| Evelia nimi on lähipiirissä yleistynyt, ollen toki edelleen harvinainen. Alkujaan ilmeisesti muunnos nimestä Eveliina? |
4832 |
|
|
|
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta.... |
| Nimen Syra alkuperä ja tarkoitus? |
1531 |
|
|
|
Pentti Lempiäisen teos "Nimipäiväsanat" tietää kertoa, että ennen 1900-luvun alkua juhlittiin 12.9. Suomessa ja Ruotissa Syrusta, pohjoisitalialaisen Pavian kaupungin marttyyripiispaa. Syra voisi siis olla naispuolinen johdannainen tuosta nimestä. Ruotsin kielellä syra tarkoittaa happoa tai happamuutta sekä hierakka-nimistä kasvia.
Syra nimen alkuperä voi toisaalta olla myös Cyra (tai Kyra tai Kira), joka oli 400-luvulla elänyt syyrialainen erakkotyttö. Cyra pääsi katolisen kirkon pyhimysluetteloon elettyään kokonaisen vuoden täysin vaiti Helluntai-päivää lukuunottamatta. Näin kertoo Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja".
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sekä miehet että naiset ovat kantaneet Syra-nimeä http://192.49.222.187/... |
| Nimien Terttu ja Avianna tarkoitusta kyselen, osaatteko kertoa? |
1308 |
|
|
|
Terttu on luontoaiheinen nimi (terttu, kukinto, marjaryhmä), jota esitettiin etunimeksi jo 1879 mutta se pääsi Suomen almanakkaan vasta 1929. Varhaisimpina aikoina Terttua on käytetty miespuolisena Tertullianuksen kutsumanimenä. Nimi oli suosittu etenkin 1920-1950 luvuilla. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007)
Aviannasta olikin sitten vaikeampi löytää tietoja. Nimi on moderni yhdistelmä nimistä Aava ja Anna.
Katso lisää: http://www.baby-names-and-stuff.com/english-baby-names/avianna.asp
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Aviana
|
| Milloin voi viettää Minervan nimipäivää? |
3237 |
|
|
|
Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähaun mukaan http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/ Minervalla ei ole vielä omaa nimipäivää. Toimiston mukaan nimeä harkitaan almanakkaan, jos se on annettu ensimmäiseksi etunimeksi yli 500:lle lapselle. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? Tammi, 1992. kirjassa on ehdotus, että Minerva voisi viettää nimipäiväänsä samana päivänä Minna, 26.5.
|
| Torstaita ! Voiko ehdottaa hankittavaksi uutuuskirjaa ? Törmä Saara :Maailman ihanimmat leivonnaiset Gummerus |
315 |
|
|
|
Maailman ihanimmat leivonnaiset -kirja on tilattu joulukuussa Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon. Voit tehdä kirjaan varauksen kirjastossa käydessäsi tai verkkokirjastossa nettiosoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/
|
| Teen opinnäytetyötä, jossa käsitellään musiikin käyttöä myymälä- ympäristössä ja mitä vaikutuksia sillä on. Haluaisin aiheeseen liittyviä lehti- ja… |
2432 |
|
|
|
Suomalaisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita musiikin käytöstä liiketiloissa:
Karjula, Marja-Leena: Anna musiikin markkinoida puolestasi : mukavaa ostosten tekoa musiikin kera. Julkaisussa Teostory 2004 : 4, s. 16-17.
K-Rauta 75 luottaa ääneen : Valintatalo pohtii: soittaako vai ei?. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa. 1995 : 3, s. 12-13.
Rockia vai klassista - asiakaskunnan mukaan. Julkaisussa Uudistuva vähittäiskauppa 1995 : 3, s. 8-10.
Karjula, Marja-Leena: Taustamusiikki antaa yritykselle ilmeen. Julkaisussa Teostory 2006 : 3, s. 14-15.
