Pohjois-Karjala

16 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–16.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kysyisin, missä Antti Tuurin teoksessa käsitellään Lieksa/Pielisjärvi asutushistoriaa sotien jälkeen (1944-)? Kyse on siirtokarjalaisten asuttamasta… 110 25.10.2019 Antti Tuuri on teoksissaan leimallisesti Etelä-Pohjanmaan ja pohjalaisten kuvaaja. Toki muutakin aihepiiriä tuotannosta löytyy. Olisiko kyseessä siis kuitenkin Heikki Turunen, joka on mainitsemasi alueen sodanjälkeisistä asutustilallisista kirjoittanut useammassakin teoksessa? Erityisesti ns. raivaajasarjan viidessä romaanissa liikutaan Lieksan seudun asutustilallisten parissa ja Egyptinkorvessa: Hupeli (1978),  Kolmen hevosen mies (1981), Punahongan hehku (1982), Mustarinnan lapset (1985), Maan veri (1987). Suojärveä ja suojärveläisiä evakoita Turunen on kuvannut myöhemmässä Kuokka ja kannel -trilogiassaan: Kuokka ja kannel (2016), Vinoristin kansa (2017), Nenkoset (2018)   https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Tuuri http://www.vuonis....
Olen ollut yhteydessä mm Pielisjärven ja Nurmeksen paikallishistoriasta kirjoja laatineeseen Veijo Saloheimoon ja hänne tyttäreensä Leenaan. Olisimme… 97 3.4.2019 Joensuun seutukunnalla on Vaara-kirjastojen oma Digikoivikko http://digikoivikko.vaarakirjastot.fi/, jossa on pohjoiskarjalalaista materiaalia. Sieltä kannattaisi tiedustella, kävisikö tämä aineisto sinne, yhteystiedot ja lisätietoja sisällöstä täällä, http://digikoivikko.vaarakirjastot.fi/lisatietoja  Yleisten kirjastojen digitoimia aineistoja löytyy myös Digi.kirjastot.fi:stä, josta myös voisi tedustella yhteistyöstä, https://digi.kirjastot.fi/contact.
Mistä löydän listan kaikista Joensuun kaupungissa toimineista kaupunginjohtajista? 400 2.10.2018 Hei, Joensuun kaupungin historia -teossarjasta löytyivät seuraavat tiedot. Pormestarien ja kaupunginjohtajien työnjaosta en tarkkaan tiedä, mutta edellämainitussa teoksessa (osa 2, s. 50) kerrotaan, että "[e]rilaisesta virka-asemasta huolimatta Pyhälä johti Joensuuta kutakuinkin samalla tavalla kuin pormestarit J. A. Nystén ja William Wallenius vuosisadan vaihteessa". Joensuun pormestarit Gabriel Ehnberg 1860-1870 Alfred Nystén 1870-1901 William Wallenius 1902-1919 Tauno Berner 1919-1922 Uljas Ruuth (Ruutu) 1922-1964 Joensuun kaupunginjohtaja Armo Pyhälä 1930-1951 Tauno Juntunen 1951-1975 Aaro Heikkilä 1975–1995 Juhani Meriläinen 1995–2010 Kari Karjalainen 2010-
Mistä saisi nuotit ja sanat lauluun Saisinko saisinko.Perinteinen kansanlaulu. 255 11.8.2018 Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua". Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN  951-9363-11-4 ). Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa  
Kuinka voi saada uuden kirjastokortin, jonka toimialue kattaisi Hammaslahden ja Joensuun? Voiko olla mahdollista käyttää Rääkkylän kirjastokorttia Joensuun… 524 3.11.2014 Tällä hetkellä voit saada Joensuun seutukirjaston kirjastokortin missä tahansa seutukirjaston kirjastossa, ja se käy kaikkiin seutukirjaston alueen kirjastoihin, myös Pyhäselän (Hammaslahden) kirjastoon. Jo tämän vuoden aikana kaikki Pohjois-Karjalan alueen kirjastot tulevat mukaan Vaara-kirjastoon. Silloin yksi kirjastokortti käy koko Pohjois-Karjalan alueen kirjastoissa. Vielä nyt Rääkkylän kortti ei käy seutukirjaston kirjastoissa. Ks. http://vaarakirjastot.fi/ Täältä näet, mitkä kirjastot tällä hetkellä kuuluvat Vaara-kirjastoihin.
