| Saako Hietamiehen "Yösyöttö"-kirjasta saksan- tai englanninkielistä versiota? |
527 |
|
|
|
Eve Hietamiehen romaania Yösyöttö (2010) ei ole käännetty englanniksi tai saksaksi. Teoksen käännösoikeuksia ei myöskään ole toistaiseksi myyty saksannosta tai englanninnosta varten.
https://finna.fi
http://www.finlit.fi/fili/
|
| Miksi Matti on kukkarossa ja miksi hän on aina myöhässä ja miksi hän nukuttaa lapsia öisin ja säilyttää nesteitä taskussa? Mistä tämä mysteerinen monitoimimies… |
7100 |
|
|
|
Sanonnoissa seikkaileva Matti ei taidakaan aina olla sama henkilö. Ilmeisesti Mattia on monissa ilmauksissa käytetty yksinkertaisesti miehen synonyyminä. Tämä lienee syynä myös Nukkumatin ja mattimyöhäisen syntyyn. Muita samaan tapaan käytettyjä nimiä ovat Jukka (unijukka, tiskijukka) ja Mikko (ovimikko, baarimikko, kipinämikko).
Sanontaan "Matti kukkarossa" Matti on ilmeisesti tullut Saksan kautta. Saksassa on ilmaisu "Matthäei am Letzten". Se tarkoittaa, että joku on lopussa terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Sanonta on syntynyt Matteuksen evankeliumista, joka päättyy sanoihin ”Ja katso, minä olen teidän kannassanne kaikki päivät maailman loppuun asti”. Kukkarossa asusteleva Matti voidaan yhdistää myös shakkipelin mattiin eli... |
| Miksi kuivan sokerin nieleminen saattaa taltuttaa hikan? Ohje on Terveyskirjastossa. Hengityksen pidättämisen ymmärrän, mutta en tuota sokeria. |
1624 |
|
|
|
Sokeri-kikka liittyy kiertäjähermon eli vagushermon stimulointiin. Yksinkertaistetusti selitettynä stimuloitu vagushermo viestittää aivoille, että hikka on syytä lopettaa koska jotain tärkeämpää on meneillään. Häiritsevän hikan hoidossa on myös kokeiltu implantteja, jotka ärsyttävät sähköisesti kiertäjähermoa. Myös epileptisiä kohtauksia voidaan hoitaa kiertäjähermoa stimuloimalla.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hikka
http://mentalfloss.com/article/29674/what-causes-hiccups-and-why-does-s…
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-45731
|
| Mistä voisin löytää nuotit sävelmään Elokuun ilta? Säveltäjä on Mauno Saksanen. |
951 |
|
|
|
Suomen kansallisdiskografiasta ei löydy tietoja kyseisen kappaleen nuottijulkaisusta, joten sitä ei ilmeisesti ole julkaistu. Äänitteenä se löytyy sekä Kanerva-Kuoron että Erkki Junkkarisen levyttämänä.
Suomen kansallisdiskografia: https://finna.fi
|
| Mikä oli Väinö Linnan ja Edvin Laineen mielipide Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmatoinnista, miten he kommentoivat elokuvaa? |
1306 |
|
|
|
Väinö Linna oli itse alusta asti mukana Rauni Mollbergin Tuntematon-projektissa, joten oletettavasti hän oli lopputulokseen suhteellisen tyytyväinen. Ainakin se oli hänen mielestään uskollisempi alkuperäiselle romaanille kuin Laineen versio.
Edvin Laineen mielipidettä Mollbergin ohjauksesta en onnistunut löytämään.
Lähteet:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/07/07/tapahtui-1985-uusi-tuntematon-…
https://www.mtv.fi/viihde/elokuvat/artikkeli/kommentti-tuntemattoman-oh…
|
| M. Prätoriuksen Joululaulu alkaa suomenkielisiltä sanoiltaan: "On ruusu puhjennunna meill' Jessen kannosta, jo ammoin toivottuna Isien ajoista". Kenen tämä… |
1270 |
|
|
|
"Es ist ein Ros' entsprungen" on Euroopan laajimmalle levinneitä joululauluja. Teksti on keskiaikaisesta Conraduksen rukouskirjasta ja perustuu Jesajan kirjan 11. luvun ensimmäiseen säkeeseen. Säveltäjä Michael Praetorius muokkasi itse tekstiä kuoroteokseensa.
Laulun suomentajaksi on tavattu nimetä jyväskyläläinen uskonnonlehtori Nestor Järvinen. Käännöksiä on kuitenkin useita eri versioita, ja aihetta tutkinut tohtori Liisa Enwald-Aho on sitä mieltä, että kaikkein varhaisimmat suomennokset ovat muiden kuin Järvisen tekemiä. Hänen mukaansa Järvinen on kynäillyt version, joka alkaa "On ruusu Iisain juuren nyt kukkaan puhjennut", jota myöhemmin on modernisoinut Anna-Maija Raittinen.
