kansanrunot

Tilaa aihepiirin kansanrunot RSS-syöte
35 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Yritän muistaa lorua Jänöjussi tyhjäpussi. Siinä jänis oli tuhlaavainen ja aneli rahaa ruokaan. Mutta toiveen täytyttyä Tikkarnikkarin mäen alla ne piipun… 25 Kyseessä on runo Jänöjussi teoksesta Nikkar-Tikkarin mäellä (1960). Teos on Adolf Zábranskýn kokoama tšekkiläisten kansanrunojen kokoelma, jonka on suomeksi riimitellyt Kirsi Kunnas.https://finna.fi/Record/helmet.1073904?sid=4965472528
Mielestäni jossain päin nettiä on vapaasti luettavissa monta paksua teosta, joissa on vanhoja sananlaskuja yms. Ne on kerätty maakunnittain ja kunnittain… 56 Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa (SKVR) julkaistiin vuosina 1908–1948 ja 1997 merkittävimmät arkistoihin tallennetut ja kirjallisista lähteistä löydetyt karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset kansanrunot. Verkkopalvelu SKVR perustuu tähän teokseen.Tekstihaulla "pitkiä pellavia" löytyy koko joukko runoja, esimerkiksi tällainen: Lasen, lasen laskiaista, / Virokaista pellavaista! / Miulle silkkiä, samettia, / Muille töppötappuruista! (http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-028439)Makupalat.fi:n haulla sananparret löytyvät Matti Kuusen Sanaparsikokoelma, Suomen kansan sananparret, Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja sekä muutama muu, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A91784
Missä joulu runossa on kohta "pitkä kynttilä kädessä". 147 ”Pitkä kynttilä kädessä” on ainakin seuraavassa kansanrunossa, joka sisältyy Lauri Hakulisen toimittamaan kirjaan ”Hyvä Tuomas : kansankulttuuria” (Gummerus, 1938, s. 7): ”Tule meille Tuomas kulta,olkikimppu olkapäällä,sianliikkiö sivussa,nisukakko kainalossa,juuston pruntti povessa,pitkä kynttilä kädessä!Tuoppa joulu tullessasi!Kylläs meidän portin tunnet:puuportti, punainen portti,tervaristi ja rautarengas,kirjava koira portin alla.” Runosta löytyy erilaisia toisintoja ”Suomen kansan vanhoista runoista” (SKVR):https://aineistot.finlit.fi/exist/apps/skvr/haku.html?query=pitk%C3%A4+kynttil%C3%A4&autocomplete-custom-template=undefined&field=textKunkin runon tekstin saa näkyville klikkaamalla runon numeroa.SKVR-tietokanta:...
Onko mitään erityistä syytä minkä vuoksi Elias Lönnrot on antanut Suomen kansalliseepokselle nimen Kalevala? 241 Lönnrot mietti pitkään, minkä nimen työstämälleen teokselle antaisi. Hänen kerrotaan työvaiheessa usein puhuneen "Väinämöisen runoista", mutta lopulta hän päätyi "Kalevalaan". Nimi juontuu myyttisestä Kaleva -hahmosta, jonka jälkeläisinä Lönnrot piti Kalevalan tärkeitä hahmoja, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen, Joukahainen ja Kullervo. Kun "Kalevaan" lisätään -la-pääte ja saadaan näin "Kalevala", viittaa nimi Kalevan jälkeläisiin ja heidän asuinseutuihinsa, joita Lönnrot halusi korostaa suomalaisuuden alkuperänä ja teoksen keskipisteenä.Lähde:Häkkinen, Kaisa (2020): Jättiläisten maasta Kalevalan kankahille. Pirta 59(4), s. 18-19. 
Missä aapisessa 1930-40 luvulla oli runo joka alkaa "Kello yks keitto kyps…" ? 326 Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950. Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%… Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
Sananparsi "kissanpoikia pesemään" esiintyy lorussa. Onko kuitenkin mahdollista, että se kätkee taakseen ennen yleisen kissojen lopettamismenetelmän eli kyse… 1177 Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa. Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia...
Laulu oravasta puussa 376 On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube  ...
