paikannimet

Tilaa aihepiirin paikannimet RSS-syöte
264 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Suomussalmella on kolme suolajärveä: Ylimmäinen, keskimmäinen ja alin suolajärvi. Mistä nämä järvet ovat saaneet nimensä? 24 Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Keski-Suomen Keuruulla sijaitsee kylä/paikka nimeltä Lienperä. Mikähän mahtaa olla tuon paikannimen etymologia? Loppuosa "-perä" on itsestäänselvyys, mutta… 41 Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
Oulujoessa on ollut Lassinkallio, joka on joesta räjäytetty joskus ennen sotia. Edelleen Oulussa on paljon Lassinkallioon liittyviä paikannimiä. Kuka tai mikä… 38 Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Millä nimellä kutsutaan nykyisen Turkin alueella olleen Rumin sulttaanikunnan asukkaita? Englanninkielisillä sivustoilla heistä käytetään vain nimitystä "Rum",… 49 Tutkimastani Turkki-kirjallisuudesta en löytänyt "roomalaisten eli Rumin maan" nimestä johdettua suomenkielistä nimitystä alueen asukkaille. Paavo Hohti puhuu Bysantti : tuhat draaman vuotta kirjassaan "Rum-sultanaatista", mikä kaiketi riittäisi perusteeksi nimittää sen väestöä "rumilaisiksi". Toisaalta, sen vanhan Rumelia-nimen perusteella voisi yhtä lailla ajatella mahdolliseksi kutsua heitä "rumelialaisiksi", mutta  – kuten sanottu –  aluetta käsittelevässä kirjallisuudessa ei vastaani tullut sen paremmin rumilaisia kuin rumelialaisiakaan eikä ylipäänsä minkäänlaista muutakaan omaa nimeä "Rumin maan" nykyisille asukkaille.Kirjallisuutta: Paavo Hohti, Bysantti : tuhat draaman vuotta Tom Kankkonen, Turkki : Eurooppaa...
Mitä tarkoittaa paikannimi Kousa? 161 Itä-Suomessa päin sijaitseva Kousa tarkoittaa luultavasti "lyhytvartinen suuri (vesi)kauha, kuuppa, nappo, äyskäri, kousikka 1 ." Linkki Kotimaisen kielten keskuksen murresanakirjaan.
Miksi Ursula von der Leyenin nimessä on artikkeli "der", kun useimmissa saksalaisissa aatelisnimissä sitä ei ole, on vain "von" + nimi? 181  Joihinkin sukunimiin sisältyy alkujaan suvun lähtösijaa tai maaomistusta ilmaiseva osa: Von-prepositio tai von der ilmaisee jostakin tullutta tai kotoisin olevaa. Von der = von + der on feminiinin datiivi saksan kielessä. Jos paikannimi on itsessään substantiivi, jolla on suku, "von" voi edellyttää siihen liittyvää määräistä artikkelia, joka taipuu sijamuodossa.Kun prepositiota käytetään sukunimen edessä, se viittaa usein suvun aateliseen alkuperään, mutta ei aina. Monien saksalaisten aatelissukujen nimissä esiintyy kuitenkin edelleen von-etuliite, joka voi olla myös muodossa von der. Käytössä on myös zu; von und zu; vom; zum; vom und zum; von dem.Keskiajalla kantajansa asuinpaikkakuntaa ilmaissut von oli yleinen myös aatelittomien...
Mistä tulee paikannimi Artukainen? 82 "Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Miten Mikkelin ruotsinkielinen nimi St Michel lausutaan? 185 Kuuntelin ruotsinkielisen sivuston luentaa Mikkeli.fi sivuilla. Tekoäly lukee siellä suomalaisittain St Mishel (jos oikein kuulin) Linkki Mikkelin ruotsinkielisille sivuille.Kotimaisten kielten keskus ohjeistaa lausumaan Sant mi'ckel. Linkki Kaino.kotus.fi -sivulle.Kysyin myös St Michel -ravitapahtuman mielipidettä ja hekin olivat Sant Michelin kannalla. Tosin tapahtuman toinen pääkieli näyttää olevan englanti. Ravien nimeä lausutaan kuulemma monella eri tapaa, koska tapahtuma on kansainvälinen. Linkki tapahtuman sivulle.Lausumistapa näyttää nojaavan englanninkielen suuntaan, mutta ruotsalainen tapa lausua ruotsinkielinen paikannimi on tietenkin aina oikein.  
