| Mitäs kirjastokortti maksaa vai onko se ilmanen. Kuinka nopeasti kortin saa käyttöön. |
1486 |
|
|
|
Ensimmäinen kirjastokortti on asiakkaalle maksuton. Kirjastokortin saa välittömästi käyttöönsä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastossa ja esittämällä virallisesti hyväksytyn kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja saa osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h17/q18.htm
|
| Kaipaan historiallista romaania Tallinnasta. Onko Kaari Utrio (esim) kirjoittanut jotain Räävelistä? |
1269 |
|
|
|
Tuglas-seuran Internetsivuilta löytyy Kalev Keskülan artikkeli: Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa. Artikkelissa mainitaan mm. kirjailijat
Jaan Kross, Mati Unt(Syystanssi)ja Gert Helbemäe(Uhrilaiva), joiden kirjoja on suomennettu. Löydät artikkelin osoitteesta http://www.tuglas.fi/artikkelit/artikkelit.html
Voit myös kysyä lisätietoja Baltia-kirjastosta, yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tuglas.fi/Tuglas-seura/baltiakeskus.html
Roma-tietokannasta löytyy useita kirjaviitteitä. Roman osoite on http://www.pori.fi/kirjasto/roma/tietoja.html
Plussa-tietokannasta löydät kirjojen sijaintitiedot. Osoite on http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?lib=H&sivu=pikahaku
|
| Haluaisin listan danielle steelen suomeksi käännetyistä kirjoista |
1533 |
|
|
|
Steelin suomennokset saat näppärästi esiin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi -josta valitset kunnan jälkeen pikahakuun tekijäksi Steel Danielle, näytä (pudotusvalikosta) vain kirjoja, ja aineistoa jonka kieli on (pudotusvalikosta) suomi.
|
| W. Shakespeare: Sonetit no. 73, 18, 12 suomeksi |
3696 |
|
|
|
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
|
| Mistä löytyy Weimarin tasavallan lippu? |
1237 |
|
|
|
Mauro Taloccin teoksessa: Valtioiden liput ja vaakunat (Kolibri, Helsinki, 1993), todetaan seuraavasti: Saksan trikolori otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1949, ja se on oikeastaan Weimarin tasavallan kansallislippu. Mustaa, punaista, kultaa - värejä, jotka olivat jo kauan liittyneet yhteissaksalaisiin pyrkimyksiin...
Jos haluat laajemmin tietoa, teoksen saatavuutta voit katsoa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Netistä osoitteesta http://home01.wxs.nl/~marksens/descr/de.htm pääset katsomaan kuvaa Saksan lipusta ja saat tietoa siitä miten se on ollut eri aikoina voimassa.
|
| Haen runoa, joka kuvaa kirjastotyön epätoivoisuutta muistaakseni jotenkin näin: "tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista" |
1236 |
|
|
|
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
|
| Onko todellakin nyt niin, että telinevoimistelu aiheisia kirjoja on vain yksi kappale olemassa. |
2651 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Aykroyd, Peter: Nuorten taitovoimistelu
Hämäläinen, Raili: Taitavaksi voimistelijaksi
Tikkanen, Jouko: Temppuja telineillä
Soitto urheilukirjastoon http://www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.html
osoitti, että heiltä löytyy aiheeseen liittyviä kirjoja, mutta
uutta aineistoa vähemmän. Urheilukirjaston käyttö on kaikille avointa.
|
| Onko Enni Mustonen sama kuin Kirsti Manninen? |
1583 |
|
|
|
Kyllä näin on. "Kirjallisuudentutkijana aloitanut Kirsti Manninen ryhtyi Enni Mustosen kotoisan salanimen turvin tuottamaan maahenkisiä, vahvasti suomalaisia viihdekirjoja." Tuo sitaatti on teoksesta: Kotimaisia nykykertojia (osa 1)
/toim. Aarnio, Loivamaa (1997). Kirjailijasta löytyy tietoa myös teoksissa Kotimaisia naisviihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta/toim. Aarnio, Loivamaa
(1999)ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2/toim. Loivamaa (1999).
