| Haluaisin tietää kuka on kääntänyt Peral Backin romani "Äiti". Kiitoksin, Samran |
341 |
|
|
|
Pearl S. Buckin romaani The Mother (1933) julkaistiin suomeksi nimellä Äiti vuosina 1934, 1939 ja 1952. Käännöksen tekijä on Seere Sario. Kirjailijan oikea nimi oli Seere Salminen (1894-1977). Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Serp, Marja Orsi ja Marja Salminen. Elsa Soinin kanssa hän kirjoitti yhteisellä nimimerkillä Tuttu Paristo.
Heikki Poroila |
| Miksi jääkiekon suurmaista Yhdysvallat ei ole saavuttanut mm-kisoissa kulta- tai hopeamitalia pitkään aikaan? Edellinen kulta on vuodelta 1960, joka on itse… |
1319 |
|
|
|
Yleinen selitys on se, ettei Yhdysvaltain joukkue ole pelannut tarpeeksi hyvin niissä kisoissa, joihin se on osallistunut. Tilastoja hallitsevat Neuvostoliitto/Venäjä, joka oli 1960-luvun alusta 1990-luvun alkuun suhteellisen ylivoimainen joukkue ja Kanada, joka on hallinnut tilastoja silloin kuin Neuvostoliitto ei hallinnut. Yhdessä nämä kaksi mahtimaata ovat vieneet jaossa olleista 94 kultamitalista 53. Kaksi muuta kultaa rohmunneista ovat Tšekkoslovakia/ Tšekki (12) ja Ruotsi (11). Yhdysvalloilla on tosiaan vain kaksi kultamitalia, mutta hopealla joukkua on ollut 9 kertaa ja pronssilla 8.
Eräs syy Yhdysvaltain "odotettua huonompaan menestykseen" lienee se, että maassa on perinteisesti arvostettu enemmän kotimaan liigaa kuin... |
| Voinko palauttaa Helsingin kirjastosta lainatut kirjat Jyväskylän kirjastoon ? |
236 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole mitään sitä vastaan, että lainakirjat palautuvat Jyväskylän kautta. Sen sijaan Jyväskylässä ei todennäköisesti olla ihastuneita siitä, että pitäisi maksaa postimaksut jonkun pääkaupunkiseudun kirjastoja käyttävän puolesta. Jos tilanne on sellainen, ettei pääse palauttamaan mihinkään HelMet-kirjastoon, vaihtoehdoiksi jäävät postittaa laina takaisin itse (jos kyseessä ei ole paksu ja painava kirja, sen lähettäminen erityisesti ns. netin kautta tehtävällä pakettikortilla ei montaa euroa ole) tai käydä kysymässä Jyväskylässä, suostuvatko he tällaiseen palvelukseen. Mitään velvollisuutta kirjastoilla ei muualta lainatun palauttamiseen ole, vaikka joskus saattavat hyvää hyvyttään näin tehdä, jos kirja on... |
| Milloin Elliot Walker syntyi ? myös muut elämänkerralliset tiedot tervetulleita kirjoitti mm. ''cat tales in verse'' kirjan. |
198 |
|
|
|
Kirja Cat tales in verse julkaistiin vuonna 1900 (Abbey Press, New York). Löysin myös tiedon, jonka mukaan kirjan kirjoittaja Elliot Walker olisi syntynyt vuonna 1855. Näyttää kuitenkin siltä, että missään normaaleissa nettilähteissä ei hänestä ole mitään tarkempia tietoja. Todennäköisesti hän on Yhdysvalloissakin jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja vaadittaisiin ehkä ns. arkistotyötä, jotta hänen elämänvaiheistaan saataisiin lisää tietoja. Toivotaan, että joku tämän vastauksen lukija tietää enemmän ja jakaa tietonsa.
Heikki Poroila |
| Miten toimeentulohakemukseen saa kopiot e-laskuista? |
243 |
|
|
|
Kyselin tätä asiaa Nordeasta, siellä palveluneuvoja sanoi että ainoa tapa saada kuitti on kuvankaappaus maksetusta laskusta. Näin saattaa olla myös toisissa pankeissa. Lisää neuvoja kannattaa kysyä myös omasta pankista. |
| Voiko hyvin käyttäytyvän koiranpennun kanssa vierailla kirjastossa? Lähikirjastoni on Laaksolahti, toinen kiinnostava on Sello. |
246 |
|
|
|
Kyllä voitte viedä koiran Laaksolahden kirjastoon ja myös Sellon kirjastoon.