Koivunen, Johanna: Taustamusiikki on kuultavaksi, vaan ei kuunneltavaksi. Julkaisussa Vähittäiskauppa 2001 : 1, s. 54-57.
Karjula, Marja-Leena: Yritykset pitävät taustamusiikkia tärkeänä.... |
| Olen lukenut 40-50 luvulla paljon ennen viisikkoja nuortenkirjan, jossa kerrotaan lapsista jotka seikkailivat maailmalla ja joutuivat Tiibetin pääkaupungissa… |
1563 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Ilona Meretojan nuortenkirja Lootuskukan jalokivi (WSOY, 1958)? Kirjassa joukko nuoria eurooppalaisia seikkailee Tiibetissä. Luostareissakin käydään ja joudutaan jännittäviin ja vaarallisiin tilanteisiin, mutta ainakaan pikaisella selaamisella en kyllä löytänyt kohtausta, jossa nuoret olisivat olleet munkkien kiusattavina.
|
| Onko Hämeenlinnan kirjastossa tai maakunta-arkistossa Suomen valtiopäiväasiakirjoja 1980 luvulta ? Olisin halunnut tutustua hallituksen esitykseen 66/1988 vp… |
998 |
|
|
|
Valtiopäiväasiakirjoja ei ole Hämeenlinnan kirjastossa eikä maakunta-arkistossa, mutta kirjasto voi tilata tarvitsemanne hallituksen esityksen kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi jättää osoitteessa http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm tai puhelimella numeroon 621 2284.
|
| Olen yrittänyt löytää julkaisua shindo-venytyksestä. Teos on saamieni tietojen mukaan n. 60 sivuinen, opaskirjanen venytyskuvineen ja ohjeineen. En löytänyt… |
4449 |
|
|
|
Maakuntakirjastojen monihaulla löytyy kaksi teosta, jotka käsittelevät Shindo-venyttelyä, Päivi Järvisen Shindo : rentoutus ja venyttely, Hki : Create amove, 2004, 1 cd-äänilevy (35 min.)+ tekstiliite (16 s.) sekä Shindo kehotyöskentelyopas / Samuli Kinnunen, Kazuko Kuratomi, Hki : Shindo, 2004 (23 s., kuv.). Teoksia ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa, mutta niistä voi tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön lähimpään kirjastoon tai lomakkeella kirjaston kotisivun kautta. Lisätietoa aiheesta löytyy seuraavista verkko-osoitteista:
http://www.shindo.fi/
http://www.kurssiyhdistys.fi/opas/kehotyostkentelyopas2004.html
http://paivijarvinen.maanite.fi/sivut/shindo.html
|
| Miten voin muuttaa omia tietojani Web-origossa? Sähköpostiosoitteeni on muuttunut. |
1206 |
|
|
|
Valitettavasti et voi suoraan päivittää omia tietojasi verkkokirjastoon. Voit lähettää uuden sähköpostiosoitteesi lomakkeella kirjaston kotisivuilla osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ (Asiakkaan opas->lomakkeet->osoitteenmuutos) tai ilmoittaa sen sähköpostitse kirjaston neuvontaan osoitteella neuvonta@hameenlinna.fi tai puhelimitse 03-621 2598.
|
| Olemme Hämeenlinnalainen perhe, joka muutti alkuvuodesta Vieniin. Kaksi lastamme, pojat 8 ja 10 vuotta, ovat koulussa Vienin kansainvälisessä koulussa, jossa… |
1167 |
|
|
|
Kirjastot ovat laatineet yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia kirjalistoja, joiden pohjalta oppilaat suorittavat lukudiplomeita. Hämeenlinnan lukudiplomin kirjalistat löytyvät osoitteesta:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/Lukudiplomi/diplistat.htm
Eteläsavolainen lukukettu taas löytyy osoitteesta:
http://www.juwanet.org/kirjasto/lukudiplomi/
Helsingin kaupunginkirjaston lastensivuilla seikkailee Kirviö, joka antaa lukusuosituksia osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/lukemista/
Opetushallituksen ylläpitämä Netlibris löytyy osoitteesta:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
Kaikilta listoilta löytyy sekä kotimaista- että käännöskirjallisuutta.