Onko teillä viime vuoden lainaustilastoja? Kuulin, että Pohjois-Karjalassa olisi maan ahkerimmat lainaajat. 876 29.4.2014 Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19. Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Olen yrittänyt löytää tietoa internetistä siitä, mitä kautta Sibelius kulki Kolille. Internet ei pelastanut kysyvää, mitä sanoo kirjasto? 785 17.1.2014 Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton." Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan. Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin...
Mikä oli keskihinta metsähehtaarille maakaupoissa Pohjois-Karjalassa v. 1996? 1141 25.1.2012 Metsätilastollisen vuosikirjan 1997 osiossa: Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat lääneittäin 1994-1996, löytyy hintatietoja. Sen mukaan keskihinta oli 8300 FIM / hehtaari. Tilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin yksinomaan metsätalouden maata yli 2 ha käsittäneistä kiinteistökaupoista. Tilasto sisältää vain ns. edustavat kaupat: koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kohde on rakentamaton, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa. Metsätilastollisen vuosikirjan tietojen lähteenä on Maanmittauslaitos.
Paljonko historiikkejä syntyy Pohjois-Karjalassa vuosittain? Mitkä ovat suosituimmat historiikkien aihealueet? 709 16.9.2008 Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista. Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja...
Mistä tulee / mitä tarkoittaa sana 'Oks' sukunimessä Oksman ja paikannimessä Oksoja? 3788 19.6.2008 Oksman on suomalainen, pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen, sukunimi. Suvun nimi kirjoitettiin yleisesti 'Oxman' aina 1800-luvun loppupuoliskolle asti. Suvun kantaisä on Leppävirran seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxman (k. n. 1702), joka käytti nuorempana myös nimeä Bosphorus. Suvun alkuperä on tuntematon. Nimen perusteella on arveltu, että suku voisi olla kotimaista alkuperää (Häkkinen? Härkönen? lat. bos & ruots. oks = härkä. Sittemmin suvun jäsenet ovat suomalaistaneet nimensä ainakin Jyrkänne, Otva, Oranurmi, Oksa, Oksala, Oksamaa, Orasalo, Oksama ja Osmalahti. Sukuun kuuluvan Kontiolahden kappalaisen Fredrik Johan Oxmanin (1755-1798) jälkeläiset käyttävät nimiä Oxeman ja Lagervall. Tunnettu...
Kuka on kirjoittanut Pölösten sukukirjan? 1549 10.4.2008 Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen: Pölönen, Toivo Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986 Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta: Kukkonen, Anja Kalattoman Pölösiä Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Onko "Ilomantsin murretta" eli ilomantsilaisten käyttämää puhekieltä käsittävää kirjallisuutta? 2301 26.2.2008 Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista: Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988. Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa: Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945. Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista. Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä: Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset. Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14 Turunen, Aimo:...
951-92-0715-8 Ei oikeutta maassa saa. Saarelaisten sukukirja. Pyydän että vastaisitte että onko kirjassa Påhl Oinosen aviopuolison Dorotea Saarelaisen (n… 1172 27.8.2007 Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä: Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696. Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45 Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Kysyn Päivi Repo-Lehikoisen kirjasta Haarasten sukukirja ISBN 952-90-8631-8. Onko kirjassa sisarukset TIINA LIISA HAARANEN s.6.5.1834 8.6.1834 Ahmov: Bd:… 2241 4.7.2007 Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan, ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Etsin tietoja taidemaalari Olavi Martikaisesta. Teoskuvia, kirjallisuutta l. koko paletti. 4922 5.10.2005 Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979. Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan: Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987. Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita: Isomäki, Ahti Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27 Reinikainen, Raimo Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam Taide. 28(1987) : 1, s. 60 Pirtola, Erkki Olavi Martikainen - ystäväni Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33 Lindsten, Leo Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23 Pohjois-Karjalan...
Etsin nyky joensuu/karjalanläänin ihmisten murrepuhetta/kirjoitusta. Onko uusia romaaneja joensuun tienoilta, joissa teksti murretta? Kiitos! 1406 19.12.2001 Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista...