| Tuleeko pienelle piirille tehtävään "sukukirjaan" saada kaikkien siinä nimeltä mainittujen henkilöiden suostumus. Kyseessä on kymmenkunta sisarusta, joista … |
1661 |
|
|
|
Heti aluksi täytyy varoittaa, ettemme ole lain tulkitsemisen asiantuntijoita, joten tässä esitetty vastaus on pelkästään maallikon näkemys. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Asiassa on kaksi puolta: tietosuoja ja tekijänoikeus.
Sukututkimusta koskevasta henkilötietojen käytöstä on tietosuojavaltuutettu antanut osoiteesta http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tie… löytyvän ohjeistuksen. Siellä käsitellään tietojen keräämiseen ja lupien pyytämiseen liittyviä asioita. Tietosuojavaltuutettu suosittaa suvun elossa olevilta jäseniltä kerätään heidän omat tietonsa tai ainakin varmistetaan tietojen oikeellisuus sekä ilmoittaa heille kirjan julkaisemisesta. Tosin ilmoittaa ei tarvitse, jos aiheutuisi... |
| Mistä tulee nimi Silpa ja esiintyykö sitä kirjallisuudessa mm Raamatussa? |
2217 |
|
|
|
Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah.
Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö.
Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(... |
| Löytyykö musiikkikirjastoista levytystä Rodion Shtshedrinin Vuosisatani, villi petoni. Laulusarja Osip Mandelstamin runoihin laulajalle, kertojalle ja pianolle? |
684 |
|
|
|
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’... |
| Mikä on laser-sanan (säde mm.) käytön historia/etymologia? Antiikin aikana tunnettiin kasvi, josta käytetään nimitystä laserjuuri, mutta en ole pystynyt… |
836 |
|
|
|
Laserjuurella ja nykyisellä laser-sanalla ei ole yhteistä etymologiaa eivätkä ne liity toisiinsa.
Useissa erilaisissa sovelluksissa käytetty ”laser” on koostelyhenne (akronyymi), joka muodostuu monisanaisen ilmauksen “Light amplification by stimulated emission of radiation” alkukirjaimista.
Laserjuuri (silphium) oli antiikin kreikkalaisten ja myöhemmin roomalaisten käyttämä mauste- ja lääkekasvi. Kasvi on kuollut sukupuuttoon.
Lähteet:
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/arkisto/uutuudet0703.htm
http://www.nippelitieto.com/laser-on-lyhenne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Laser
|
| Ketkä näyttelivät Hercule Poirot uroteot elokuvassa? |
1218 |
|
|
|
Herkuleen urotyöt -elokuvan näyttelijälistaus löytyy Intenet Movie Databasesta osoitteesta http://www.imdb.com/title/tt2119593/?ref_=ttfc_fc_tt.
|
| Etsin lapsuuteni suosikkifilmiä väreistä ja musiikista. Se oli ehkä hollantilainen tai belgialainen, oletettavasti 1970- tai 1980-luvulta ja tullut Suomen tv… |
657 |
|
|
|
Ikävä kyllä lapsuudenmuistoasi ei ole tunnistettu. Muistaisiko joku lukijoista tämän elokuvan?
|
| Tarvitsisin tietoa Frans ja Tomas Nimien merkityksesta. |
2790 |
|
|
|
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa... |
| "X kävi Y:n kimppuun". Missä ihmisellä / ihmisessä on kimppu? |
2463 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
|
| Taas tuli menneestä uutta kysyttävää! Löytyykö jostakin raittiuslaulun sanat: ... " iloksi itku vaihtuis ja kyynelet kuivuis pois..." Kiittäen etukäteen… |
1353 |
|
|
|
Laulu on peräisin Suomen nuorison laulukirjasta (toimittavat P. Puhakka, Johannes Laine, J. H. Hakulinen), jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1901. Kirjan saa lainaan Tikkurilan musiikkivarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomen%20nuorison%20lauluki…
Laulun sanat löytyvät myös Marttojen laulukirjasta. Tämä Suomalaisen Marttaliiton toimittaman kirjan ensimmäisen painoksen (vuodelta 1931) laulut löytyvät verkostakin Internet Archive -sivustolta. Kysymäsi laulun nimi on Aate pyhä ja kallis, ja se on kirjan laulu numero 82:
https://archive.org/stream/MarttojenLaulukirja/MarttojenLaulukirja_djvu…
|
| Kotonani on 40-luvulta asti tehty jouluksi perunahimmeli. Siinä on hopeapaperilla päällystetty peruna, johon pistetään reikiä ja reikiin viljoja, pääasiassa… |
932 |
|
|
|
Himmeli on tullut Suomeen Ruotsista, ja se on alkuaan peräisin Keski- ja Etelä-Euroopasta. Nimikin on ruotsalaista lainaa: se on peräisin ruotsin kielen sanasta himmel eli taivas. Suomessa himmeleitä oli alkuun pääasiassa Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Sieltä se levisi Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle. Lähteitä mm.:
Toivo Vuorela: Joulukruunu ja himmeli eli olkikruunu (artikkeli teoksessa Kalevalaseuran vuosikirja 37 (1957)
http://www.avoinmuseo.fi/joulu/ohje_olki_ja_joulu.php
http://www.sarka.fi/kuukauden-esine/122005-himmeli/
Himmeli on perinteisesti valmistettu rukiin oljista, mutta sitä tehdään myös muista materiaaleista. Tietoa perunahimmelistä ei kuitenkaan löytynyt. Perunahimmelin muotokaan ei... |
