet on viety järjestelmään pääasiassa vuonna 2002. Siitä tähän päivään asti 31 niteeseen on kohdistunut 1 520 lainaa, mikä tekee noin 49 lainaa nidettä kohti. Vuonna 2014 lainakertoja on yhteensä 84 ja vuonna 2015 vastauspäivään mennessä 39, mikä antaa noin 2,7 ja 1,3 lainaa nidettä kohti....
Saako putkayön jälkeen aamiaista? Jos saa niin mitä ja huomioidaanko erityisruokavaliot? 862 Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä. Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
Mieltäni on pitkään vaivannut runo, jonka muistan vain pätkittäin. Olen yrittänyt etsiä tätä Joseph Brodskyn runoa, mutta en ainakaan kirjastosta ole löytänyt… 724 Runon Jevgenille on suomentanut Jukka Mallinen ja se on julkaistu teoksessa Brodsky, Joseph, Keskustelu taivaan asujaimen kanssa, Tammi, 1995. Lisäksi runo on julkaistu Hannu Tarmion toimittamassa teoksessa Maailman runosydän, WSOY, 1998. Linkki maailman runouteen -tietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Etsin suomenkielistä nimeä Pablo Picasson teokselle Le Pigeon Aux Petits Pois vuodelta 1911. Osaatteko auttaa? 522 Teoksen suomenkielinen nimi on Kyyhkynen ja herneet. Lähde: Taiteen maailmanhistoria. 19 : Kubismi (Ex Libris, 1973)
Haluan kuolemani jälkeen tuhkani ripoteltavaksi Atlantiin - Miten tämä prosessi etenee? Mitä lupia tarvitaan, jotta tuhkani voi viedä luvallisesti Suomesta… 1029 Kysyin asiaa Helsingin hautauspalvelusta, joka järjestää merituhkauksia Helsingissä. Atlantti on laaja, ja jokaisella maalla on omat lakinsa ja byrokratiansa, mutta ei välttämättä hautaustoimilakia ja mereen tuhkausta, kuten Suomella. Esimerkiksi Espanjalla ei ole vastaavaa mereen tuhkausta kuten Suomessa. Suomi on siis edelläkävijä hautaustoimilakiin liittyvissä asioissa. Helsingin hautauspalvelu kehotti ottamaan yhteyttä kyseisen maan konsulaattiin, josta saa tarkemmat ohjeet ja tiedot tarvittavista papereista, uurnan sinetöinnistä jne. Suomen kansalaisten hautausta (Suomessa) säätelee hautaustoimilaki,johon voi tutustua Finlexissä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pi…
Mistä löytyy tietoja, että kuka on omistanut vanhoja maatiloja (sukututkimusta varten)? Löytyykö tällaita tietoa kirjastoista vai jostain muualta? 4729 Arkistolaitoksen nettisivuilla (ja maakunta-arkistoissa) on runsaasti sukututkijalle sopivaa materiaalia. Esimerkiksi Digitaaliarkistosta ja Suomen asutuksen yleisluettelosta löytyy mm. maakirjoja. Vanhoja asiakirjoja on jo digitoitu runsaasti. Arkistolaitoksen sivuilla on runsaasti sukututkijalle hyödyllistä materiaalia ja linkkejä. Yleiset kirjastot eivät säilytä tämäntyyppistä aineistoa. Kansalliskirjastossa on myös digitoitua aineistoa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm… Arkistolaitoksen sivuille: http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille
Talvella lainasin kirjan koulun kanssa, lainasin sen oikeastaan kaverini puolesta koska hänellä ei ollut kirjastokorttia juuri silloin. Hän tarvitsi kirjan… 623 Olen uusinut kirjasi ja siitä ei tule myöhästymismaksua. 60 päivän myöhästymisen jälkeen myös lasten aineisto menee perintään, eli siitä tulee jonkin verran lisäkuluja. Kirjastokortti on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eli kavereille ei saa lainata kirjoja, koska kortin haltija (tai lapsen huoltaja) on vastuussa kortilla tehdyistä lainoista ja siten niiden mahdollisesta katoamisesta tai myöhästymisestä. Omasta lähikirjastosta (esimerkiksi Arabianrannan kirjastosta) voi aina kysyä, jos kirjat ovat myöhässä tai on muita epäselviä asioita. Ikävää, että kaverisi ei vastannut yhteydenottoosi!
Tarvitsisin lehtijuttua varten tiedon, onko seuraavaa runoa suomennettu ja jos on niin missä: Philip Larkin "Water" (1954), ilmeisesti teoksessa The Whitsun… 536 Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Olen aloittanut sarjakuvien kustannustoiminnan tänä vuonna ja ensimmäinen julkaisuni on valmis. Yritykseni on Krieger Comics ja keskityn julkaisemaan… 501 Kirjastot hankkivat suurimman osan kirjoista välittäjien kautta. Kannattaa siis tarjota sarjakuvia välittäjien kautta, niin ne saattavat päätyä kaikkialle Suomeen samalla vaivalla. Välittäjiä ovat Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi), BTJ (http://www.btj.fi) ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoille aineistoa toimittava Booky.fi (https://www.booky.fi).
