| Mitkä ovat kirjaston tuotteet? |
1671 |
|
|
|
Ensinnäkin olisi määriteltävä, mikä on "tuote". Nykysuomen sanakirjan mukaan tuote on "ihmistyön … avulla tuotettu tai (ei tal.) luonnon tuottama hyödyke (esine, aine, tavara), tuotantotoiminnan tulos, valmiste."
Kirjaston tuotteet eivät siinä mielessä täytä Nykysuomen sanakirjan määritelmää, että ne eivät ole esineitä, ainetta tai tavaraa. Liiketaloustiede kuitenkin tuntee tuotteen myös abstraktissa merkityksessä. Kirjaston tuotteet ovat lähinnä palveluita. Opetusministeriön Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto on julkaissut vuonna 2004 kirjasen Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla : palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuuden linjauksia, kirjoittajat Rami Heinisuo, Sanna Koskela ja Reetta Saine. Kirja on saatavana mm.... |
| Voiko Helsingin yliopiston kirjastoon palauttaa kirjan Helsingin kaupungin kirjaston kautta? |
181 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston kesäkuussa 2006 voimaan tulleen maksutaulukon mukaisesti Helsinkiin palautetusta, muusta kuin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjaston aineistosta peritään kuljetusmaksuna 6 euroa/aineistoyksikkö.
|
| Miksi en voi varata kirjaa kirjastosta netin kautta? Minun käskettiin ottaa yhteyttä henkilökuntaan. |
185 |
|
|
|
Kirjojen sähköinen varaaminen toimii yleensä hyvin. Mitään yhtä syytä epäonnistumiseen ei voi suoralta kädeltä sanoa, joten käytännöllisintä on selvittää asia kirjastokäynnin yhteydessä.
|
| Minun pitäisi saada selville mistä Helena Anhavan teoksesta on oheinen runo: Mies ja Maailma. Tarvitsen tietoa kirjani lähdeluetteloon. Se on todennäköisesti… |
244 |
|
|
|
Runo sisältyy Helena Anhavan kokoelmaan "Vuorosanoja" (1973). Runolla ei ole erillistä nimeä. Sisällysluetteloon siitä on merkitty aloitussäe "Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan".
Anhava, Helena: Vuorosanoja : Runoja.
Helsinki: Otava, 1973.
110 s.
Lisäpainokset: 2. p. 1976. - 3. p. 1983.
ISBN: 951-1-00685-1 (nid.)
Runo, samoin kuin alkuperäiskokoelma kokonaisuudessaan, sisältyy myös kokoomateokseen Anhava, Helena: "Runot 1971-1990". Helsinki: Otava, 1990.
|
| Tarvitsisin norja-suomi sanakirjan netissä. |
1419 |
|
|
|
Internetissä ei ole kovin paljon online-sanakirjoja, joiden toinen kieli olisi suomi. Jos englanti kävisi toiseksi kieleksi, valikoima olisi suurempi.
Suppea suomi-norja-suomi-sanakirja löytyy osoitteesta http://www.sanakirja.org . Valitse siinä nuolivalikoista lähtökieli (norja) ja se kieli, mille haluat sanan käännettävän (suomi). Tämä on, kuten sanottu, sangen suppea sanakirja josta et varmaan kaikkia tarvitsemiasi sanoja löydä.
Norja-englanti-onlinesanakirjoja sen sijaan olisi esimerkiksi seuraavat, jotka tuntuvat kyllä kovin suppeilta:
http://www.freedict.com/onldict/nor.html
http://www.tritrans.net
Sanakirjalinkkejä on suomalaisessa Makupalat-linkkihakemistossa: http://www.makupalat.fi > Eri tieteenaloja. Kielitiede. Sanakirjat... |
| W.F.Stanley valmisti aikanaan (1850 luvulta lähtien) tieteellisiä mittalaitteita. Meillä on WF Stanleyn valmistama mikroskooppi, jonka aiomme antaa lahjaksi… |
164 |
|
|
|
William Ford Stanleystä kerrotaan runsaan sivun mittaisesti Kansalliskirjaston kokoelmissa olevassa 52-osaisessa hakuteoksessa "The Oxford Dictionary of National Biography". Kirjasarja on Kansalliskirjaston eteläisessä lukusalissa 1.kerroksessa.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin hakuteokset, joskin tätä vaihtoehtoa en ole tarkistanut. Yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.museo.helsinki.fi/kokoelmat/kirjasto.htm.
