Helsingin kaupunginosa "Sörnäinen" usein kääntyy puhekielessä muotoon "Sörkkä". Huomasin kuitenkin että oikeaoppinen kielimuoto taitaa olla "Sörkka". Osaatteko… |
65 |
|
|
|
Stadin slangi on kiinnostava kielimuoto monelta kantilta. Slangin sanastoon kuuluvat myös paikannimet, kuten mainitsemasi Sörnäisten puhekieliset/slangimuotoiset Sörkkä ja Sörkka. Asiaa pohtii mm. Anna-Sofia Klemetti pro gradu -tutkielmassaan "Sun Söörnäinen on stadiksi sanottuna Sörkka, ei Sörkkä." : slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttö digitaalisissa diskursseissa. Slangilla ei sinänsä ole kielenhuoltoa, joten "oikeaoppisuus" on vahvasti subjektiivista. Tutkielman mukaan suomen kielen vokaalisointusäännön vastainen Sörkka on paikallisille oikea muoto, kun taas Sörkkä näyttäytyy "maalaisten" käyttämänä varianttina. Molemmat erisnimet taipuvat yleisnimien tavoin, tyypin 10A (astevaihtelu) mukaisesti, eli Sörkka, Sörkan ja Sörkkä, Sörkän.... |
Milloin Rääveli muuttui Tallinnaksi? |
44 |
|
|
|
Lennart Meren teoksen Hopeavalkea mukaan Viron pääkaupungilla on yhdeksäntoista nimeä, joista tunnetuimmat ovat Tallinna, Reval ja Lindanisa ja vähemmän tunnettuja suomalaisten Kesoi, venäläisten Ledenets sekä lättiläisten Danepils. Meri pohtii kymmensivuisessa artikkelissaan "Miten vanha Tallinna on?" eri nimien historiallista taustaa.Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet. Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” (taani linn) ja sellaisena... |
Mistä juontaa nimensä Hannuniittu Turussa? |
19 |
|
|
|
En valitettavasti onnistunut selvittämään asiaa. Kirjastosta löytyvästä paikannimistöä käsittelevästä kirjallisuudesta ei ollut apua. Turun museokeskus saattaa osata auttaa asian selvittämisessä. Museokeskuksen yhteystiedot:https://www.turku.fi/asiointikanavat/turun-museokeskus#service-channel-contacts-section Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa suomalaisista paikannimistä:https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimisto-ja-sen-huoltaminen/paikannimet/ |
Mitä on Näse gård suomeksi? Sijaitsee Perniössä. |
33 |
|
|
|
Entisessä Perniön kunnassa sijaitsevan Näse gårdin suomenkielinen nimi on Latokartano. Lähteet:Uppslagsverket Finland -tietokanta, https://www.uppslagsverket.fi/sv/view-170045-Naese |
Miten taivutetaan: Budapestissä vai Budapestissa? |
89 |
|
|
|
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki |
Mikä on Riomaa-nimen alkuperä (sukunimi ja paikan nimi)? |
35 |
|
|
|
Nimeä ei löytynyt paikannimijulkaisuista, joten varmaa tietoa alkuperästä ei pystynyt selvittämään. Myöskään kotimaisten kielten keskus ei enää vastaa etymologiaa koskeviin kysymyksiin. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana rio kuitenkin tarkoittaa risua (esim. kompastui rioon ja kaatui). LähdeNykysuomen sanakirja, osa 4: O-R: https://kotus.fi/sanakirjat/muita-sanakirjoja/nykysuomen-sanakirja-1951… |
Lahdessa on Kilpiäinen -niminen kaupunginosa. Miksi Kilpiäinen tunnutaan taivuttavan genetiivissä monikollisena "Kilpiäisten"? Onhan meillä myös kaupunki… |
49 |
|
|
|
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä". |
Kenen tai minkä Pirkan mukaan Pirkanmaa on nimetty? |
72 |
|
|
|
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria |
Ääntyykö Espoon ruotsinkielisessä nimessä Esbo o o:na vaiko u:na? |