Rönö sanan merkitys 312 Rönö on saari Kuopiossa Pohjois-Savossa. Saari on ollut kivikkoinen, ja aiemmin siellä on ollut niittyjä. Nimeen sisältyvä sana rönö, rönä merkitsee "risukkoa, kosteikkoa, kivikkoa". Lähde: Suomalainen paikannimikirja. Toim. Paikkala, Sirkka & al. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
Miksi Yhdysvaltojen osavaltiot kuten New Mexico ja New Jersey tunnetaan Suomessakin näillä nimillä, eikä niitä ole käännetty suomeksi (kun taas esimerkiksi… 142 Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan kirja Pariisista Papukaijannokkaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013) listaa noin 2 500 eksonyymiä eli sellaista ulkomaiden paikannimeä, jotka meillä on ollut tapana kirjoittaa toisin kuin vastaavat paikalliset, "oikeat" nimet. Ulkomaisia paikannimiä  – erityisesti eksonyymejä –  koskevat kirjoitusohjeet koostuvat suosituksista, joita kielenhuollosta vastaavat elimet tai asiantuntijat ovat tehneet pitkän ajan kuluessa. Osa suosituksista on jäänyt voimaan, osa on ajan saatossa muuttunut. Käyttöön on jäänyt myös pitkäaikaisen käytön johdosta vakiintuneita nimiä ja nimiä, joita niiden yleisyyden tai alkukielisen ääntämyksen vaikeuden vuoksi voi pitää hyödyllisenä.Yksi merkittävä ajallinen...
Ensi Linja vai Ensi linja? Kirjoitetaanko linja isolla vai pienellä? 104 Kadunnimien oikeinkirjoitukseen tarjoaa hyvän ohjeen Kielitoimiston ohjepankki, joka kertoo kaksiosaisten nimien koostuvan perusosasta (kuten katu tai tie) ja määriteosasta (kuten Ensi tai Aleksis Kiven). Nimen perusosa on yleiskielellinen sana, joka kirjoitetaan siis pienellä, kuten kysymyksesi kadunnimessä "linja", jolloin oikea kirjoitusasu on "Ensi linja". Lähde:Kadunnimet ja muut kaavanimet - Kielitoimiston ohjepankki
Haapavedellä on sellaiset paikannimet, kuin "Korkatti", " Ainali" ja "Osmanki", joiden historiankirjoissa kerrotaan olevan saamelaista alkuperää. Mitähän sanat… 250 Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
Osaatteko sanoa, mistä Tampereen Osmonmäen kaupunginosan nimi juontaa juurensa? Olen yrittänyt parista Tampereen historiikista löytää nimen alkuperää, mutten… 109 Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Onko tietoa mitä sana Vaattunki (Vaattunkiköngäs Rovaniemellä) tarkoittaa? 374 Vaattunki-nimiryppääseen kuuluu Rovaniemen lähistöllä useita paikannimiä, kuten Vaattunkivaara, Vaattunkiköngäs ja Vaattunkijoki.Nimen merkitystä ei löydy Suomalaisesta paikannimikirjasta eikä sen puoleen Rovaniemen murrekirjoista eikä Eränkäynnin perinnesanastosta, joten mikään aktiivisesti käytössä oleva murresana tuskin on kyseessä.Tiedustelimme asiaa nimistöntutkija Marketta Harju-Auttilta, joka kertoi että -nki-päätteestä voi päätellä, että kyseessä on hyvin vanha paikannimi.Jouko Vahtola arvelee väitöskirjassaan Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty (1980, s. 90), että kyseessä olisi saamelaista alkuperää oleva nimi, mutta ei lähde arvailemaan sen merkitystä.Eeri Kiviniemi taas kertoo artikkelissaan Nimistö Suomen...
