paikannimet

163 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoittaa sana topuli? Topuli niminen talo löytyy Kruusilasta Salosta ja on ollut jo paikan nimi pitkään. 25 10.1.2022 Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä. Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Miten Pere-paikannimi taipuu. Matkustetaanko Pereelle vai Pereeseen? Asuuko joku Pereessä vai Pereellä? Tuleeko joku Pereeltä vai Pereestä? 32 20.12.2021 Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä) Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena Lönnroth esimerkiksi...
Maskussa sijaitsee Kuuvanvuori, myös Nousiaisista löytyy sellainen, Uudestakaupungista jopa kaksi. Raisiossa on Kuuvavuori. Näistä ainakin toinen… 57 23.11.2021 Suomen murteiden sanakirjassa sanan "kuuva" kerrotaan merkitsevän kuuta tai kuutamoa. Sanaa on ilmeisesti useimmin käytetty kuitenkin pääosin Karjalassa, Savossa ja muualla Itä-Suomessa. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa sen sijaan mainitaan em. Itä-Suomen alueiden lisäksi Lounais-Suomi Turku mukaan lukien. Myös Turun alueella sana on esiintynyt jo keskiajalta alkaen, joten se vaikuttaisi olevan melko vanhaa perua - tosin täälläpäin nähtävästi nimenomaan osana paikannimiä eikä niinkään itsenäisenä sanana. Paikannimien alkuperä ja kuuvan täsmällinen merkitys niiden osana on kuitenkin melko epäselvä. Sanasta löytyi vielä kolmas maininta Pieksämäki-seuran sivuilta, jonne on kerätty tietoa Pieksämäen seudun nimistöstä ja sanojen etymologiasta...
Mikä on Kokemäenjoen ranta-alueen Karjarannan etymologia? Karjaranta on Porissa; entistä teollsiuus- , nykyisin, suurelta osaltaan, asuinaluetta. Kiitoksia. 18 2.11.2021 Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.   Lähteet Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue. Wikipedia.fi. Karjaranta.
Rovaniemen pohjoispuolella on korkeaprofiilinen näkyvä vaara, jonka nimi on Prikses. Mistä Prikses nimi voisi tulla? 17 14.10.2021 Vaaran nimestä ja sen taustoista kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus). Heidän vastauksensa alla: Nimiarkiston suulliseen perimätietoon perustuvissa paikannimikokoelmissa mainitaan Rovaniemen Prikses [puheessa prikses ~ risses] ja lähellä sijaitsevat Palo-Prikses ja Prikseksenaapa. Muuta taustatietoa nimistä ei kokoelmissa ollut. Prikses on ollut peruskartassa vuodesta 1968 lähtien. Prikses on uniikki paikannimi Suomessa eikä sitä ole tiettävästi aiemmin tutkittu. Se on myös rakenteeltaan harvinainen suomalaisessa paikannimistössä. Nimi voisi olla saamenkielistä perua, mutta konsonanttiyhtymä nimen alussa voisi viitata enemmänkin alkuaan johonkin ruotsinkieliseen sanaan. Kemijoen varren läheisyydessä on myös sellaisia...
Mistä Tanpereen Laukon tori on saanut nimensä.Liittyykö nimi Laukon kartanoon .Entö mitä mahtanee tarkoittaa sana Laukko.Liittyykö hevosiin? 59 11.10.2021 Laukontori on saanut nimensä Pyhäjärven ensimmäisen höyrylaivan mukaan: alun perin "Laukon torilla" tarkoitettiin toria, jonka rantaan Laukko-laiva rantautui. Torilla oli aikoinaan myös Laukon kapteenintalo. Vaikka Laukon kartano 1900-luvun lopulla tuli tunnetuksi ravihevosten ammattimaisesta kasvatuksesta, paikannimi Laukko ei liity hevosiin. Nimi liittyy mahdollisesti kartanon ensimmäiseen isäntään Klaus Kurkeen: Laukko on miehennimen Klaus kansanomainen muunnos. Lähteet: Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet Suomalainen paikannimikirja Liisa Lagerstam, Laukko : kuusi vuosisataa
Kotsaaren (Hämeenlinnan Alajärvellä) nimi on vaihdettu muutama vuosikymmen sitten Kotasaareksi. Kumpi on alkuperäinen muoto, ja mikä on nimen etymologia? 67 5.10.2021 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston Vanajan/Hämeenlinnan paikannimikokoelmassa on kaksi sanalippua Kotsaaresta. Kotasaari-nimeä ei kokoelmassa mainita, joten Kotsaari näyttäisi olevan nimen alkuperäisempi muoto ja osittain edelleen käytössä. 1. Saari on kylän yhteistä omaisuutta ja sijaitsee Alajärven itäosassa. < koti? (nimistönkeräys v. 1955) 2. Saari Alajärvessä. Nimen alkuperästä ei ole tietoa. (nimistönkeräys v. 1973) Vuoden 1955 sanalipussa nimen taustalle on soviteltu koti-sanaa. Alajärven pohjoispäästä löytyy niemen ja tilan nimi Kotiniemi. Todennäköisempi etymologia voisi kuitenkin olla kota. Osa kota-alkuisista paikannimistä liittyy saamelaiskontakteihin, mutta Nimiarkiston kokoelmissa kota-nimiä esiintyy...
