Miksi Pohjois-Karjalan maakunta oli aikaisemmin Kuopion läänin osa, eikä Viipurin läänin? Mikkelin ja Kuopion läänit perustettiin 1831 jolloin historiallinen…

Kysytty
5.1.2022

Miksi Pohjois-Karjalan maakunta oli aikaisemmin Kuopion läänin osa, eikä Viipurin läänin? Mikkelin ja Kuopion läänit perustettiin 1831 jolloin historiallinen Savon maakunta jaettiin eli Mikkelin lääni käsitti Etelä-Savon ja Kuopion lääni käsitti Pohjois-Savon. Kun Suomi sai Vanhan Suomen takaisin, siitä tehtiin Viipurin lääni.

Kuopion lääni sisälsi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ennen kuin Pohjois-Karjala erotettiin omaksi lääniksi. Kun oli eduskuntavaalit ja presidentin valitsijamiesvaalit, Pohjois-Karjala muodosti Kuopion läänin itäisen vaalipiirin.

Onko Pohjois-Karjala asujaimiston, murteiden ja kulttuurin osalta enemmän Savoa kuin Karjalaa, vai onko se jonkinsortin sekoitus eli savokarjala?

Vastaus

Vastattu
8.1.2022
Päivitetty
8.1.2022

Suomen läänit ovat eläneet historian saatossa hyvinkin paljon. Wikipedia-artikkelissa Suomen lääneistä on kartat, joista läänijako näkyy aina 1630-luvulta asti. Pohjois-Karjalana nykyisin tunnettu alue on kuulunut esim. Käkisalmen lääniin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin, Savon ja Karjalan lääniin ja Kuopion lääniin. Omaksi lääniksensä Pohjois-Karjalan lääni erotettiin vuonna 1960.

Karttoja tutkimalla huomaa, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat historian saatossa kuuluneet sangen usein samaan lääniin. Toisaalta, esim. kun Pohjois-Karjalan seutu kuului 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, niin Pohjois-Savon seutu kuuluikin Karjalan lääniin.

Läänit ovat ennen kaikkea olleet hallinnollisia alueita. Oletan, että läänijako on perustunut ennemminkin hallinnollisiin ratkaisuihin, kuin esim. asukkaiden etnisyyteen/heimoon/kieleen tmv.

Mitä tulee Pohjois-Karjalan asutushistoriaan, niin siitä voi lukea esim. teoksista:

Hyvin karkea summaukseni teosten annista kuuluu: Ensin alueella kulkivat saamelaiset (joiden vaikutus näkyy vieläkin esim. paikannimissä, kuten Lieksa). Sitten alueen asuttivat karjalaiset (kreikanuskoiset eli ortodoksit). 1600-luvun Stolbovan rauhan jälkeen ortodoksit/karjalaiset siirtyivät idemmäksi ja savolaiset (ja kainuulaiset - molemmat luterilaisia) saapuivat asuttamaan aluetta. Suurin osa ortodoksiasutuksesta hävisi, mutta eivät karjalaiset aivan kokonaan kadonneet alueelta. Ortodoksit ja luterilaiset lienevät pysyneen pääosin "erillään" toisistaan (esim. Saloheimo 1976, s. 278-279).

Kun nyt raa'asti yleistäen sanotaan että karjalaiset ovat ortodokseja ja toisinpäin, niin nykyisin karjalaisuus näkyy alueella etenkin Ilomantsissa, joka on Suomen ortodoksisin kunta (17,6 % asukkaista ortodokseja), ja myös alueensa vanhin pitäjä (jo Novgorodin ortodoksiajoilta). (Hauskana anekdoottina: Ilomantsin nimi on saamelaista alkuperää.) Osa alueen nykyisistä asukkaista on siirtokarjalaisia toisen maailmansodan evakuointien seurauksena.

Karjalaisista vielä sen verran, että (Wikipedian mukaan) Suomen karjalainen heimo ja Venäjällä asuvat karjalaiset käsitetään nykyisin eri asiaksi. Venäjällä puhuttavaa karjalaa pidetään omana kielenään, ja siellä asuvia karjalaisia omana kansanaan.

Suomen karjalaiset Etelä-Karjalassa sekä entisen Viipurin läänin länsiosista kotoisin olevat siirtokarjalaiset puhuvat suomen kielen itämurteisiin kuuluvia kaakkoismurteita. Suomen karjalaiset Pohjois-Karjalassa puhuvat päosin suomen kielen itämurteisiin kuuluvia savolaismurteita. (Lähde: Wikipedia)

Summa summarum: Pohjois-Karjalassa puhutaan pääosin savolaismurteita ja ollaan savolaisten uudisasukkaiden jälkeläisiä, joista puhutaan kuitenkin usein (pohjois-)karjalaisina. Vähemmistönä alueella on ortodokseja (niin aluetta kauan sitten asuttaneen karjalaisen heimon jälkeläisiä kuin siirtokarjalaisiakin), joilla on, uskoisin, ollut vaikutusta niin alueen kieleen (murteeseen) kuin kulttuuriinkin. Savo-Karjala voi siis olla ihan perusteltu nimitys alueelle.

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.