Etsin Yö-yhtyeen kappaleesta Pettävällä jäällä nuotteja, mutta Suvi Teräsniskan versiona. Alkuperäiset nuotit kyllä putkahtavat esiin, mutta löytyykö mistään… 1741 Olen kysynyt asiaa musiikkiasiantuntijoiltamme: valitettavasti Suvi Teräsniskan version nuotteja ei ole saatavana julkisesti netissä, koska niissä on tarkat käyttöluvat. Pitäisi olla tiedossa sovittaja tai teettää sovitus.
Kuinka montaa kieltä suomalainen kielitieteilijä G. J. Ramstedt puhui? Pappisseminaarissa hän opiskeli latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Eräässä lähteessä hänen… 1670 Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan. Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline. Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -...
Mitä englanninkielistä lyhennystä käytetään valtiotieteiden maisterista? Esimerkiksi, kauppatieteiden maisteri on M.Sc. 16897 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla ( http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tietoa/tutkinnot.html ) annetaan tiedekunnan tutkinnoille seuraavat määritelmät ja englanninkieliset käännökset: Tiedekunnan tutkinnot (asetus 245/1994) Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (lyhenteet: valtiot. kand. tai VTK) - alempi korkeakoulututkinto Valtiotieteiden maisterin tutkinto - ylempi korkeakoulututkinto Valtiotieteiden lisensiaatin tutkinto - jatkotutkinto Valtiotieteiden tohtorin tutkinto - jatkotutkinto Tutkintojen nimet englanniksi: Bachelor of Social Sciences (B.Soc.Sc.) Master of Social Sciences (M.Soc.Sc.) Licentiate of Social Sciences (Lic.Soc.Sc.) Doctor of Social Sciences (D.Soc.Sc.) Vastaus kysymykseesi...
Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon. Reijo Mäen Vares on tuttu, samoin Pirkko Arhipan kirjat ja Eppu Nuotion Pii Marin… 4051 Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat: Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja) Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua) Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja) Heimo Lampi: Hylätty miljoona Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja) Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja) Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä Stefan Nyman: Anna online (...
Minulla on musiikkitieteen tutkinto yliopistosta (fil. maisteri) ja minua kiinnostaisi opiskella informaatiotutkimuksen perusopinnot (25op) tutkintoni lisäksi… 719 Ilman muuta kirjastoalan opinnoista on hyötyä alalle työllistymisessä, joten suosittelemme alan opintoja. Ilman niitä on mahdotonta pätevöityä ja saada vakituista työpaikkaa. Toki tällä hetkellä monet kaupunkien ja kuntien kirjastot eivät saa täyttää kaikkia vapautuvia toimia kireän kuntatalouden aikana. Opinnoista saa myös yleiskuvan alasta, toki erittäin paljon oppii kirjastossa työskentelemällä. Kirjastoalalla työskentelee hyvin monenlaisen koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka ovat opiskelleet jotain ihan muuta informaatiotutkimuksen, kirjastomerkonomin tai kirjastotradenomomin tutkinnon lisäksi. Esimerkiksi musiikkitiede on hyvä pohja ja sen opinnoista on paljon kirjastotyössä ja tietopalvelussa.
Haluaisin lukea 80-luvulla ilmestyneitä lehtien (Eeva, Apu, Anna, Jaana) numeroita. Onnistuuko pääkaupunkiseudulla jossakin kirjastossa? 1909 1980-luvulla ilmestyneitä Anna-lehtiä voi lukea Pasilan kirjastossa. Lehden vuosikertoja säilytetään Pasilassa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa. Lehdet saa varastosta odottaessa. Niitä ei tarvitse tilata etukäteen. Eeva-lehdestä löytyy 80-luvulta vain vuoden 1980 vuosikerta. Jaana ja Apu-lehtiä ei ole säilytetty 1980-luvulta. Linkki HelMet-kirjavaraston lehtiluetteloon on sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu… Tiedot lehdistä löytyvät myös HelMet-haulla http://luettelo.helmet.fi/ Suomessa julkaistujen lehtien vanhoja vuosikertoja säilytetään Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa. Niitä saa luettavaksi ensisijaisesti tutkimuskäyttöön. Kokoelman käytöstä kerrotaan tarkemmin sivulla http://...
Onko kirjailijalta Ruta Sepetys ilmestynyt enempää kirjoja kuin Harmaata valoa -kirja? Mikä kustantamo julkaisee hänen kirjojaan? 997 Osoitteesta https://finna.fi löytyvän kansallisbibliografia Fennican mukaan häneltä ei ole ilmestynyt suomeksi muuta kuin "Harmaata valoa", jonka on kustantanut WSOY. Osoitteesta http://rutasepetys.com/ löytyvien kirjailijan sivujen mukaan hän on julkaissut englanniksi myös teoksen "Out of the Easy". Jos toivot, että myös se suomennettaisiin, voit esittää pyyntösi WSOY:lle, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Mitä lapselleni tulevat nimet tarkoittavat ja mikä on niiden merkitys? 1017 Etunimien alkuperästä löytyy tietoja esimerkiksi seuraavista kirjoista: Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006) Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja : Aadasta Äijöön (Karisto, 2015) Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007) Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)