Mistähän on keksitty sukunimi Haikala? Saman niminen kylä on Lappeenrannassa Sitten on Hailuoto Pohjanmerellä 69 23.9.2021 Sellaisten asutus- ja sukunimiemme kuin Haikala, Haikola, Haikka, Haiko ja Haikonen taustalla on ilmeisesti vanha saksalaisperäinen henkilönnimi, josta tavataan esimerkiksi muotoja Haic, Haica, Haika, Haico, Haicko ja Haike. - Sukunimenä Haikala keskittyy Lappeenrantaan, olkoonkin, että se on levinnyt monelle paikkakunnalle Kaakkois-Suomeen, Keski-Suomeen ja Ouluun asti. Oulun edustalla olevan Hailuodon nimi ei kuitenkaan liity tähän nimipesyeeseen. Sen alkuperäinen nimi on ilmeisesti ollut Haililuoto, jossa 'haili' merkitsee silakkaa. Sanaa ei tunneta Oulun seudulla, mutta se on yleinen Suomenlahden pohjukan murteissa, joiden alueella on myös useita Haili- ja Hai-alkuisia paikannimiä. Perämeren Hailuodon otaksutaan olevan karjalaisten...
Mitä tarkoittavat sanat Koiporras, Mammulan(mäki), Ahvio ja Sakkara, ovat paikannimiä Hurukselassa? Onko saamenkielessä mitään näitä muistuttavia sanoja? Entä… 43 21.9.2021 Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio. Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna 1551...
Asuin aikanani 1950-luvulla Tuirassa alueella, jota nimitettiin Matriitiksi. Isän Aliinatäti puolestaan asusti lähistöllä Port Artturissa. Mistähän nämä… 79 19.7.2021 Matriitiksi on kutsuttu Oulun Tuiran kaupunginosan aluetta. Nimen sanotaan tulleen siitä, kun alueen omakotitaloja (jotka on jo sittemmin purettu) rakennettiin, "pauke oli kuin Matriitin taisteluisa". Nimi Matriiti viittaa vuosina 1936-39 käytyyn Espanjan sisällissotaan. Paikan virallisempi nimi oli Kankaan omakotialue. Nykyään paikalla sijaitsee palvelutalo Caritas Matriiti. Port Arthuriksi, Portartturiksi tai pelkästään Artturiksi on sanottu nykyistä Välivainion kaupunginosaa, joka on aikoinaan kuulunut kuitenkin Tuiraan. Nähtävästi asutusalueen lempinimi on tullut uutisissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa esiintyneestä Port Arthurin tukikohdasta. Lähde: Ritva Toropainen: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005).  
Mitä tarkoittaa HOULA. Kysymyksen on saanut aikaan talon nimi Houlanmäki. Talo lienee syntynyt jo Isojaossa. Talo sijaitsi Houlanmäellä. Houlanmäentie lienee… 53 13.7.2021 Samaa asiaa on kysytty Hiidenkivi-lehden kysymyspalstalla vuonna 1995. Silloin kysymykseen vastasi tutkija Tiina Manni-Lindqvist Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuolto-osastolta seuraavasti: Houlanmäen lähellä ovat myös Houlanlampi ja Houlansuo. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston kokoelmissa on muita Houla-alkuisia nimiä vain Kangasniemen naapuripitäjästä Hankasalmelta. Kangasniemestä mainitaan jo 1500- ja 1600-lukujen asiakirjoissa nimi Houlansuo (Houlasoo vuonna 1561, Houlansuo vuonna 1664). Kivikkoa, louhikkoa, kallionkoloja, luolia ja maanlaskeumia nimitetään suomen kielessä eri puolilla maata esimerkiksi sanoilla lоuho, heula, holo, huolanne. Myös houla saattaisi olla tällainen maastosana.   Tämän...