Lukemisen riemua!
|
| Mitä tapahtuu lehdille, jotka poistetaan kirjaston käytöstä? Minne katosivat Tuomelan kirjastosta Ottobre käsityölehdet hyllystä? Voiko niitä vanhoja lehtiä… |
1847 |
|
|
|
Ottobre design -käsityölehteä ei ole tilattu vuonna 2009 Tuomelan kirjastoon. Sen sijaan se tulee Hämeenlinnan pääkirjastoon, kirjastoauto Pietariin, Jukolan kirjastoon ja Lammin kirjastoon. Yksittäisiä numeroita voi varata omaan lähikirjastoon ja jos lehti on toisessa toimipaikassa hyllyssä, ei sen varaaminen maksa asiakkaalle mitään. Varauksen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai verkossa http://hameenlinna.kirjas.to kunhan sinulla on kirjastokortti ja salasana.
Osa kirjastoon tulevista aikakausilehdistä poistetaan ja myydään pääkirjaston poistokirjamyynneissä. Ottobre design-lehden vanhoja numeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjastossa kuluva vuosi + viisi vuotta. Varastoitujakin numeroita ja vuosikertoja voi pyytää... |
| Teen opintojeni lopputyötä, jossa käsitellään tuoksujen käyttöä markkinoinnissa. Mistä löytäisin tarvittavaa tietoa, kirjallisuutta, lehtiartikkeleita yms. |
1473 |
|
|
|
Tässä muutamia linkkiehdotuksia aiheeseesi:
http://utain.uta.fi/2007s/10/40750.html
Utain artikkeli "Haista brändi". Sivun alareunassa on muutama muu mielenkiintoinen linkki aiheesta.
http://www.scentia.fi/index.html
Scentia maahantuo amerikkalaisen ScentAirin tuotteita. Sivuilla on linkki HBL:n artikkeliin tuoksubärndäyksestä (HBL 6.1.2009)ja Radio YLEn haastattelu tuoksumarkkinoinnista.
Katso myös nämä artikkelit:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article167987.ece
http://www.m-cult.net/mediumi/article.html?id=40
Hae itse lisää aiheesta (esim. Google ja muut hakukoneet)sanoilla: tuoksubrändäys, tuoksumarkkinointi, emotional marketing, sensory branding, ambient design.
Kirjoja aiheesta olikin vaikeampi löytää. Kannattaisikohan vilkaista... |
| Onko olemassa pako vankilasta-teemasta tehtyä kirjaa, josta on tehty myös elokuva - muutakin kuin Papillon? |
1888 |
|
|
|
Stephen Kingin novellista "Rita Hayworth - avain pakoon" (1995) on myös tehty samanniminen elokuva. Alkuteoksen nimi on "Rita Hayworth and Shawshank Redemption". Elokuvan tuotantovuosi on 1994 ja ohjaaja Frank Darabond.
Teos kertoo nuoresta pankkirista, Andy Dufresnesta, joka tuomitaan istumaan kaksi elinkautista Shawshankin vankilassa.
|
| Voisinko saada sähköpostitse listan Laila Hietamiehen kirjoittaman sarja teos-järjestyksestä koskien sarjaa, jossa on mm. Kylä järvien sylissä, Mäeltä näkyy… |
5001 |
|
|
|
Laila Hietamiehen teokset "Kylä järvien sylissä" (1998) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat "Siniset Viipurin illat" ja "Kesän korkea taivas".
"Mäeltä näkyy toinen mäki" -teos (1981) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat: "Maa suuri ja avara", "Hylätyt talot, autiot pihat", "Vierailla poluilla, oudoilla ovilla" ja "Edessä elämän virrat".
Löydät Laila Hietamiehen (nykyisin Laila Hirvisaaren) äänikirjat verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to, kun rajaat haun tarkennetussa haussa koskemaan vain aineistolajia "äänikirjat".
Tähän kysymykseen on myös vastattu aikaisemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=23828155-a07…
Hietamiehen tuotanto löytyy myös kustantajan verkkosivuilta: http://www.otava.fi/... |
| Helsingin ja Tampereen kirjastoissa olisi aineistoa jota haluaisin lainata. Mutta kotipaikkakuntani on Hämeenlinna. Voinko lainata kyseisiä kirjoja ja noutaa… |
1040 |
|
|
|
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
|
| Mistä kirjoista löytyy parhaiten tietoa Salla Simukasta? Hän on uusi kirjailija joten hänestä ei kauheasti saa netistä irti. |
1333 |
|
|
|
Salla Simukasta löydät tietoja teoksesta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa. 2004.
Salla Simukan kirjailijaesittely on mukana myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen ylläpitämässä Sanojen aika -kirjailijatietokannassa. Sanojen ajan lähteitä-osiossa on lisäksi linkkejä muihin häntä käsitteleviin esittelyihin ja haastatteluihin. Sanojen aika –tietokanta on osoitteessa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Lehtiartikkeleita ja –haastatteluja:
Hietaniemi, Helena: Remonttia ja juoksulenkkejä. Kodin kuvalehti 2007 : 20, s. 30-35. (Haastateltavina tutkimussuhteeri Riitta Pasanen ja tytär, kirjailija-suomentaja Salla Simukka).
Nummenpää, Kaisa: Tyttörakkaudesta kiihkotta. Nuorisotyö 2005 : 5, s. 20-21. (... |
| Mistä löydän tietoa Aulankojärven ympäristön muinaisesta asutuksesta yms. historiallista tietoa alueesta? |
1563 |
|
|
|
Tarkoittanet muinaisella asutuksella esihistoriallisen ajan asustushistoriaa. Aulangonjärven rannoilta ei ole löytynyt jäänteitä esihistoriallisen ajan asuinpaikoista. Vanajaveden laakson selvityksissä mainitaan Aulangonjärven puoleiselta rannalta vain Aulangonlinna, muinaislinna, joka on ollut osa Hämeen linnavuoriketjua. Aulangonvuoren lakialueelta on löydetty jälkiä tulisijoista ja mahdollisista rakennusten pohjista.
Aulangonlinnan ja Vanajaveden väliseltä alueelta, entisen Luhtialan kylän alueelta, on sen sijaan löytynyt jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta. Aulangon ratsutallin kohdalla on ollut esim. rautakautinen asuinpaikka ja Katajiston piha-alueella rautakautinen kalmisto. Lahistöllä on paljon muitakin esihistoriallisen ajan... |
| Onko jotain lehtiartikkelia koskien hevoskuljetuksia eu:n alueella? kyseessä on teurashevoskuljetukset, jotka täyttävät eläinrääkkäyksen tuntomerkit, eikä… |
1073 |
|
|
|
Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 4/08 sivuilla 24-25 on artikkeli Marianne Korhosen teuraskuljetuksista tekemästä TV-dokumentista. Lehti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston
nuortenosastolla ja se on tällä hetkellä hyllyssä.
|
| Stieg Larssonin trilogian toisessa osassa Lisbeth Salanderin asunnon ovessa on nimenä V. Kulla, jonka Mikael Blomqvist ("mestarietsivä Kalle Blomkvist")… |
1746 |
|
|
|
Nimi V. Kulla Lisbeth Salanderin ovessa viitannee Astrid Lindgrenin toisen tunnetun hahmon Peppi Pitkätossun kotitalon nimeen Huvikumpuun. Huvikumpu on ruotsiksi Villa Villekulla.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_Villekulla
|
Kysy kirjastonhoitajalta