| Haluaisin lukea runoja savon murteella. Mistä Ilpo Tiihosen kirjasta olisi parasta aloittaa? Tai olisiko toista savon murteen runoilijaa? |
886 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.
Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.
Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:
Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja Toppi
Elä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo Kaatriala
Mualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili Pursiainen
Näkökulumia : Savon runoja ja... |
| Näin fb:ssa ilmoituksen kirjastojen vapaaehtoistyöstä. Kiinnostuin kovasti. |
215 |
|
|
|
Voit lukea tarkemmin vapaaehtoistyöstä Helmet-kirjastojen palvelusivustolta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Vapaaehtois…
Alla olevasta linkistä löydät eri alueiden yhteyshenkilöiden yhteytiedot:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vapaaehtoiseksi_kirja…
Sinun kannattaa lähettää viesti oman alueesi yhteyshenkilölle ja kertoa kiinnostuksestasi vapaaehtoistyöhön. |
| ONKO KIRJANA JULKAISTU TÄLLÄSTÄ KUN JUKKA UKKOLA VEHO 50V |
97 |
|
|
|
Kirja on julkaistu vuonna 1989. https://finna.fi/Record/jykdok.380531#versions
Kirjaa ei valitettavasti näytä olevan lainattavissa kirjastoissa. Sitä on Jyväskylän yliopiston kirjastossa käsikirjastokappale, jonka voi pyytää lukusalilainaksi kaukolainana. Kysy omasta kirjastostasi. |
| Onko helsingin telakan alueelle koskaan suunniteltu uutta asuntoaluetta? |
121 |
|
|
|
Kysyjä tarkoittanee Hietalahden telan aluetta. Telakkaa lähellä olevan Hietalahden rannan suunnittelu on nyt ajankohtainen. Alueen suunnittelu on nyt meneillään. Alueen suunnittelua varten kerättiin viime vuonna myös asukkaiden näkemyksiä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa :https://kartta.hel.fi/applications/sukka/dist/#/print-plan/https:%252F%252Fkartta.hel.fi%252F/sukka_muut_suunnitelmat_user/1483
Suunnittelun yhteydessä on laadittu myös alueen suunnittelun historiaa koskeva kooste: Hietalahdenranta -historiaselvitys https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/6324_1_Hietalahdenranta_ymp%C3%A4rist%C3%B6historiaselvitys.pdf
Selvityksessä on käyty läpi myös aluetta koskevat vanhat suunnitelmat. Ilmeisesti... |
| Kuka oli saksalainen taidemaalari H. Rassberg? syntymäaika- ja paikka? Netissä on maalauksia, muttei mitään tietoa ko. henkilöstä. |
272 |
|
|
|
Netistä ei tosiaan löydy juuri mitään tietoa kyseisestä taitelijasta. Yhden teoksen kohdalla mainitaan Münchener Schule, joka Wikipedian mukaan viittaisi Münichin kuninkaalliseen kuvataidekouluun (Akademie der Bildenden Künste). Rassbergin nimeä ei kylläkään erikseen mainita nimiluettelossa.
Pyysin lisätietoja sähköpostilla Münchenin kuvataideakatemian kirjastosta sekä huutokauppa ZeitGenossenilta, jossa Rassbergin teos on ollut myynnissä ja odottelen vastausta.
Pelkästään Saksan kuvataidetta käsittelevää aineistoa Helmet-kirjastoista löytyy melko vähän. Varasin nyt tarkasteltavaksi kirjat German art in the 20th century : painting and sculpture 1905 - 1985 sekä Deutsche Kunst im... |
| Sain kaukolainapyyntööni vastauksen että aineisto on saatavilla pääkaupunkiseudulla joten kaukolaina ei onnistu. Mutta en löytänyt niitä helmet haulla. Toinen… |
193 |
|
|
|
Et voi saada kirjaa Myyrmäen kirjastoon tai muuhunkaan Helmet-kirjastoon. Kaisa-talon kirjasto on avoinna kaikille. Saat kirjastokortin, kun otat henkilöllisyystodistuksen mukaasi ja voit lainata kirjan suoraan Kaisa-talon kirjastosta. Helmet-kirjastot eivät tilaa kaunolainana sellaista, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista.
Kaisatalon kirjasto : https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/asioi-kirjastossa/kaikkien-kirjasto
Helmet : Kaukopalvelu https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu |
| MISTÄ LÖYTÄISIN KIRJAN HELGE NYGREN SISU |
89 |
|
|
|
TEKIJÄ Nygren, Helge
TEOS Sisu Suomen ja maailman maanteillä / Helge Nygren
Julkaisutiedot [Helsinki] : Suomen Autoteollisuus, 1981
ULKOASU 392 sivua : kuvitettu
Tämä kirja löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Voit kysyä sitä omasta pääkaupunkiseudun helmet-kirjastosta. Pasilan kirjastosta
käymällä saat sen heti käyttöösi. |
| En löydä tietoa voiko passin uusia, vaikka vanha on vielä voimassa esim. 6 kk? |
12886 |
|
|
|
Poliisin sivuilta ei tosiaan suoraan löydy tietoa, milloin uutta passia voi aikaisintaan hakea. Sehän saattaa riippua siitä, kuinka ahkerasti henkilö matkustaa ja passi täyttyy leimoista. Poliisi.fi:ssä sanotaan näin:
"Kun haet passia verkossa, sinun ei tarvitse käydä poliisiasemalla, jos
-olet käynyt passivirkailijan tunnistettavana ja antamassa sormenjälkesi passi- tai henkilökorttihakemusta varten enintään 6 vuotta sitten
-nimesi on sama kuin edellisessä passissasi
-lupavirkailija pystyy toteamaan, että uusi passikuvasi esittää samaa henkilöä kuin edelliset passikuvasi
Kaikkien kolmen edellä mainitun ehdon on täytyttävä. Ei siis riitä, että sormenjäljet on joskus otettu, vaan sen on täytynyt tapahtua viimeisten kuuden vuoden... |
| Löytyykö mistään kannasta Pajurannan tarinoita, 90-luvulla olleita äänikasetteja? Mm. Tarina Yölliset vieraat kiinnostaisi. |
198 |
|
|
|
Valitettavasti Pajurannan tarinoita ei ole enää saatavana mistään äänitteenä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622428
https://finna.fi/
https://www.kirjastot.fi/kysy/mistahan-loytyisi-aikoinaan-kasetilta-kuu…
https://finna.fi/Record/fikka.4622428 |
| Runossa säe ...missä sen pienen vaahteran näin... Kuka mahtaa olla runoilija ja mikä runo? |
335 |
|
|
|
Kyseessä on Mirkka Rekolan runo Uneen kokoelmasta Vedessä palaa (1954).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.37761
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Mirkka Rekola: Virran molemmin puolin : Runot 1954 - 1996 (1997, s. 39).
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.357856 |
| Mikä Anna-Mari Kaskisen runo Mänty (nimessä jotenkin) Ei ole multaa hennoille juurille ei ole tilaa oksille suurille kuitenkin tahdot kasvaa ja ... |
551 |
|
|
|
Etsimäsi Anna-Mari Kaskisen runo on nimeltään Kallion mänty ja se alkaa "Ei ole multaa hennoille juurille".
Voit lukea runon teoksista Runometsä : kauneimmat lastenrunot (2005) ja Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja (2007).
https://finna.fi/Record/helmet.1741698
https://finna.fi/Record/helmet.1834320
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Onko nykyisissä taloissa ukkosenjohdattimia?sSe oli Benjamin Franklinin keksintö. |
299 |
|
|
|
Suorilta salamaniskuilta suojaavaa salamasuojausta käytetään lähinnä korkeiden kohteiden kuten tietoliikennemastojen, kirkontornien ja muiden korkeiden rakennusten ja räjähdysvaarallisten tilojen suojaukseen.
Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Suojautuminen ukkoselta. |
| Saako kallion kirjastossa juoda kahvia, opiskelun ohessa? |
966 |
|
|
|
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
|
| Jenny Colganin kirjassa Raikkaita tuulia ja lukemattomia tarinoita mainitaan kirjasarja (Suomennettuna Veriruusu) jonka kuvataan olevan feministinen versio… |
358 |
|
|
|
Kirjasarjan alkuperäisellä nimellä Blood Roses on julkaistu useita romaaneja [1]. Yksikään näistä ei vastaa kuvausta. Myöskään samantyyppisellä nimellä Blood and Roses ei löydy vastaavaa sarjaa.
Lisäksi sarjan kuvataan kertovan "kuolemattomasta naisesta, joka räjähti veripisaroiksi aina kun mies kohteli häntä töykeästi. Hän pyyhki maan tasalle kokonaisia kaupunkeja ja aiheutti täydellistä tuhoa". Kuvaus vaikuttaa parodialta historiallisen fantasian kliseistä, samoin kuin maininta siitä, että kirja on nimenomaan 800-sivuinen ja että "kaikki maan kustantajat olivat hylänneet teoksen, mutta se oli päätynyt naisten suosikiksi". [2]
[1] https://d-pdf.com/electronic-book/1522
[2] Colgan, Jenny. ... |
| Vanhempani asuivat vuokralla Puistolassa noin 1956-57 osoitteessa Asematie 20b. Mikä tuo tie on nykyään, ja pystyisinkö löytämään missä talo on sijainnut? Se… |
757 |
|
|
|
Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto.
Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…
Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf). |
| Joissain kirjastoissa (esim. Kustaankartano) on lainattavissa kirjoja hyllymääritteellä SPECIAL. Ovatko nämä kirjat kaikkien Helmet-asiakkaiden lainattavissa,… |
413 |
|
|
|
Kyllä, myös special-niteitä voi lainata kuka tahansa Helmet-kirjaston asiakas. Special-määrite tarkoittaa, että kyseistä kirjaa ei voi varata eikä uusia, siten ne ovat kuin Bestseller-kirjat. Special-määritettä käytetään laitoskirjastojen ei-varattavista kirjoista sekä niin sanottujen pokkarihyllyjen kirjoista. Pokkarihyllyjä on ainakin Keskustakirjasto Oodissa. |
| Osaisittekohan auttaa mistä löytäisin tietoa 1950 - 1980 luvun silloisista Naantalissa olevista tanssipaikoista? Kiitos avustanne jo etukäteen |
279 |
|
|
|
Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net... |
| ”Pieni Eino rannalla itkee, tuuliko venhon vienyt lie. Itku ei maksa vaivaa, kaislikossa on Einon laiva, haukia aivan täynnä!” Kuka on tuon vanhan lastenlaulun… |
548 |
|
|
|
Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä ja Edit Polónin lastenlaulu Pieni Eino (Lilla Lasse, 1890).
Laulu sisältyy esimerkiksi Aarne Porkon toimittamaan nuottijulkaisuun Lasten oma laulukirja : Sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (1972).
Julkaisun saatavuuden omalla verkkokirjastoalueellanne voitte tarkistaa täältä: https://finna.fi/Record/keski.103181
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://runeberg.org/sjungmamma/1/0008.html |
| Kolme kysymystä olisi, ensinnäkin, olen suuri tyttökirjojen fani, mutta nyt tuntuu, että kirjat loppuvat kesken, joten haluaisin kuulla mahdollisimman kattavan… |
133 |
|
|
|
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja... |
| Etsi lastenkirjaa, tyttö jonka nimi oli ehkä Piitu, asui Rovaniemellä, Ratamestarin talossa, kirja sijoittuu ajalle 1920-1960 ehkä? |
176 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Tuija Alarieston ja Ulla Eton lastenkirja Priitu Rovaniemen markkinoilla (Lapin maakuntamuseo, 2009).
https://lastenkirjainstituutti.fi/teos/priitu-rovaniemen-markkinoilla
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.906251 |
Kysy kirjastonhoitajalta