Tervetuloa!
terveisin Kirjasto / Lauri Holopainen |
| Onko muissa pohjoismaissa (erityisesti Ruotsissa) vastaavaa sivustoa kuin kirjastot.fi? |
429 |
|
|
|
Ihan samanlaista viritelmää ei taida olla toista. Melko lähelle päästään kyllä naapurimaissa.
Ruotsissa Kungliga bibliotek hoitaa Kirjastot.fi tapaista sivustoa.
http://www.kb.se/english/ tai http://www.inetmedia.nu/bibliotek/
Lisäksi ruotsissa on suuri "kirjaston ystävät"-yhdistys
http://www.biblioteksforeningen.se/in-english/
Norjasta löytyy BIBSYS, joka on hieman samantapainen sivusto.
https://www.bibsys.no/
Tanskan vastaava sivusto on Bibliotek.dk
https://bibliotek.dk/eng
Näiden lähteenä käytin Kirjastot.fi sivua https://www.kirjastot.fi/kirjastot/ulkomaiset?language_content_entity=fi
Islannista vastaa National and University Library of Island.
https://landsbokasafn.is/index.php/english
Kirjojen löytämistä... |
| Jos asiakas kuvaa videokuvaa kirjastossa henkilökunnasta, saako hän julkaista sen yleisesti esim. Youtubessa tai fb-sivustolla ? |
1751 |
|
|
|
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html |
| Luin juuri Ilmar Taskin romaanin Pobeda 1946. Kysymykseni kuuluu: miten paljon virolaiset kirjailijat (kauno- tai tietokirjailijat) ovat kirjoittaneet toisen… |
354 |
|
|
|
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946.... |
| Margaret Atwood: Tjänarinnans berättelse Onko teoksen ruotsinnoksessa käytetty naisista (esim. Offred) ruotsin- vai englanninkielisiä nimiä? Jos… |
351 |
|
|
|
Nimet näyttävät säilyneen englanninkielisessä muodossaan.
Ainakin Maria Ekmanin käännöksissä, joita Helmet-kirjaston kokoelmista löytyy. |
| Milloin Kellogg'sin maissihiutaleita alettiin myydä Suomessa. Muistelen itse syöneeni niitä 50-luvun alussa. |
690 |
|
|
|
Yhtiön omilla sivuilla on historiikkia, jonka mukaan Kellogg's olisi aloittanut "Pohjoismaissa" vuonna 1929. Aivan varma ei tämän perusteella voi olla siitä, kuuluiko Suomi tuon käsitteen piiriin, mutta mahdollista se on. Ainakaan siis ennen 1930-lukua tuotetta ei liene Suomessa ollut saatavana. Wikipedian Kellogg's-artikkelit eivät kerro juuri mitään eri maitten tuotantojen alkamisesta. Valitettavasti tämän suurempaa varmuutta ei lyhyehköllä verkkoetsinnällä löytynyt, mutta muistelen kyllä itsekin nähneeni ja luultavasti myös syöneeni Corn Flakes -hiutaleita 1950-luvulla.
Heikki Poroila |
| Minulla on Helmet-kirjastokortti vuodelta 2005, saanko lainattua sillä kirjastobussista? |
163 |
|
|
|
Kirjastokortin saamisvuodesta ei voi automaattisesti päätellä, onko se edelleen voimassa. Todennäköisesti 2005 tehty kortti toimii edelleen, joten ota se mukaan. Jos kortti ei toimi, sinulle tehdään uusi kortti. Sitä varten täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukana.
Heikki Poroila |
| Salasana ei toimi. Haluaisin uudistaa lainan. |
156 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila |
| Mitä pitäisi tehdä: tapahtui lievä vesivahinko ja kirjan alkupään sivut ovat vähän ryppyisiä. Pitäisikö minun hankkia uusi sen tilalle (voisin itse pitää… |
362 |
|
|
|
Kirjan voi korvata uudella samanlaisella niteellä tai rahallisesti. Yleensä uuden niteen hankkiminen tulee edullisemmaksi. |
| Onko Anneli Kivelän Katajamäki sarjan uusin "Kasvukipuja Katajamäellä" tulossa kirjastoon E-kirjana? |
747 |
|
|
|
E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila |
| Miksi Rooma on monikerroksinen? Miksi nykyinen maanpinta on niin paljon korkeammalla kuin ennen? Toki kaupungin väkiluku on vaihdellut vuosituhansien varrella,… |
406 |
|
|
|
Seuraava vastaus ei sisällä juuri Roomaan liittyviä lisätietoja, koska kukaan vastaajista ei ole sellaisia ehtinyt tai osannut löytää. Kysymykseen on kuitenkin mahdollista vastata osittain yleistietämyksen perusteella. Toivottavasti seuraavasta on kysyjälle jotain hyötyä. Rooman historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta voisi löytyä tarkempia tietoja. Tätä kirjallisuutta on julkaistu myös suomen kielellä suhteellisen runsaasti ja HelMet-kirjaston tietokanta tarjoaa etsimiseen hyvää apua.
Käytännössä melkein kaikki kaupungit kasvavat korkeutta siitä yksinkertaisesta syystä, että on yleensä halvempaa rakentaa vanhan päälle kuin poistaa ensin kaikki vanhat kerrostumat ja rakentaa sitten uutta neitseelliselle perustalle. Pitkäikäisissä... |
| Milloin imitaattori Heikki Hilander ja Pikku Kakkosen juontajana toiminut Olli Mononen ovat syntyneet? |
1488 |
|
|
|
Heikki Hilanderin syntymävuotta ei näytä olevan julkisesti saatavana, mutta sitä voinee kysyä hänen kotisivujensa yhteydessä olevien yhteystietojen kautta. Myöskään Olli Mononen (oikeasti Olavi Antero Mononen) ei näytä antaneen tarkempia henkilötietojaan julkisuuteen. Häneen voisi yrittää saada yhteyden Ylen Tampereen toimituksen kautta (TV2) postiosoitteella Pikku Kakkonen, PL 196, 33101 Tampere.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelu ei voi välittää sellaisia henkilökohtaisia tietoja, joita ei ole julkisesti saatavana. Kirjastoilla ei ole myöskään mitään erivapauksia penkoa tällaisia tietoja esiin, vaan vastauksia etsittäessä käytetään hyväksi samoja julkisia lähteitä, joita muutkin voivat käyttää. Jos on itse tehnyt nettihakuja löytämättä... |
| Voiko saada kaukolainana? Experiential learning : experience as the source of learning and development. Kolb, David A. 1984 Ystävällisesti Mira Soininkallio |
266 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, joten kysyjän on otettava yhteyttä omaan kirjastoonsa ja pyydettävä kaukolainaa sen kautta. David A. Kolbin kirjaa Experiental learning (1984) ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy monena kappaleena Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto).
Heikki Poroila
|
| Haluaisin lainata David Gilesin teoksen "Illusions of Immortality: A Psychology of Fame and Celebrity", mutta en löytänyt sitä tietokannasta. Onko mahdollista,… |
206 |
|
|
|
David Gilesin teosta Illusions of Immortality: A Psychology of Fame and Celebrity ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy kuitenkin Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto), missä sitä on lainattava kappale sekä Kaisa-talossa että Kansalliskirjaston avokokoelmassa. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyydä teoksen kaukolainaamista. Amazonin verkkokauppa (UK) myy kirjan pokkariversiota alle 10 punnalla eli varsin halvalla.
Heikki Poroila |
| Jos puhutaan "sivistyneistä kielistä", mitä kieliä sillä tarkoitetaan? Joskus olen kuullut sanottavan, että suomen kieli ei kuulu sivistyneisiin kieliin sen… |
995 |
|
|
|
Itse en ole kuullut tällaista ilmaisua kuin "sivistynyt kieli", mutta usein varsinkin vanhemmassa kirjallisuudessa puhutaan "sivistyskansoista" ja "sivistyskielistä". Näillä ilmaisuilla on tarkoitettu lähinnä eurooppalaisten pitkään harrastamaa näkemystä, jonka mukaan Euroopan suuret maat (Saksa, Englanti, Espanja, Italia ja Ranska) ovat jollain lailla muuta maailmaa "sivistyneempiä" ja vastaavasti näissä maissa puhutut kielet "sivistyskieliä". Näkemys on kuitenkin täysin subjektiivinen, koska ei ole mitään objektiivista tapaa verrata eri kulttuurien "sivistyneisyyttä". Jyrkästi ilmaisten "sivistyskieli" on eurooppakeskeisen ajattelun synnyttämä historiallinen vääristymä, jolla ei ole mitään (kieli)tieteellistä perustaa. Monet ei-... |
Kysy kirjastonhoitajalta