| Löytyyköhän seuraavalle Friedrich Schillerin sitaatille (käsittääkseni teoksesta nimeltä Oberon) vakiintunutta suomennosta: "Let no one despair, even though in… |
488 |
|
|
|
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis... |
| Löytyy teiltä tätä kirjaa, jotakin painosta (2-5): sfpe handbook of fire protection engineering |
269 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole, mutta Aalto-yliopiston Rakennuskirjastosta Espoon Otaniemestä löytyy kirjasta 2., 3. ja 4. painos (Lähde: kirjastojen yhteistietokanta Melinda):
http://finna.fi
|
| Milloin näkyy uusikuu, pohjoisella yötaivaalla v. 2016 |
389 |
|
|
|
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy... |
| Löytyisikö suomeksi talviaiheisia lauluja, sanoja kirjoissa ja kenties lainattavia cd-levyjä, aikuisille? Olen löytänyt Jänöjussin mäenlaskun, Rati-riti… |
6022 |
|
|
|
Ilmeisesti haluat talvilauluja, jotka eivät kerro joulusta? Joululauluja nimittäin löytyy paljon mutta talvesta ilman joulua kertovia vähemmän. Selailin läpi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osat 1–21 ja ”Joulun toivelaulukirjan” sekä pari muuta, ja niistä löytyi seuraavia lauluja:
Jääkukkia (STLK 9: s. 178)
Kaamoskuu (STLK 21: s. 150)
Kulkuset (JTLK: s. 200; vaikka tätä perinteisesti pidetään joululauluna, sanoissa ei ole joulua)
Kuuraparta (JTLK: s. 182)
Lumihiutaleet (Musica 3–4: s. 111)
Lumihiutaleita (STLK 19: s. 182)
Lumiukko (STLK 8: s. 57)
Lumiukot (Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään: s. 76)
Lunta saa tuiskuttaa (STLK 13: 48)
On maassa hanget puhtahat (JTLK: s. 71)
Rekiretki (JTLK: s. 188)
Talvella (Kultaiset koululaulut... |
| Mikä on vanhin Apu- tai Seura-lehden vuosikerta, jonka voi saada kaukolainapyynnöllä kotilainaksi? |
1000 |
|
|
|
Kuopion Varastokirjastossa on Apu-lehden vanhin vuosikerta vuodelta 1957 (puuttuvat numerot:25,29), ja Seura-lehden vuodelta 1970. Vanhempiakin vuosikertoja kirjastoista tietysti löytyy, mutta ne ovat kirjastossa luettavia käsikirjastokappaleita.
https://finna.fi
https://finna.fi
|
| Jäljitän suomalaisista kirjastoista seuraavia arkkipainatteita. Lista on koottu Melinda-tietokannasta. Olisin kiitollinen, jos saisin tiedon siitä, onko näitä… |
614 |
|
|
|
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto... |
| Tervehdys, omissa etsinnöissäni (Lahden kirjaston runotietokanta + normikirjaston valikoimat) olen vetänyt vesiperän, joten kysyn teiltä osaavammilta,… |
703 |
|
|
|
Valitettavasti etsimästänne Gustaf Frödingin runosta "En syn" ei näytä olevan suomennosta. Suomennosta ei löytynyt vanhimmista suomennoskokoelmistakaan, joita pelkästään Frödingin runoista on useampikin.
"En syn" -runoa ei nähtävästi ole myöskään sävelletty lauluksi. Runoa ei löytynyt Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta, johon on koottu klassisen ohjelmiston laulutekstien suomennoksia eikä kansallisdiskografiasta.
|
| Voiko Joensuun kirjastossa hioa omia dvd levyjä maksua vastaan? naarmuja sen verran jossain, että moinen palvelu olisi tarpeen |
1393 |
|
|
|
Asiakas voi tuoda Dvd- ja muita levyjä Joensuun kirjastoon hiottaviksi. Yhden levyn hiominen maksaa 5 euroa. Ota yhteyttä kirjastoon, ja sovi asiasta.
http://vaarakirjastot.fi/paakirjasto
http://vaarakirjastot.fi/joensuun-maksut
|
| Onhan Günter Grassin viimeinen teos "Vonne Endlichkeit" tulossa kirjastoon? Milloin se mahdollisesti tulisi, varaisin heti. Hyvää adventtiajan jatkoa! Ja… |
374 |
|
|
|
Günter Grassin "Vonne Endlichkait" (2015) on jo varattavissa HelMet-kirjastoissa, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin teos saadaan lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226149__Svonne%20endlichk…
https://steidl.de/Buecher/Vonne-Endlichkait-0123263259.html
|
| Löytyykö minkäänlaisia romaaneja joissa olisi luostarimaailmaa, ehkä romantiikkaa, jännitystäkin? |
1376 |
|
|
|
Luostariyhteisöön sijoittuvia romaaneja ovat esimerkiksi Eila Pennasen ”Pyhä Birgitta” (1954), Umberto Econ teos ”Ruusun nimi” (1983), Laila Hirvisaaren ”Pilvissä taivaanlaiva” (1986), José Saramagon ”Baltasar ja Blimunda” (1989), Robert Brantbergin ”Kadonneet kronikat : birgittalaismunkki Jöns Budden tarina” (2007), Mikhail Naimyn ”Mirdadin kirja” (2008 ) ja Goliarda Sapienzan ”Elämän ilo” (2014 ).
Luostariin sijoittuvia romanttisia teoksia ovat vaikkapa Philippa Carrin ”Pyhän Brunon ihme” (1974), Régine Deforgesin ”Nunnien kapina” (1989) ja Joanne Harrisin ”Sarkaa ja samettia” (2004).
Jännitysromaaneja, joissa liikutaan luostariympäristössä ovat esimerkiksi Tess Gerritsenin ”Synnintekijä” (2004), Arturo Pérez-Reverten ”Vääräuskoisten... |
Kysy kirjastonhoitajalta