Kangasala Orivesi välillä sijaitsee kylä nimeltä Suomasema. Onko nimellä jokin merkitys vain onko se ihan keksitty nimi ilman merkitystä? 104 9.7.2021 Suomaseman kylän nimeä on kummasteltu täällä aikaisemminkin. Kielitieteilijöiden tulkintaan nimen alkuperästä ja merkityksestä voi tutustua täällä: https://www.kirjastot.fi/kysy/erisnimiin-liityva-kysymys-kangasalan-pitajassa On myös esitetty, että Suomaseman nimi saattaa olla tyrväntöläistä alkuperää. Kylä kuului keskiajalla laajempaan Tyrvännönmaahan eli Raudanmaahan, joka ulottui Suomasemasta Kangasalan Sarsankoskeen. Entisessä Tyrvännön pitäjässä esiintyy useita Suomaseman tapaan rakentuvia nimiä: Jalaisema, Ahtasema, Lehtisemä. Kansan suustakin on kirvonnut selityksiä Suomaseman nimelle. Erään sellaisen mukaan "markkinoille mentäessä suomastiin hevosta, kun ajettiin kylän kohdalla lujaa". Paikallinen asukas Jouko Melkas on nimen...
Mitä tarkoittaa useamman suomenkielisen sanan etuliite ”aitto”? Näin kesällä voi mennä uimaan Aittolampeen, ajaa autolla Aittolammentietä, ja kylläpä joissain… 41 6.7.2021 Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, joten lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontaan. Kotuksen nimineuvonnasta vastattiin kysymykseesi näin: "Aitta-sana voi paikannimien alkuosassa olla myös muodossa aitto (Aittolampi). Kyseessä on suomen kielen piirre, jossa muutamalla kaksitavuisella a/ä-vartaloisella substantiivilla on o- tai i-loppuinen yhdysosamuoto, esimerkiksi jalka -> jalkopää, lehmä -> lehmihaka. Tämä näkyy paikannimissä vaihteluna, esim. Jalkasuo ~ Jalkosuo, Heinäaho ~ Heiniaho, Sikamäki ~ Sikomäki, Leppäsuo ~ Leppisuo, Aittalampi ~ Aittolampi, joista tapauksittain ja osin alueellisestikin toinen on vakiintunut paikalliseen käyttöön. Aitto-alkuiset nimet...
Sansibarlainen vai sansibarilainen? 60 14.6.2021 Suomenkieliset asukkaannimitykset muodostetaan johtimen -lainen/-läinen avulla. Jos kantasana on ulkomainen paikannimi, joka päättyy vokaaliin, -lainen/-läinen liitetään suoraan nimeen (Moldova - moldovalainen). Jos ulkomainen paikannimi päättyy konsonanttiin, -lainen/-läinen liitetään nimeen vokaalin i avulla (Niger - nigeriläinen, Irak - irakilainen). Näin ollen Sansibarissa asuvat henkilö on sansibarilainen. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171
Mistä tulee nimi Akka Kebnekaiselainen? Tiedän, mikä Kebnekaise on, mutta mistä tuo Akka tulee? Muistan, kun se aikoinaan huvitti minua, kun siitä tuli… 279 23.5.2021 Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin. Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka. Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken.se/f%C3%...
Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat? 94 19.5.2021 Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v. 1986...
Mikä oli Suomenlahden nimi ennen kuin se nimettiin Suomenlahdeksi? Onko nimi aina viitannut muillakin kielellä Suomeen? 98 26.4.2021 Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä. Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi esiintyy...
Onko sellaista paikannimeä kuin Wallvik 84 7.4.2021 Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa: https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Mistä tulee paikannimi ja sana Oitti? Oitti paikannimenä esiintyy ainakin Hausjärvellä. 76 30.3.2021 Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Suomalainen paikannimikirja (https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja) Oitti-nimi näyttäisi viittaavaan ojitettuun maahan.  Ilmari Kosonen on kirjoittanut Laukaan joulu -kokoelmaan tekstin suomalaisista paikannimistä. Jutun nimi on "Kuusaa tarkoittaa koskilaaksoa, oitti vesipaikkaa". https://digi.kirjastot.fi/items/show/121542
Timo Honkelan isä käytti sanaa toijala, kun tarkoitti, seis. Mikä voisi olla toijalan etymologia. T. Honkela, Rauhankone. s. 159 141 17.3.2021 Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.  Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.