| Osaisitteko auttaa, mikähän on mahtanut olla romaani, jonka luin n.15 vuotta sitten. Kirjailijan etunimi oli Norah tai Nora, ja kirjan nimessä oli jollain… |
450 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060 |
| Kuuntelin kasettiformaattiaikana äänikirjan, jonka nimeä tai kirjan kirjoittajaa en muista. Kirja oli kevyen kesäinen ja siitä tuli hyvä mieli. Pohdinkin… |
275 |
|
|
|
Kuvauksesi sopii Anni Polvan romaaniin Rakkautta ja kaalintaimia, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18457
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 1992. Lukijana on Laura Jurkka.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3602371
Polvan Rakkautta ja kaalintaimia -romaani kuuluu PIKI-kirjastojen kokoelmiin. Kasettia on vielä joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen oman lähikirjastosi kautta kaukolainaan.
https://finna.fi/ |
| Onko pääkaupunkiseudulla jossain leffateatteria, missä voi yhä katsoa elokuvaa "Pariisin varpunen – Edith Piaf"? |
325 |
|
|
|
Tällä hetkellä Olivier Dahanin elokuvaa Pariisin varpunen – Edith Piaf (2007) ei ole nähtävissä missään pääkaupunkiseudun elokuvateatterissa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Voit tarkistaa tallenteen saatavuuden Helmet-haulla.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin |
| Puhutaan niittyvilloista. Mitä niillä tarkoitetaan? |
716 |
|
|
|
Niittyvilla on synonyymi suovillalle (Eriophorum). Suovilla eli niittyvilla on heinämäinen monivuotinen sarakasvi, jonka kehän muodostavat hienot valkoiset tai punertavat karvat.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/niittyvilla?searchMode=all |
| Missä Kalle Päätalon kirjassa mainitaan Lapin ukko Nooke? |
260 |
|
|
|
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tuolloin on vastattu, että "pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa".
https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-kalle-paatalon-kirjassa-mainitaan?l… |
| Minä vuonna Christina Rosetti julkaisi runon 'Let me go' |
383 |
|
|
|
Kyseessä ei ole Christina Rossettin (1830-1894) runo, vaan jonkun tuntemattoman tekijän runo. Se muistuttaa hiukan Rossettin runoa "Remember", mistä johtuu siihen liittyvä väärinkäsitys. Väärinkäsitys on lähtöisin sosiaalisesta mediasta ja internetin keskustelupalstoilta:
https://atkinsbookshelf.wordpress.com/tag/rossetti-miss-me-but-let-me-g…
Tarkistin asian selailemalla kirjaston kokoelmista löytynyttä Rossettin runovalikoimaa. Etsimääsi runoa ei ollut kokoelmalla. "Miss Me, But Let Me Go" lienee siis tuntemattoman tekijän kuolinilmoituksessa tai muussa vastaavassa yhteydessä julkaisema värssy, joka on jäänyt elämään. |
| Mitä tarkoitetaan sanonnalla: kun nuori nukkuu on se kuin laittaisi rahaa pankkiin? |
3744 |
|
|
|
Sanonnalla viitataan siihen, että nukkuessaan lapsen tai nuoren aivot kehittyvät ja mahdollistavat uuden oppimisen, kasvamisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen.
Lue lisää unen merkityksestä lapsen kehityksessä:
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/l…
https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/ |
| Pitikö Édith Piaf pehmoleluista? |
214 |
|
|
|
Édith Piaf rakasti pehmoleluja. Hänet jopa haudattiin rakkaan pehmojäniksen kanssa:
https://www.newyorker.com/magazine/2007/06/25/french-blues
https://www.conexaoparis.com.br/wp-content/uploads/2015/05/parcours_pia… |
| Mistä tutkimuksesta on peräisin väite että yli puolet autoilijoista on mielestään keskitasoa parempia autoilijoita? Haluaisinpa lukea tuon virnuiluun… |
337 |
|
|
|
Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Kuuluisin niistä lienee Ola Svenssonin tutkimus vuodelta 1981:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001691881900056?via%3Dihub
Iain McCormickin, Frank Walkeyn ja Dianne Greenin tutkimus vuodelta 1986 tarkastelee Svenssonin artikkelia ja laajentaa sen kysymysasettelua:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/0001457586900047?via%3Dihub
Ilmiö liittyy ylivertaisuusvinoumaan, jossa ihminen yliarvioi omia kykyjään ja osaamistaan. Tästä vinoumasta voi lukea lisää esimerkiksi seuraavista artikkeleista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/18/oletko-keskivertoa-parempi-kus…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/30/valheenpaljastaja-dunning-... |
| Mikä ja kenen runo voisi alkaa näin: Hauraampi lukin verkkoa, oi onnetar lankas... |
279 |
|
|
|
Lähettämäsi rivit ovat V. A. Koskenniemen runosta Ovidius Tomissa kokoelmasta Elegioja (1918). Runossa rivit kuuluvat näin "Hauraamp' on lukinverkkoakin, oi Onnetar, lankas, [päivinä nuoruuden jonka sa kehräelet]". Rivit eivät ole runon alusta vaan sen keskeltä.