|
| Mistä löytäisin tietoa lastenhoidon historiasta suomessa?Esim. millaisia tarvikkeita käytettiin ennen....ja minkälaisia huonekaluja lastenhuoneissa oli? |
4435 |
|
|
|
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi teosta jotka käsittelevät lastenhoidon historiaa Suomessa. Kysy seuraavia kirjoja lähikirjastostasi:
Välimäki, Anna-Leena; Lasten hoitopuu - lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1999 sekä
Hämäläinen-Forslund, Pirjo; Maammon marjat - entisaikain lasten elämää. Pirjo Hämäläinen-Forslund. WSOY, Porvoo, 1987. (Ainakin tässä teoksessa on kehdon, syöttötuolin ja vaunujen käytöstä Suomessa kappaleessa "Kehdossa, kainalossa ja sylissä")
Sinun kannattaisi tutustua ehkä myös teokseen: White, Colin; The world of the nursery. Herbert, London, 1984. Se käsittelee lastenhuoneiden sisustuksen historiaa yleensä. Kirja on melko harvinainen,... |
| Mikä kirja mahtaa olla kysymyksessä ? Kirjassa kerrotaan villieläimistä ja eräs luku käsitteli kuningassusi Loboa. Kirja on suunnattu nuorille. Ilmestyi… |
1132 |
|
|
|
Lobosta, Currumpaw'n kuninkaasta kertoo Ernest Thompson Seton. Tarina sisältyy ainakin Setonin teokseen Villejä eläimiä. 5.p. WSOY 1980.
Kirja on hyllyssä useassa Lappeenrannan kirjastossa, katso tarkemmin http://riimiw.lappeenranta.fi/riimi/zgate.dll?
|
| Mistä löytää tietoja Mika Wikströmistä? |
1045 |
|
|
|
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2001) on muutaman sivun esittely Mika Wickströmistä. Lisätietoa kirjailijasta löydät myös netistä esimerkiksi sivuilta
http://www.nuorisokirjailijat.fi/wickstrommika.shtml
http://www.ouka.fi/kirjasto/mika.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/378E02DD958A5B00C2256A9C004…
|
| Ruotsin paras saavutus mm ja olympia jalkapallossa/ onko Ruotsi voittanut jalkapallossa olympia tai mm kultaa. |
1793 |
|
|
|
Ruotsin parhaat saavutukset jalkapallossa:
MM- kisat: 1958 hopeaa, 1950 pronssia, 1994 pronssia
Olympialaiset: 1948 kultaa, 1924 pronssia 1952 pronssia.
Voit katsoa tarkemmin seuraavista nettiosoitteista:
http://www.worldcuparchive.com/NATIONS/swe.html
http://sports.yahoo.com/oly/history/mensoccer.html
|
| Löytyykö mitään kirjallisuutta työnopastuksesta lähinnä perehdyttämisestä? Itse en löytänyt. |
1504 |
|
|
|
Seuraavassa kysymäänne asiaan liittyvää kirjallisuutta :
1)Lepistö, Irma:
Työpaikan aikuiskoulutus: perehdyttäminen, työnopastus,1992
2)Lepistö, Irma:
Työpaikkakouluttajan käsikirja, 2000
3)Santalahti, Matti:
Työnopastus ja riskien hallinta, 2001 (perehdyttämisestä työturvallisuuden näkökulmasta)
ERI ALAT:
1)Kangas, Pirkko:
Perehdyttäminen palvelualoilla, 2000
2)Perehdyttäminen ja tiimityö--sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämismahdollisuuksia,1992. 3)Perehdyttäminen ja työnopastus palvelualoilla, 1992.
4)Perehdyttämisen kehittäminen--opas palvelualojen esimiehille ja työnopastajille, 1992.
5) Uusi työ - uudet haasteet--perehdyttämisen opas kunta-alan esimiehille, 1990.