Eloise Akpan on kirjoittanut kaksi kirjaa Stanleystä, esim. The Story of William Stanley: a self made man. Kirjat saa tarvittaessa kaukolainana Lontoosta. Kaukolainat ovat maksullisia.
|
| Mistä voisin tilata lehden/kirjan nimeltä: Valokuva, Lasten valokuvan työkirja toim: Hietala, Jokiranta, Vuorenmaa ja Hellman. Ilmestynyt 7. vuonna -86 |
147 |
|
|
|
Lasten valokuvatyökirja -niminen teksti on ilmestynyt Valokuva-lehden numerossa 7, vuonna 1986. Tekstin ovat kirjoittaneet Harri Hietala, Riitta Jokiranta ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa. Lehti löytyy Tikkurilan kirjastosta nimellä Valokuva 1986.
|
| Mistä löytäisin Helsingin torien päivittäiset/viikottaiset torihinnat? (marjat,vihannekset,juurekset) |
9167 |
|
|
|
Kuluttajavirasto ei seuraa torihintoja. Muitakaan torien vähittäishintojen "virallisia" seuraajia ei löytynyt.
Helsingin sanomat on suorittanut omia hintakartoituksiaan ja -vertailujaan. Kirjastoissa on käytettävissä Helsingin sanomien arkistotietokanta, josta saa tiedot missä numeroissa näitä hintakartoituksia on ollut; osasta artikkeleista tiedot ovat arkistotietokannassa ja voidaan tulostaa sieltä suoraan, osaan tarvitset kyseisen vanhan lehden. Muutamia esimerkkejä:
21.12.2005 artikkeli Esimerkkejä joulukuusien torihinnoista
19.10.2005 artikkeli Syksyn sato hehkuu toreilla
18.10.2005 artikkeli Syksyinen tori tuoksuu puolukalle ja kurpitsalle
17.7.2004 mansikoiden torihintoja
jne.
Puolen vuoden lehdet ovat Helsingin Rikhardinkadun... |
| Kuinka tehdä osoitteenmuutosilmoitus? Netissä voi vaihtaa vain puhelinnumeroa ja s-postiosoitetta...? |
1595 |
|
|
|
Voit lähettää tiedon asiakasrekisterin ylläpitoon osoitteenmuutoksestasi, ja muutos rekisteröidään sen jälkeen tietokantaan. HelMet-tietokannan etusivulla on heti "Omat tiedot" -linkin alla linkki osoitteenmuutoslomakkeeseen (https://www2.helmet.fi/address). Lomakkeeseen päästäksesi tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi kortillesi pin-koodin.
Muuttoilmoituksen postiin voi tehdä osoitteessa:
http://www.posti.fi/muuttoilmoitus
|
| Kadoksissa on kotimaisen kirjailijan viihderomaani, joka kertoo mm. lestadiolaisten/jehovien kesäkokouksesta pikkupaikkakunnan kesässä. Samaan aikaan lähellä… |
631 |
|
|
|
Kyseessä on Hannu Raittilan romaani "Ei minulta mitään puutu" (WSOY 1998).
|
| Eikö Helsingin kirjastosta löydy Taitaja-lehteä? Ja jos löytyy niin mistä? |
559 |
|
|
|
Taitaja-lehteä ei tosiaankaan löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on tänä vuonna tilattu Espoon Leppävaaran ja Keski-Espoon kirjastoihin sekä Vantaan Tikkurilan kirjastoon. Uusin numero on luettavissa kyseisissä kirjastoissa, vanhempia numeroita saa varaamalla myös Helsingin kirjastojen kautta. Varausta ei valitettavasti voi tehdä itse HelMet-sivun kautta, täytyy joko käydä kirjastossa tai puhelimitse pyytää tekemään varaus.