Voit lukea koko runon esimerkiksi teoksen Elegioja digitoidusta versiosta Gutenberg-projektista:
https://www.gutenberg.org/files/20145/20145-8.txt
Ovidius Tomissa sisältyy myös muun muassa teoksiin Jääkukkia : V.A. Koskenniemen valitut runot (1995) ja Koskenniemen kuolemattomat (1990), jotka kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://satakirjastot.finna.fi/ |
| Yhessä lapsuuteni dokumentissa sanottiin että nesteytettyyän saaliinsa myrkyllä, hämähäkit imevät saaliin pehmentyneet sisälmykset "pillimäisten leukojensa"… |
273 |
|
|
|
Wikipedia kertoo hämähäkin suusta näin: "hämähäkkien suu on melko yksinkertainen. Se yhteydessä sijaitsevat koukkuleuat (kelikerit), jotka ovat leukapiikeillä (”myrkkyhampailla”) varustettuja leukaraajoja sekä muutamia ympäröiviä rakenteita. Varsinaista suuaukkoa ympäröi hieno karvoitus, joka suodattaa ruokamassasta kaikki siinä jäljellä olevat kiinteät hiukkaset."
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit
Tarkempi selvitys hämähäkeistä ja mm. niiden rakenteesta löytyy esim. Reino Pajarren kirjasta Hämikki ja seitsemän seittiä: suomalaisia hämähäkkejä, kuvina ja asioina (2014). |
| Kenen kirjoittama on suomalainen runo Kalavale, joka alkaa sanoilla: hirmuinen hauki? |
248 |
|
|
|
Jukka Itkosen Kalavale-niminen runo alkaa säkeellä "Kerran hirmuinen hauki verkosta tavattiin...". Runo sisältyy Jukka Itkosen lastenrunokokoelmaan Käpälämäki (2002, s. 20).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Kenen kirjoittama on runo, jonka alkusäe alkaa: Hiukan erikoinen voi olla vain henkensä kaupalla. Lisäksi runossa on merkintä: 129. runo |
742 |
|
|
|
Kyseessä on Claes Anderssonin runo kokoelmasta Det är kallt, det brinner (2003). Runo on otsikoitu numerolla 29 ja se alkaa näin: "Hiukan erikoinen voi kyllä olla, mutta vain henkensä / kaupalla." Jyrki Kiiskisen suomennos runosta sisältyy teokseen On kylmä, täällä palaa (2004).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Mistä saisi tai voisi ostaa taustakartonkia kotistudioon? A3 isompia. Fotoliikkeet myyvät kalliilla hinnalla. A3 toimii, kun kuvattava esine on pieni. |
187 |
|
|
|
Taustakartonki-nimellä myytävät kartongit ovat tosiaan melko hintavia. Jos A3-kokoinen tai vähän isompi käy, halvempia vaihtoehtoja näyttäisi löytyvän esim. värikartonki- tai askartelukartonki-nimellä mm. askarteluliikkeistä. |
| Milloin farmarihousuja on alettu kutsua farkuiksi? |
512 |
|
|
|
Samaan kysymykseen on vastannut myös Kotimaisten kielten keskus. Vastauksessa kerrotaan, että farmarihousut eli farmarit tulivat Suomeen 1950-luvulla, ja että jo samaisen vuosikymmenen lopulla ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso alkoi puhua farkuista. Tämä tieto on peräisin Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjasta. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
Farkut - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
|
| Kuka tai ketkä ovat sanoittaneet ja säveltäneet kappaleen "Mä päivänsäteen näin kerran pienen"? (Kappaleen on esittänyt ainakin Katri Helena). |
1051 |
|
|
|
Kappaleen Mä päivänsäteen näin kerran pienen (You are my sunshine) ovat säveltäneet Jimmie Davis ja Charles Mitchell. Suomenkieliset sanat kappaleeseen on sommitellut Sauvo Puhtila eli Saukki.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4332890 |
| Haluan katsoa Rauni Mollbergin ohjaaman Tuntematon sotilas 1995- elokuvan. Miten se onnistuu ? |
431 |
|
|
|
Rauni Mollbergin ohjaamasta Tuntematon sotilas -elokuvasta (1985) on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa kirjastoista. Kyseinen DVD näyttää kuuluvan myös oman lähikirjastonne kokoelmiin ja on siis lainattavissa kotiin katsottavaksi.
Tarkempia lainaukseen liittyviä tietoja saatte omasta lähikirjastostanne.
https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22tuntematon+sotilas%22…
https://finna.fi/ |
| Mikä ja kenen olikaan runo, jossa tyly kristitty ja Jeesus kohtaavat tiellä. Kristitty 'seudun synnit sydämellään'. Ja kuinka kohdatessa he menevät toistensa… |
386 |
|
|
|
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650). |
| Kun Helmetin asiakaspalvelu neuvoo kysymään kaikista Suomen kirjastoista Helmetin kysy.fi:n ollessa kesälomalla, niin kysyn: Osanneeko joku kertoa miksi… |
339 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmä toimii tällä hetkellä siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu ennen kuin tämä varaus on käsitelty ja lähetetty matkaan varaajan kirjastoon. Varaukset käsitellään kirjastossa niin nopeasti kuin mahdollista ja uusimisen estyminen on yleensä hyvin lyhytaikainen haitta. Sinun kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudelleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Etsin alkuperäistä Emily Dickinsonin runoa, josta on ruotsinnos kirjassa Gång på gång är skogarna rosa. Ruotsiksi runo menee näin: Av deras underliga ljus… |
203 |
|
|
|
Tämä Emily Dickinsonin runo vuodelta 1876 kuuluu alkukielisenä näin:
Of their peculiar light
I keep one ray
To clarify the Sight
To seek them by —
Runo on Johnsonin luettelossa numerolla 1362.
http://archive.emilydickinson.org/correspondence/higginson/jnp1362.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta