Mistä tulee samantekevyyteen liittyvissä sanonnoissa oleva sana viis? Mitä se tarkoittaa?
Vastaus
Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen.
Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti siitä suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan. Alkuperäisen vastineen oletetaan tulleen ruotsin kielestä, joskin luvun viisi tilalla on yleisesti käytetty lukusanoja seitsemän (sju) ja seitsemäntoista (sjutton). Kotimaisten kielten keskuksen artikkelin kirjoittaja uumoilee, että tärkeämpää kuin tietyn lukusanan käyttö, onkin kenties sen äännemielteen samankaltaisuus. Sanoissa on toisin sanoen eri tavalla tehoa kielestä riippuen. Myös Tiede-lehden artikkelissa todetaan, että "[m]äärä sinänsä ei ole tärkeä, kunhan muoto on sujuva ja mielikuva tehokas."
Lähteet:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siita_viis%21
Kommentoi vastausta