|
| Mitä tarkoittaa kun varaamani kirjan kohdalla lukee käsittelyssä, mistä tiedän kauanko kestää ennen kuin sen saa noutaa? |
152 |
|
|
|
"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
|
| Voiko omalla nimellä varatun kirjan lainata toinen henkilö minun kortillani, jos olen tilapäisesti estynyt kirjastossa käymään. Voinko antaa toiselle… |
167 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
|
| Koska Tuntematon Sotilas saksankielisenä (Kreuzer über Karelien) painos on loppunut, niin mistä mahdollisesti voisi kysellä sen ostamista? |
174 |
|
|
|
Väinö Linnan "Tuntematon sotilas"-kirjan saksankielinen versio "Kreuze in Karelien" löytyy lainattavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja Saksalaisesta kirjastosta. Antikvariaateista kannattaa kysyä myytäviä vanhoja kirjoja.
|
| Mikä ja kenen runo? Kaunis tie min yllä maineen kaari loistaa kuni linnunradan tähtivyö yhtä kaunis löytää onnen saari mis ei muuta kunniaa kuin työ, vain työ… |
278 |
|
|
|
Runoa ei ikävä kyllä löytynyt, mutta se saattaisi sisältyä työväenrunojen antologiaan. Työväenliikkeen kirjastosta kannattaisi ehkä tiedustella asiaa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.tyovaenperinne.fi/
|
| Onko kirjastojen lainavalikoimissa ns. Punaista laulukirjaa, mikä sisältää rippikoululauluja? Tilkkutäkki nimisellä cd-levyllä on näitä lauluja. Voisin noutaa… |
2151 |
|
|
|
HelMetistä löytyy ainakin Maria Laakson ja Pekka Nymanin toimittama Nuoren seurakunnan veisukirja, joka sisältää samoja lauluja kuin mainitsemasi Tilkkutäkki-levy.
Laulukirjasta on olemassa useita painoksia, joista uusin on vuodelta 2005. Sen saatavuuden voit tarkastaa täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/
|
| Voiko Trendi-lehtiä varata ja lainata? |
1233 |
|
|
|
Trendi-lehteä voi kyllä varata ja lainata. Ainoastaan uusinta numeroa ei lainata, kuten kaikkien aikakauslehtien kohdalla. HelMet-verkkopalvelussa asiakas itse ei valitettavasti pysty lehtiä varaamaan, joten pyydä virkailijaa kirjastossa tai puhelimessa tekemään varaus puolestasi. Trendin saatavuustiedot Helsingissä näet linkistä
http://www.helmet.fi/search*fin/Xtrendi&m=9&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/Xtrend…
|
| Poikamme nimeksi tulee Valo Matias. Haluaisin saada tietoa näiden nimien historiasta, merkityksestä ja taustasta. |
2300 |
|
|
|
Valo liittyy kynttilänpäivään (2.2.) ja talven alkavan väistymisen synnyttämiin mielikuviin. Valon nimipäivähän on kynttilänpäivän jälkeisenä päivänä. On arveltu, että Blasiuksen karjalainen muunnos Valosi olisi edesauttanut Valon tuloa etunimeksi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Valon Lukillianos-nimeen.
Matias on lyhentymä heprealaisista nimistä Mattatias ja Mattitja, jotka tarkoittavat 'Jumalan lahjaa'. Suomen almanakassa nimen kirjoitusasu on vaihdellut, eri muotoja ovat esim. Matthias, Mathias, Mattias.
Lisätietoja saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY).
|
| Haluaisin tietää etunimestä Theodor sen merkityksen / alkuperän |
1762 |
|
|
|
Theodor / Teodor nimen pohjana on Kreikan Theodoros 'Jumalan lahja'.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
|
| Lapsuudessani televisiossa oli lapsille / nuorille tarkoitettu sarja, jossa esiintyi ainakin Vinski ja apteekkarina muistan olleen Tarmo Mannin. Apteekkari söi… |
2632 |
|
|
|
Etsimäsi kirjoittaja lienee Aapeli eli Simo Puupponen (1915-1967). Aapeli kirjoitti kaksi lastenkirjaa: Koko kaupungin Vinski (1954) sekä Vinski ja Vinsentti (1956).
Kirjojen pohjalta on tehty muun muassa kaksi tv-elokuvaa, joissa apteekkarin roolia näyttelee Tarmo Manni.
Lisätietoa Aapelista:
http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=3
Koko kaupungin Vinski -elokuva IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0363748/combined
Vinski ja Vinsentti IMDB:ssä:
http://www.imdb.com/title/tt0364103/
|
Kysy kirjastonhoitajalta