| Laulu oravasta puussa |
36 |
|
28.2.2023 |
|
On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
|
| Mitä karmalintu mahtaa tarkoittaa tässä vanhan kansan lorussa? Kukolle oltta annettiin, kanalle kakku leivottiin, kukko puuron keitti, kana kastin lämmitti,… |
54 |
|
24.10.2022 |
|
Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy.
Lähteet:
Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38
Kaisa Häkkinen, Linnun nimi
Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004
Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä |
| Minä etsin opinnäytetyön tietoperustaan lähdettä, josta saisin seuraavaan aiheeseen vastauksia: Kalevalan runot vs. kansanrunot - mikä on niiden paikka… |
69 |
|
23.3.2022 |
|
Hei,
Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain:
Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982)
Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004)
Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia)
Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65)
Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60)
Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos).
Kertomusperinteen opas (SKS, 1971) |
| En meinaa netistä löytää juuri ollenkaan tietoa tosta ”Tuu tuu tupakkarulla”- alkuisesta runosta/laulusta. Luin, että se on jo vanha, mutta onko sen… |
3388 |
|
21.5.2021 |
|
Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta.
Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20).
Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja Viipuriin vuonna... |
| Olin ääniteknikkona tapahtumassa, jossa esiintyi kansanmusiikkia barokkisoittimilla soittava yhtye. Laulujen tekstit oli lainattu vanhoista runoista. En muista… |
114 |
|
8.3.2021 |
|
Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista:
Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310)
Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;... |
| Miltä vuodelta on viikonpäiväloru "maanantaina makkarat tehtiin" jne? |
259 |
|
12.6.2020 |
|
Tarkkaa vuotta ei valitettavasti ole tiedossa, kuten ei kansanperinnerunoissa useinkaan, mutta SKS:n tietoasiantuntijalta tuli lorun alkuperäkyselyyn seuraavanlainen vastaus:
Maanantaina makkarat tehtiin -lorusta tai hokemasta on SKS:n arkistossa kymmeniä perinnemuistiinpanoja. Loru on tunnettu varsin yleisesti eri puolilla Suomea. Se liittyy yleisempään kaavaan, jossa luetellaan viikonpäivien töitä tai tapahtumia. Sisältö vaihtelee, aina ei maanantaina tehdä makkaraa, vaan voidaan esimerkiksi mennä myllyyn tai jauhaa maltaat.
Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole kalevalamittainen runo, sen toisintoja löytyy myös Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta ja sen verkkoversiosta SKVR-tietokannasta: https://skvr.fi.
(Hakuohje: Rajaa... |
| 1960-luvun kansakoulun lukukirja 2 tai 3. Oli runo kurjesta. Muistan runosta vain pätkän" kuulin kurjen kujertavan". |
261 |
|
15.4.2020 |
|
Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen).
Saat koko runon sähköpostiisi. |
| Onko Kantelettaressa yhtenäinen juoni, niin kuin Kalevalassa? |
174 |
|
5.3.2020 |
|
Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Se koostuu kolmesta kirjasta, jotka on jaettu eriaiheisiksi runoiksi, esim hääkansan tai paimenten runoiksi. Samasta aiheesta on useita runoja, mutta ei etenevää juonta. Lisää tietoa Kantelettaresta vaikka Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28846
|
| Tarvitaan Metsän synty loitsu. |
190 |
|
29.1.2020 |
|
SKVR-tietokanta on kalevalaisten runojen verkkopalvelu, jonne on tallennettu lähes kaikki Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistu kalevalainen runous. Sitä kautta ei löytynyt tällaista loitsua, mutta kannattanee vielä etsiä sieltä. Haun voi rajata esim. juuri loitsuihin. Hakusanalla metsä rajattuna loitsuihin löytyi 228 runoa. Tietokanta löytyy alla olevan linkin kautta:
https://skvr.fi/
|
| Ketähän on laulaja, laulun tekijä, ja miltä vuodelta: "Miun mummollain oli musta kana, ja se muni aina mustia munia. Mie vein kanan lääkäriin..." |
830 |
|
18.3.2019 |
|
Kyseessä on varmaankin karjalaiseen kansanloruun perustuva laulu A miu mummollai ol musta kana, jonka on säveltänyt Anna Baric. Laulu on kuultavissa Nukketeatteri Sammon Pienellä pääsiäislevyllä (2001). Laulun esittävät Sinikka Kontio ja Joosef Lakopoulos. Levy löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmista.
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=sv&ID=16649b21-523b-4d8e-812…
https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?bibId=525364
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.233892 |
| Mitenkähän jatkuu: Varis se lähti kruununkylästä viljaa varastammaa... Kenen runo mahtaa olla |
538 |
|
24.1.2019 |
|
Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta.
Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna
Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä
Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin. |
| Mikä on sellainen vanhankansan lastenloru/satu , missä on muistaakseni joku kana joka juoksee jonkin asian takia jotain kyselemässä eri paikoista ja aina saa… |
1109 |
|
11.1.2019 |
|
Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. Alla olevissa linkeissä on luettavissa muutama versio. Lisäksi runo löytyy myös esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia).
http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr06169610
http://www.kysy.fi/kysymys/tassa-minun-versioni-kukon-ja-kanan-saunaretkesta
https://finna.fi/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm |
| Osaatteko auttaa tarvitsen tietoa kirjaan, jota kirjoitan? Ovatko seuraavat runot kansanrunoja: Kesän tulo, Kukon sauna ja Pikkuinen tyttö? Runot menevät näin… |
317 |
|
25.10.2018 |
|
Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat.
Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata.
Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan... |
| Kuinka vanha on loru, jossa sanotaan muun muassa, että "piu pau papin kello" ja "Markkulan Heikin hevosen kello". Ja mistä tämä Heikki Markkula on siihen… |
1189 |
|
12.4.2018 |
|
Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin:
Pium' paum' papin kello,
lukkarin lesken lehmän kello.
Vallesmannin varsan kello,
Markkulan Heikin hevosen kello.
https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D
Runo on siis... |
| Miltä vuodelta on loru, jossa sanotaan muun muassa "Markkulan Heikin hevosen kello" ja miten se kokonaisuudessaan menee? |
492 |
|
26.3.2018 |
|
Kyseessä on suomalainen kansanruno, jonka syntyvuosi ei ole tiedossa:
Piu, pau, papin kello,
apulaisen aisakello,
Kivijärven kirkonkello,
lukkarin lesken lehmänkello,
talonpojan taskukello,
Markkulan Heikin hevosenkello,
vallesmannin vellikello,
Turun kirkon tornikello. |
| Etsin vanhaa kalevalamittaista runoa. En löytänyt sitä Kalevalasta. Minulla on siitä vain joitain mustinvaraisia pätkiä. Mitä tehhä miun poloisen mitä tehhä… |
267 |
|
12.3.2018 |
|
Runo sisältyy Suomen kansan vanhat runot -teokseen:
Mitä tehhä miun poloisen,
kuta tehhä kurjan rauka
tällä nuorella ijällä,
vihannalla varrellain;
mitä tehhä, kuin ei naija,
viitsi ei männä, kuin ei viiä,
viitsi ei männä vihkimättä
eikä käymättä kosissa.
Suomen kansan vanhat runot osa V:2, runo 957
Suomen kansan vanhat runot ovat myös netissä haettavissa, sivulla: https://skvr.fi/ , josta runon löysin ja otin tähän. |
| Osaatteko sanoa kenen kirjoittama tämä on vai onko kyseessä kansanruno? Tikanpoika Tilkkutakki Laittoin häät ja piti pitoset. Tikka nai neion ihanan harmaan… |
543 |
|
19.2.2018 |
|
En löytänyt runoa kokonaisuudessaan tällaisena. Runon eri osia löytyy Suomen kansan vanhoista runoista. SKVR-tietokannasta voit hakea eri hakusanoilla runoja. Ks https://skvr.fi/
Tällä tavalla löytyi Karjalan Raudusta ja Sakkolasta kerättyjä runoja kuten Umpi Ympyrläinen ja Hämähäkin häät, jotka molemmat sisältyvät murteellisina Suomen kansan vanhoihin runoihin. Ja sisältyvät myös kysymääsi runoon.
Katsoin runot myös Joensuun pääkirjaston painetuista Suomen kansan vanhat runot XIII, 2 -osasta:
Tikam poika tilkkutankki, laitto heat ja pit pitoiset, tikka nai neijo ihanan... runo 6641
Hämähäkki häihin kutsui, kuts kuren ja kuts kären, tarkoin tarhapöllönkii... runo 5995
Kyseessä on siis kansanruno, joka on luokiteltu lastenrunoksi ja... |
| Mistä saan selville kattavan kokoelman mateli kuivalattaren runoista, niin kantelettaresta kuin muista? löytyykö englanninkielistä teosta mateli… |
855 |
|
7.3.2017 |
|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa. Tässä tietoa:
Lönnrot, August Ahlqvist ja muuta runonkerääjät eivät vielä tuohon aikaan merkinneet runomuistiinpanoihinsa runonlaulajien nimiä. Siksi ei ole aivan täyttä varmuutta, mitkä kaikki Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjassa julkaistuista runoista ovat häneltä. Tässä kuitenkin (epätäydellinen) luettelo Mateli Kuivalattaren runoista, jotka voi hakea luettavaksi SKVR-tietokannasta (http://skvr.fi) (rajaa haku osan ja numeron mukaan, ks. valikot hakulomakkeessa vasemmalla alhaalla):
SKVR VII1, 221
SKVR VII2, 221a
SKVR VII2, 933
SKVR VII2, 1030
SKVR VII2, 1177
SKVR VII2, 1300
SKVR VII2, 1314
SKVR VII2, 1321
SKVR VII2, 1367
SKVR VII2, 1370
SKVR VII2, 1466
SKVR VII2,... |
| Mistä on peräisin viikonpäiväloru Maanantain lapsi on kaunis piltti Tiistain lapsi on kovin kiltti Keskiviikon lapsi murheita saa Torstain lapsi pois matkustaa… |
16912 |
|
18.8.2014 |
|
Lastenkirjainstituutin tietokannan mukaan loru on englantilainen kansanruno:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Runo löytyy mm. kirjoista Peukaloputti: meidän vauvan lorut / (toimittanut Katriina Kauppila, kuvittanut Timo Kästämä) ja Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme
|
| Mikä on länkä? Ilmeisesti liittyy jotenkin säähän (sateeseen?), mutta muuta en osaa asiayhetydestä päätellä… –Laaipppa utuinen ilma, Luoppa pilvi pikkarainen,… |
1770 |
|
31.5.2014 |
|
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
|
Kysy kirjastonhoitajalta