94 |
|
|
|
Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008 |
Mistä tulee kylän nimi Oksava? (Haapajärvi Ol) |
45 |
|
|
|
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja |
Minua kiinnostaa juuri nyt kaksi paikannimeä: TYRNÄVÄ ÄNGESLEVÄ Mikä on noiden nimien historia eli miten ne ovat muodostuneet? |
74 |
|
|
|
Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja |
Missä Ypäjällä entisaikaan sijaitsi Tanhuanpää? |
29 |
|
|
|
Forssan museosta kerrottiin:"Mikään Ypäjän pääkylistä tai isoista taloista Tanhuanpää ei ole ollut Tarmo Hirsjärven kirjoittaman Ypäjän kunnan historian (1926) mukaan. Sen sijaan talonnimenä se tunnetaan luettelosta, jossa luetellaan Jokioisten kartanon maanomistuksesta vapautetut eri kylien talot. Tämän tiedon mukaan Tanhuanpään pientila olisi sijainnut Ypäjän Perttulan kylässä. Kansalaisen karttapaikka-palvelussa Tanhuanpää löytyy paikannimenä, ei aivan Perttulan kylän keskiöstä mutta lähimailta.Muuta nimeen liittyvää: Forssan museon kokoelmatietokannasta ei tullut osumaa paikkatiedolle Tanhuanpää, sen sijaan valokuvakokoelmasta, nimitietojen kohdalta, löytyi Tanhuanpää-nimisiä henkilöitä ainakin pari. Tanhuanpää talon-... |
Mikähän on sanan Montola etymologia? Sitä esiintyy niin kylän nimissä, sukunimissä kuin epävirallisena paikannimenäkin. |
48 |
|
|
|
Suku- ja paikannimien Monto– on lähtöisin sellaisista moni-sanaan perustuvista pakanuudenaikaisista yksilönnimistä kuin Montaneuvo ja Montapäivä. Vanhaa Montaneuvoista ei sukunimistössämme enää tavata, Montoja, Montoloita ja Montosia kyllä. Yhden tulkintavaihtoehdon mukaan myös nimi Mononen on voinut muotoutua nimestä Montaneuvonen. Isäntien nimistä on sitten muotoutunut talojen nimiä ja niistä edelleen paikannimiä.Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet |
Suomen saari Jurmo ja Jurmala Latviassa - mistähän nimi juontuu ja onko niillä joku yhteys? |
76 |
|
|
|
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan. |
Mistä juontuu Helsingin Kalliossa/Sörkassa olevan korkean mäen eli kallion nimitys Marjatan kallio, jonka portaiden varrella on Katri Valan hauta. |
129 |
|
|
|
Lähteet:Katri valan puisto sai virallisesti nykyisen nimensä vuonna 1956. Nimeä tosin ehdotettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1952. Aikaisemmin puistolla, mäellä ei ollut virallista nimeä. Esimerkiksi vuoden 1952 opaskartassa alueella ei ollut nimeä. Aluetta oli kuitenkin kutsuttu Marjatan mäeksi tai Marjatan kallioiksi. Mäen viereen vuonna 1927 rakennettua taloa - Katri Valan kotitaloa - kutsuttiin Marjatantaloksi. Asuntoyhtiön nimi oli Asunto-osakeyhtiö Marjatta. Talon ja alueen nimeen liittyy monenlaisia tarinoita. Niistä yhden mukaan Marjatta-niminen nainen piti talossa bordellia. Toisen tarinan mukaan Marjatta olisi harjoittanut prostituutiota talon vieressä olevalla kalliolla, siis nykyisessä Katri Valan puistossa. ... |
Vanhojen nimien historia? Syntymäkotini sijaitsee paikassa jonka alueen nimi on Ryönummi ja alueella kulkee vesioja nimeltään Hyyppäränoja?Paikka sijaitsee… |
94 |
|
|
|
Ryönummi -paikannimen alkuosa voisi liittyä sanaan ryönä eli roju, roska, törky. Sen johdannaiset ryönätä( roskata, liata) ja ryönäinen (likainen), ryöneikkö eli risukko, ryteikkö. (Suomen sanojen alkuperä, 2000).Maanmittauslaitokseen on arkistoitu maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja sekä peruskarttoja ja pitäjänkarttoja. Arkistossa on toimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja 1700-luvulta lähtien. (www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat). Näitä vanhoja karttoja tutkimalla voisi mahdollisesti havaita milloin paikannimet ovat alkaneet esiintyä kartoissa.Kansalliskirjaston ylläpitämä hakujärjestelmä Finna.fi tuo Suomen arkistojen aineistot kaikkien saataville. Hakuvihjeitä karttojen löytämiseksi Finnasta... |
Mistä keskisuomen Äänekoski on saanut nimensä, koskesta vai ? En löydä nimihistoriaa. Entä Konneveden nimitys ? |
145 |
|
|
|
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on... |
Nimi on Israel. Ymmärtääkseni sen jälki-istuntoa -el- tarkoittaa jumalaa. Mutta mitä se alkuosa - isra- tarkoittaa? |
211 |
|
|
|
Israel nimenä on ollut käytössä jo tuhansia vuosia, eikä sen juurista ja merkityksestä ole täyttä varmuutta. Se on ollut alunperin miehen nimi, ja sen vanhimman kirjoitetun muodon uskotaan löytyvän egyptiläisestä Merenptahin steelasta (n. 1200 eaa).Isra-alkuosan arvellaan voivan tulla esimerkiksi sanasta, joka hepreassa on muotoa: śārar tai: śārâ (hallita, olla vallassa).Vanhassa testamentissa nimi selitetään näin: "Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". (1. Moos. 32:28). Tai kuten Baker's Evangeligal Dictionary of Biblical Theology selittää: "Tämä nimi on yhdistelmä hepreankielisistä sanoista, jotka tarkoittavat "painia"... |
Onko Helsingborgin kaupunki nimetty Helsing-nimisen linnan mukaan? |
180 |
|
|
|
Helsingborg oli linnoitettu kauppakaupunki jo 1000-luvun lopulla, virallinen perustamisvuosi on 1085. Kaupungin alkuperäinen nimi Helsingaburg, vuodelta1085, oli luultavasti johdettu sanasta "hals", joka tarkoittaa kaulaa, Juutinrauman kapeimman osan nimestä, "ing" tarkoittaa ihmisiä, seurueita, asukkaita" ja "borg" tarkoittaa linnaa.Vuonna 1906 suoritetun oikeinkirjoitusuudistuksen jälkeen nimi muutettiin Hälsingborgiksi vuonna 1912 sopeutumaan uusiin oikeinkirjoitussääntöihin. Tämä muutos kumottiin osana kuntauudistusta vuonna 1971.Helsing-nimisestä linnasta en löytänyt tietoa, mutta Helsingborgin lopputavu "borg" tarkoittaa siis linnaa.-https://stadslexikon.helsingborg.se/helsingborg/-https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng... |
Tampereelle on Tampellan lähelle avattu uusi puisto, Massunlastenpuisto. Siihen kuuluu myös Massunlasten uimapaikka. Keitä ovat/olivat nämä Massunlapset?… |
128 |
|
|
|
Masuuninmäki (Masunnin mäki) eli Massunmäki sai nimensä Tampellan alueen ensimmäisestä tehtaantapaisesta eli masuunista, jonka Nils Idman rakennutti vuonna 1842 kosken rannalle. Vuosina 1857–58 Adolf Törngren rakennutti masuunin viereen viisikerroksisen pellavatehtaan. Masuuninmäki sijaitsee tehdasalueen koilliskulmassa. Tänne rakennettin asuntoalue tehtaanväkeä varten. "Massunlapset" olivat Masunnin mäen lapsia.Pellavatehtaalle otettiin kyllä lapsia töihin "puolille päiville", mutta vasta 12 vuotta täyttäneinä, jolloin alkeiskouluikä oli jo sivuutettu. Tehdasyhtiö oli jo vuonna 1872 rakennuttanut alueelle koulurakennuksen "niiden perheiden lasten tiedon lähteille ohjaamiseksi, jotka sitä halusivat". Masunnin koulun oppilaiksi otettiin... |