6)Niskanen, Pekka... |
| Ranskan viimeiset kuningattaret (nimet + kuningattarenaolovuodet), suuren vallankumouksen jälkeen? |
3537 |
|
|
|
hei,
Kokeilepa seuraava linkkiä http://www.heraldica.org/topics/france/roygenea.htm
Sivulle on koottu Ranskan kuninkaallisen suvun sukupuu. Kuninkaat erottuvat punaisella ja heidän puolisonsa on merkitty "matomerkillä" eli aaltoviivalla. Esimerkiksi Kaarle X, joka tuli Ranskan kuninkaaksi vuonna 1824, oli naimisissa Marie-Thérèse de Savoie nimisen naisen kanssa. Nimet eivät ole hallitsijakausittain, mutta koska sanoit tietäväsi hallitsijat, voit nyt myös katsoa heidän puolisoidensa nimet.
|
| Miten löydän Kaunokki-tietokannan ts. kaunokirjallisuuden tesauruksen? |
1388 |
|
|
|
Kaikki sanastot on kerätty Kansalliskirjasto Finto-palveluun, https://finto.fi/fi/. Siellä on myös fiktiivisen aineiston ontologia Kauno, https://finto.fi/kauno/fi/
|
| Onko H:gissä missään ruotsalaisia kirkonkirjoja tahi sopimusta niiden välittämisestä Svenska Riksarkivista? Jälkimmäisestä mahdollisuudesta Svenska… |
846 |
|
|
|
Ruotsin mikrofilmattuja kirkonkirjoja ei ole Helsingissä nähtävänä, mutta niitä voi kaukolainata Ruotsista Helsingin kaupunginkirjastoon, mieluiten pääkirjastoon. Kansallisarkisto suosittelee niiden tilaamista Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon, koska siellä on parhaimmat luettelot Ruotsin kirkonkirjoista.
|
| Mistä saisin tietoa Esplanaadista tai Mannerheimintiestä kouluesitelmään. Onko näistä kyseisistä käsitteistä näyttöä joko kirjastossa tai kenties jossain… |
871 |
|
|
|
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/... |
| Charles Dickensin Joululaulusta (A Christmas Carol) pitäisi löytää seuraava kohta suomeksi: "The city clocks had only just gone three, but it was quite dark… |
1127 |
|
|
|
'Kello oli vasta kolme, mutta oli jo varsin pimeää - koko päivänä ei ollut juuri nähty valoa - ja viereisten toimistojen kynttilät näyttivät ruskehtavassa ilmassa punertavilta tahroilta.'
K.o suomennos löytyy Tero Valkosen nimellä 'Joululaulu' v. 2001 kääntämästä suomennoksesta.
Tämän lisäksi on olemassa aiempiakin suomennoksia, 'Joulun-aatto' - W. Churberg 1898; 'Jouluaatto: aavetarina jouluksi' - Werner Anttila 1932; 'Jouluilta' - Kari Jalonen 1972 ja 'Joululaulu: aavetarina joulusta' - Marja Helanen-Ahtola 1984.
|
| Mistä voisi löytää tietoa astrig lindgreenistä? |
1067 |
|
|
|
Astrid Lindgrenistä ja hänen tuotannostaan löydät tietoja esimerkiksi seuraavilta internet-sivuilta
http://www.astridlindgren.se/
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/
http://www.lysator.liu.se/nordic/authors/lindgras.html
Lisää linkkejä löydät Kirjastot.fi:n linkkikirjastosta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/selaus.asp
Lindgrenistä ja hänen teoksistaan on myös kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi
Edström, Vivi: Astrid Lindgren och sagans makt (1997)
Ljunggren, Kerstin: Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1997)
Strömstedt, Margareta: Astrid Lindgren (suom. 1988)
Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
|
| Minkä ikäisenä lapsi voi saada oman kirjastokortin? |
7872 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Käytännössä riittää, että takaaja (joka yleensä on lapsen jompi kumpi vanhempi) esittää oman henkilöllisyystodistuksensa ja lapsen Kela-kortin.
Lapselle voidaan tehdä oma kirjastokortti heti kun hänellä on henkilötunnus. Mitään varsinaista ikärajaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole käytössä. Lapsen vanhemmat voivat itse päättää, milloin heidän mielestään on sopiva aika hankkia lapselle kirjastokortti.
|