Varhaisimpien versioiden kääntäjiä ei valitettavasti... |
| Kuka on suomentanut J. L. Runebergin runon Svartsjukans nätter (Mustasukkaisuuden yöt)? |
972 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Mikä on sanan "elo" -n alkuperä, kuten sanoissa: elokuu, elokuva, ja ehkä myös elanto, elävä, elämä... |
2217 |
|
|
|
Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
|
| Mikä on löysi-sanan historia. Sehän tarkoittaa vuoroa esim. Iltalöysi eli iltavuoro? |
4585 |
|
|
|
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
|
| Kenen runo? En tiedä ystävä minne polkumme johtaa. En, mitkä vaarat ja vaiheet matkalla kohtaa. Mut tiedän; käydessä uusia, outoja teitä, On kaksi meitä. En… |
609 |
|
|
|
Runon kirjoittaja ei ole selvinnyt. Sitä on kysytty kirjastojen yhteiseltä sähköpostilistalta, ja jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
|
| Mistä runoteoksesta löytyy Heikki Asunnan runo "Tuntematon veli"? |
593 |
|
|
|
Runo Tuntematon veli sisältyy Heikki Asunnan kokoelmaan Vedenjakajalla : Runoja vainon vuosilta (1943).
Saatte runon sähköpostiinne.
|
| Miksi en näe helmet.fi -sivustolla oma lainaushistoriaa ? |
564 |
|
|
|
Lainaushistoria pitää itse ottaa käyttöön. Se ei siis automaattisesti tallenna tietoja lainaamastanne aineistosta, vaan siihen tallentuvat tiedot lainoistanne siitä lähtien kun olette ottanut lainaushistorian käyttöön. Se tapahtuu klikkaamalla omien tietojen sivulla vasemmassa laidassa näkyvää painiketta "lainaushistoria" ja sen jälkeen painiketta "tallenna lainaushistoria".
|
| Mikä on sanan 'nimi' etymologia? |
2409 |
|
|
|
Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”.
Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
|
| Tässä palautetta Helmet hakupalvelusta. Etsiessäni Ranya El Ramlyn kirjaa Auringon asema, painos vuodelta 2002 sanoi ei saatavilla mutta vahingossa klikattuani… |
268 |
|
|
|
Kiitos palautteesta.
Ongelma on tiedossa ja siihen on kirjastojärjestelmän yhdysvaltalainen toimittaja luvannut korjauksen seuraavassa ohjelmaversiossa.
Pahoittelen harhaanjohtavasta tekstistä aiheutuvaa haittaa.
|
| Onko olemassa mitään tavalliselle lukijalle ja kirjastonkäyttäjälle avointa tietokantaa, josta saisi kattavan tiedon kunakin vuonna suomeksi / Suomessa… |
437 |
|
|
|
Kansalliskirjaston Melinda-tietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografia Fennican, jossa periaatteessa on tiedot kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta sekä käännöskirjallisuudesta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/II99TBVVS2RG3YHYUYQB159EDNXLQ3SSB…
Melindasta voi hakea vaikkapa hakusanalla lastenkirjallisuus ja rajata haun haluttuihin julkaisuvuosiin.
1920-luvun lastenkirjallisuudesta saa tietoa esim. teoksesta Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] Tammi, 2003.
|
| Haluaisin luoda applikaation, jossa uskon olevan potentiaalia maailmanlaajuiseenkin suosioon. Miten minun tulisi edetä? Mistä saan lisätietoa applikaation … |
492 |
|
|
|
Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most... |
| Miksi eläimet ja ihmiset nauttivat silityksestä? |
414 |
|
|
|
Fyysinen kosketus on tärkeää ja terveyttä edistävää sekä ihmisille että eläimille. Varsinkin elämän alkuvaiheessa kosketus on tärkeää kehityksen kannalta.
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
|
| Tuleeko taikuri David Copperfieldin taiteilijanimi Dickensin samannimisestä kirjasta? Ja jos tulee, miksi? |
507 |
|
|
|
Taikuri David Seth Kotkinin taiteilijanimi David Copperfield tulee tosiaankin Dickensin samannimisestä kirjasta koska hän pitää nimen soinista.
https://en.wikipedia.org/wiki/David_Copperfield_(illusionist)
|
| Miten saan käyttööni ePressin kotimaiset lehdet? |
393 |
|
|
|
Kuopion seudun ePress-palvelun sanomalehtiä voit lukea kirjaston langattomassa verkossa tai asiakastietokoneilla. Se ei siis ole etäkäyttöinen.
https://kuopio.finna.fi/Content/eaineistot
|
| Pentti Järvisen kuunnelmassa Vainaja virittää ansan soi 26 minuutin kohdalla erään rouvan kotona kappale jota olen yrittänyt etsiä vuosia. Tämä oli isoäitini… |
1151 |
|
|
|
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta