Mitä runomittaa Velisurmaaja-runo käyttää? Löytyisikö myös tietoa siitä, millainen alkuperäinen runo on? Esimerkiksi Runosto-nettisivuilla ja Suomalaisen…

”Velisurmaaja” (tai ”Verinen poika”) on balladi, joka on eurooppalaisen kansanlaulun laji. Se on kertova, suullisesti periytynyt kansanlaulu, Asplundin sanoin: "Balladi on tapa kertoa tarina pukemalla se säe- ja sävelmäasuun" (s. 13). Suullisesti periytyneitä balladeja alettiin 1800-luvun loppupuolella julkaista arkkeina. ”Velisurmaaja” ilmestyi arkkina ensimmäisen kerran vuonna 1856. Balladista lajina on Anneli Asplundin kirjassa laaja selostus sen lisäksi, että siihen on koottu suuri määrä balladeja toisintoineen.

”Velisurmaajan” tekstistä on Asplundin kirjassa 14 toisintoa. Niitä on tallennettu eri aikoina eri puolilta Suomea. Asplundin mukaan kansanomaisia toisintoja on tästä laulusta tallennettu suhteellisen vähän, koska se oli runsaasti julkaistu ja siksi yleinen kaikkialla Suomessa. Julkaiseminen on vaikuttanut yhdenmukaistavasti laulun tekstisisältöön. "Verinen poika" -balladin tekstejä ja rakennetta on analysoinut Martti Haavio kirjassaan ”Kansanrunojen maailmanselitys”.

Vanhin Asplundin kirjassa julkaistu toisinto ”Werinen pojka” on vuodelta 1819 H. R. von Schröterin teoksesta ”Finnische Runen”. Huomautuksen mukaan teksti on samassa asussa kuin ”Suomen kansan vanhoissa runoissa” (SKVR VI, 2, s. 1787). Tämä toisinto on ainoa suomalainen toisinto, jossa on säilynyt ruotsinkielisissä toisinnoissa tavattava kertauma ”Elköön ikänään minua toiwokoo”.

”Velisurmaajan” lähin esikuva on ruotsalainen ”Sven i Rosengård”.  Englantilais-skotlantilaisessa perinteessä se tunnetaan nimellä ”Edward” (tai ”Edward, Edward”, alkusäe modernilla englannilla "Why does your sword so drip with blood, Edward, Edward?”). Tutkijat ovat olleet erimielisiä balladin kantamuodon alkuperästä. Wolfgang Schmidt on osoittanut, että balladi on syntynyt Brittein saarilla. Sieltä se on omaksuttu Ruotsiin, jossa on syntynyt sen skandinaavinen kantamuoto. Ruotsista se on tullut Suomeen.

Lähteitä:

Asplund, Anneli: Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994)

Haavio, Martti: Kansanrunojen maailmanselitys (WSOY, 1955)

Werinen pojka (SKVR VI, 2):

https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/main/skvr06500330.xml?view=div&odd=teipublisher