Mitä karmalintu mahtaa tarkoittaa tässä vanhan kansan lorussa? Kukolle oltta annettiin, kanalle kakku leivottiin, kukko puuron keitti, kana kastin lämmitti,… 217 Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy. Lähteet: Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38 Kaisa Häkkinen, Linnun nimi Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004 Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Minä etsin opinnäytetyön tietoperustaan lähdettä, josta saisin seuraavaan aiheeseen vastauksia: Kalevalan runot vs. kansanrunot - mikä on niiden paikka… 134 Hei, Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain: Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982) Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004) Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia) Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65) Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60) Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos). Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
En meinaa netistä löytää juuri ollenkaan tietoa tosta ”Tuu tuu tupakkarulla”- alkuisesta runosta/laulusta. Luin, että se on jo vanha, mutta onko sen… 9290 Sana tupakkarulla liittyy tupakan viljelyyn: kun kuivatut tupakanlehdet käärittiin rullalle, saatiin tupakkarulla. Tupakkarulla muistuttaa kapaloitua lasta. Jaakko Suomalainen on artikkelissaan "Muutamia tuutulauluja" käsitellyt "Tuu tuu tupakkarulla" -runoa ja sen toisintoja, joita on lukuisia, jopa satoja, ja päätellyt, että runo ei ole syntynyt ennen kuin tupakka on tullut maahamme (s. 19): "Emme siis voi tämän kehtolaulun syntymä-aikaa missään tapauksessa asettaa 17:nnen vuosisadan puoliväliä aikaisemmaksi." Hän myös olettaa runon syntyneen läntisessä Suomessa (s. 19-20). Tupakan käyttö levisi Ruotsin valtakuntaan kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) sotineiden mukana. Ensimmäiset tupakkaerät tulivat Turkuun ja...
Olin ääniteknikkona tapahtumassa, jossa esiintyi kansanmusiikkia barokkisoittimilla soittava yhtye. Laulujen tekstit oli lainattu vanhoista runoista. En muista… 229 Kyseessä lienee Janne Marja-ahon ja Barokkiyhtye Cornucopian tulkinta sävelmästä Homo fugit velut umbra (Passacaglia della vita). Sanoitus perustuu suomalaisiin kansanrunoihin. YouTubessa kuultavissa olevan katkelman perusteella (https://www.youtube.com/watch?v=oLwSXcOx9Fw) (kohdasta 2:46 kohtaan 3:54) teksti on koottu useasta lähteestä ja "kohta kuolema tulee" lisätty kokonaisuuteen kertosäkeeksi. Näytteeseen sisältyvät runosäkeet esimerkiksi löytyvät Suomen Kansan Vanhoista Runoista: Kuolema kovinta työtä / Majan muutto surkeinta, / Suru juoa surman viina / Katkera kahesti naia; -- (osa XIII3, numero 8310) Tule, surma, suota myöte, / Tallaa talvitietä myöte! / Tule, surma, sarvineisi, / Kuolema, kätösineisi, -- (osa IV3, numero 3688;...
Miltä vuodelta on viikonpäiväloru "maanantaina makkarat tehtiin" jne? 941 Tarkkaa vuotta ei valitettavasti ole tiedossa, kuten ei kansanperinnerunoissa useinkaan, mutta SKS:n tietoasiantuntijalta tuli lorun alkuperäkyselyyn seuraavanlainen vastaus:    Maanantaina makkarat tehtiin -lorusta tai hokemasta on SKS:n arkistossa kymmeniä perinnemuistiinpanoja. Loru on tunnettu varsin yleisesti eri puolilla Suomea. Se liittyy yleisempään kaavaan, jossa luetellaan viikonpäivien töitä tai tapahtumia. Sisältö vaihtelee, aina ei maanantaina tehdä makkaraa, vaan voidaan esimerkiksi mennä myllyyn tai jauhaa maltaat. Vaikka kyseessä ei varsinaisesti ole kalevalamittainen runo, sen toisintoja löytyy myös Suomen Kansan Vanhat Runot -teoksesta ja sen verkkoversiosta SKVR-tietokannasta: https://skvr.fi. (...
1960-luvun kansakoulun lukukirja 2 tai 3. Oli runo kurjesta. Muistan runosta vain pätkän" kuulin kurjen kujertavan". 526 Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen). Saat koko runon sähköpostiisi.
