Mistä ovat peräisin paikannimet Tiistenjoki ja Tiis(i)järvi? Mitä merkityksiä on sanalla Tiisi?

Kysytty
3.11.2008

Mistä ovat peräisin paikannimet Tiistenjoki ja Tiis(i)järvi? Mitä merkityksiä on sanalla Tiisi?

Vastaus

Vastattu
4.11.2008
Päivitetty
4.11.2008

Nimien Tiistenjoki ja Tiisijärvi alkuperästä ei olla yksimielisiä, vaan selityksiä on useita. Lapuan historia I-teoksesta sekä Tuomo Paavolan kylähistoriikista Komia kyläksi - piäni pitäjäksi. Tiistenjoen seudun historia (2001) löytyy tietoa Tiistenjoki- ja Tiisijärvi-nimistä:

Yksi selitys liittyy sukunimeen Tiisa. Sukunimenä Tiisa on esiintynyt 1500-luvulla Satakunnassa. Satakunnasta on tehty Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneita eräretkiä, joten on mahdollista, että nimi on kulkeutunut mukana esimerkiksi siten, että metsästäjät ovat nimenneet omistamansa riistamaat sukunimensä mukaan.
Erään selityksen mukaan tiisa on tarkoittanut eläintä tai paikkaa, joka on ollut metsänhaltija Tapion erityisessä suojeluksessa.
Nykysuomen sanakirjan mukaan tiisti puolestaan tarkoittaa sekarotuista koiraa, rakkia.

Tarkempaa tietoa paikannimistä saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), joka mm. tutkii ja huoltaa nimistöä ja pitää yllä nimiaineistoja ja laajaa paikannimiarkistoa.

10 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Merkitys rakki tuskin tulee kysymykseen, sillä kantasanana ei todennäköisesti tiisti-sana, vaan sen sijasta tiisa, josta se on muotoutunut sanaksi tiisi. Tiisten on mon. genetiivi muodosta tiisi (tiisi, tiisten, vrt! kuusi kuusten). Tiisi ilmenee paikannimessä Tiisijärvi, jonka lähtökohtana on monikkomuoto Tiisainjärvi. Monikkomuoto voi johtua siitä, että Tiisijärviä on kaksi (Iso-Tiisijärvi ja Vähä-Tiisijärvi)

Edellisen viestin perustelut löydät myös teoksesta Tiistenjoen Paavola ja sen tytärkylät 1554–2004. Padasjoki 2006. Sivut 9–12.

Tuo tiisti -sana kiinnitti huomioni, sillä olen suullisissa tarinoissa kuullut Tiistenjoen viittaavan myös karhuun tai yleisesti johonkin metsän eläimeen.

Sanoja "rakki", "hurtta" ja "koira" on käytetty myös karhusta (esim. Pentikäinen, 2005). Miksei siis myös tiisti -sanaa, vaikka suoraa viittausta tähän en ole löytänyt.

Tuo tiisa -sana viittaa joidenkin lähteiden mukaan metsänhaltija Tapion suojeluksessa olevaan eläimeen (Tiistenjoen kyläsuunnitelma 2004). Tietoa, mistä eläimestä on kyse, en kuitenkaan ole mistään löytänyt. Toisaalta karhu varmasti Tapion suojeluksessa olevana metsän asukkina - jopa itse Metsän kuninkaaksi ja Tapioksi nimitettynä - varmasti kuuluu. Alueella on karhuja myös aina ollut.

Sukututkimusten ohessa on tullut esiin se, Tiisi-järvi tarkoittanee luoksepääsemätöntä seutua. Tiisi-järven ympäristö oli ennen ojituksia vetisten soiden ympäröimänä, jonne johti ainoastaan pitkospuut Kuortaneelta. Tiisioja (myöh. Tiisijärvi) nimekseen ottanut yksinhuoltaja (-isä), joka muutti Kuortaneelta Ruonan taistelujen jälkeen asumaan ko. järven rannalle, ja Mäki-Paavolan isäntä, yhdessä raivasivat tunnettuina pellonraivaajina Iso-Tiisijärven ympäristöä, ja kuivattivat Vähä-Tiisijärven.

Jälkinmäisessä kommentissa on varmasti totuuden siemen kun tiedän että joskus 1850 luvulla on esi-isälle on myönnetty jonkinlainen maanraivaus mitalli.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.