Mistä mihin kulkee Lauttasaaren kautta menevä Länsiväylä? 145 Helsingin Ruoholahdesta lähtevän Kantatie 51:n osuus Helsingistä (Lauttasaaren läpi) eteläisen Espoon kautta Kirkkonummelle on Länsiväylä-niminen moottoritie. Joissain lähteissä Kirkkonummen osuutta kutsutaan myös Jorvaksentieksi, ja Siuntiosta eteenpäin kantatietä kutsutaan Rannikkotieksi.Lähteet (kaupunkien karttapalvelut):https://kartta.hel.fi/https://kartat.espoo.fi/https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/  
KAJn tunnetuksi tekemä Vöyri (Vörå) on itsenäinen kunta Vaasasta koilliseen päin. Mistä tulee Vaasan keskustan tuntumassa olevan kaupunginosan nimi… 508 Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus, 2007) selittää Vöyrinkaupungin nimeä seuraavasti: "Tämä asutusalue uudessa Vaasassa kasvoi 1800-luvun lopulla rautatien ylikäytävän pohjoispuolelle. Perimätiedon mukaan monet muuttajat tulivat Vöyriltä, ruots. Vörå, ja siksi uudisasutus sai  – ensin leikillisesti, myöhemmin virallisestikin –  nimen Vöråstaden. Alue oli vielä 1900-luvun alussa pääosaltaan ruotsinkielistä, mutta suomalainen käännös Vöyrinkaupunki syntyi tiettävästi puhekielessä jo niihin aikoihin. Eräässä nimiluettelossa vuodelta 1926 ei kuitenkaan suomalaista vastinetta vielä mainita."
Pieksämäki-aiheinen kysymys. Suomen viimeinen roviolla poltettu noita Antti Lieroinen oli nettitiedon mukaan kotoisin Pieksämäen Leppienjärven kylästä. … 306 Leppienjärven ohella tutkimani lähteet tarjoavat Lieroisen kotikyläksi myös Leppienniemeä. Kumpaakaan nimeä ei kuitenkaan löydy Pekka Lappalaisen äärimmäisen perusteellisesta kaksiosaisesta Pieksämäen seudun historiasta. Lähes 2000-sivuisen teoksen paikannimihakemistossa on yli 20 sivua tiheästi painettua tekstiä kolmella palstalla. Lähimmäs Leppienjärveä/–niemeä tässä osuvat Lapinjärvi ja Lapinniemi. Osiossa Pieksämäen pitäjän alue ja asutus v. 1561 maaluettelon perusteella Lappalainen tekee käytöstä pois jääneiden paikannimien yhteydessä selkoa niiden sijainnista ja nykyisistä nimistä. Kirjan ensimmäisen osan sivuilla 220–221 luetellaan kaikki 78 1640-luvun pieksämäkeläiskylää. Joukkoon ei mahdu yhtään leppä-sanasta johdettua nimeä; –...
Miksi asemapäällikönkatu on ruotsiksi stinsgatan 326 Helsingin Pasilan paikannimissä on käytetty paljon junaliikenteen termistöä. Yksi näistä on mainitsemasi Asemapäällikönkatu, joka on ruotsiksi samaa merkitystä kantava Stinsgatan. Stins on lyhennetty muoto sanasta stationsinspektor ja tarkoittaa siis asemapäällikköä.Lähde: Nordisk familjebok, 1917.
Helsingin kaupunginosa "Sörnäinen" usein kääntyy puhekielessä muotoon "Sörkkä". Huomasin kuitenkin että oikeaoppinen kielimuoto taitaa olla "Sörkka". Osaatteko… 990 Stadin slangi on kiinnostava kielimuoto monelta kantilta. Slangin sanastoon kuuluvat myös paikannimet, kuten mainitsemasi Sörnäisten puhekieliset/slangimuotoiset Sörkkä ja Sörkka. Asiaa pohtii mm. Anna-Sofia Klemetti pro gradu -tutkielmassaan "Sun Söörnäinen on stadiksi sanottuna Sörkka, ei Sörkkä." : slanginimien Sörkka ja Sörkkä käyttö digitaalisissa diskursseissa. Slangilla ei sinänsä ole kielenhuoltoa, joten "oikeaoppisuus" on vahvasti subjektiivista. Tutkielman mukaan suomen kielen vokaalisointusäännön vastainen Sörkka on paikallisille oikea muoto, kun taas Sörkkä näyttäytyy "maalaisten" käyttämänä varianttina. Molemmat erisnimet taipuvat yleisnimien tavoin, tyypin 10A (astevaihtelu) mukaisesti, eli Sörkka, Sörkan ja Sörkkä, Sörkän....
Milloin Rääveli muuttui Tallinnaksi? 929 Lennart Meren teoksen Hopeavalkea mukaan Viron pääkaupungilla on yhdeksäntoista nimeä, joista tunnetuimmat ovat Tallinna, Reval ja Lindanisa ja vähemmän tunnettuja suomalaisten Kesoi, venäläisten Ledenets sekä lättiläisten Danepils. Meri pohtii kymmensivuisessa artikkelissaan "Miten vanha Tallinna on?" eri nimien historiallista taustaa.Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet. Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” (taani linn) ja sellaisena...