Onko Kantelettaressa yhtenäinen juoni, niin kuin Kalevalassa? 298 Kanteletar on Elias Lönnrotin kokoama kansanrunokokoelma. Se koostuu kolmesta kirjasta, jotka on jaettu eriaiheisiksi runoiksi, esim hääkansan tai paimenten runoiksi. Samasta aiheesta on useita runoja, mutta ei etenevää juonta. Lisää tietoa Kantelettaresta vaikka Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_28846   
Tarvitaan Metsän synty loitsu. 362 SKVR-tietokanta on kalevalaisten runojen verkkopalvelu, jonne on tallennettu lähes kaikki Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistu kalevalainen runous. Sitä kautta ei löytynyt tällaista loitsua, mutta kannattanee vielä etsiä sieltä. Haun voi rajata esim. juuri loitsuihin. Hakusanalla metsä rajattuna loitsuihin löytyi 228 runoa. Tietokanta löytyy alla olevan linkin kautta: https://skvr.fi/  
Ketähän on laulaja, laulun tekijä, ja miltä vuodelta: "Miun mummollain oli musta kana, ja se muni aina mustia munia. Mie vein kanan lääkäriin..." 1229 Kyseessä on varmaankin  karjalaiseen kansanloruun perustuva laulu A miu mummollai ol musta kana, jonka on säveltänyt Anna Baric. Laulu on kuultavissa Nukketeatteri Sammon Pienellä pääsiäislevyllä (2001). Laulun esittävät Sinikka Kontio ja Joosef Lakopoulos. Levy löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmista. http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=sv&ID=16649b21-523b-4d8e-812… https://finna.fi https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.233892
Mitenkähän jatkuu: Varis se lähti kruununkylästä viljaa varastammaa... Kenen runo mahtaa olla 879 Varis varkaissa on merkitty lastenloruksi Pohjanmaalta - sen tekijää ei tunneta. Varis se lähti ruunun kylästä viljaa varastamaan / mies tuli tiellä vastahan / koppasi kiven kouraansa / löi sillä varista jalkaan Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti, kopiti, kipiti, kopiti / varis oli jalatonna Sika juoksi tietä pitkin / kaukalo sian perässä / ämmä istui kaukalossa / pitkä pussi selässä Kipiti kopiti, kipiti kopiti / kipiti kopiti, kipiti, kopiti / varis meni possun kyytiin.
Mikä on sellainen vanhankansan lastenloru/satu , missä on muistaakseni joku kana joka juoksee jonkin asian takia jotain kyselemässä eri paikoista ja aina saa… 1618 Kyseessä on kaiketikin vanha kansanruno kukon ja kanan saunamatkasta (Kukon ja kanan saunamatka). Runosta näyttäisi olevan useita versioita ja runo esiintyy myös usealla eri nimellä. . Runo löytyy esimerkiksi teoksista Kolmas lukukirjani (toim. Lauri Viljanen, useita painoksia), Lennä, lennä leppäkerttu : tuttuja lastenrunoja ja -loruja (koonnut Helvi Karahka, useita painoksia). https://finna.fi/  
Osaatteko auttaa tarvitsen tietoa kirjaan, jota kirjoitan? Ovatko seuraavat runot kansanrunoja: Kesän tulo, Kukon sauna ja Pikkuinen tyttö? Runot menevät näin… 440 Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat. Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata. Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan...
Kuinka vanha on loru, jossa sanotaan muun muassa, että "piu pau papin kello" ja "Markkulan Heikin hevosen kello". Ja mistä tämä Heikki Markkula on siihen… 2063 Runo on suomalainen kansanruno, ja se löytyy mm. Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (34 kirjaa), osasta 8 (numero 1765). Tämä runo on arkistoitu vuonna 1922. Runo löytyy myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-tietokannasta, ja kokonaisuudessaan se menee näin: Pium' paum' papin kello, lukkarin lesken lehmän kello. Vallesmannin varsan kello, Markkulan Heikin hevosen kello. https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=%22markkulan%20heikin%20hevosen%20kello%22&textnorm&metanorm&refsnorm&text%5Btextnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Bmetanorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&text%5Brefsnorm%5D=markkulan%20heikin%20hevosen%20kello&id=skvr08117650#%7B%7D Runo on siis...