| Minkä kunnan maamerkkinä on maitohorsma? |
158 |
|
19.8.2022 |
|
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/). |
| Miksi Pohjois-Karjalan maakunta oli aikaisemmin Kuopion läänin osa, eikä Viipurin läänin? Mikkelin ja Kuopion läänit perustettiin 1831 jolloin historiallinen… |
558 |
|
8.1.2022 |
|
Suomen läänit ovat eläneet historian saatossa hyvinkin paljon. Wikipedia-artikkelissa Suomen lääneistä on kartat, joista läänijako näkyy aina 1630-luvulta asti. Pohjois-Karjalana nykyisin tunnettu alue on kuulunut esim. Käkisalmen lääniin, Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin, Savon ja Karjalan lääniin ja Kuopion lääniin. Omaksi lääniksensä Pohjois-Karjalan lääni erotettiin vuonna 1960.
Karttoja tutkimalla huomaa, että Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat historian saatossa kuuluneet sangen usein samaan lääniin. Toisaalta, esim. kun Pohjois-Karjalan seutu kuului 1600-luvulla Käkisalmen lääniin, niin Pohjois-Savon seutu kuuluikin Karjalan lääniin.
Läänit ovat ennen kaikkea olleet hallinnollisia alueita. Oletan, että läänijako on... |
| Kuuluuko Tukholman Södermalm Uppsalan vai Södermanlandin maakuntaan? |
148 |
|
25.5.2020 |
|
Jos puhutaan maakunnista, tarkoitat varmaan Uplantia (Uppland), et Uppsalaa. Siitä, kumpaanko maakuntaan Tukholman Södermalm kuuluu, näyttää olevan hieman eri tulkintoja. Löysin kuitenkin netistä kommentteja, joiden mukaan se kuuluisi Uplantiin, ja raja olisi joissain kartoissa merkitty väärään kohtaan. Ohessa tarkemmin:Tukholman lääni (ruots. Stockholms län) on yksi Ruotsin 21 läänistä. Se sijaitsee Ruotsin itärannikolla Itämeren rannalla. Läänin länsiosan jakaa kahtia Mälarenin vesistö. Läänin pohjoisosa kuuluu Uplannin ja eteläosa Södermanlandin historialliseen maakuntaan.
(Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni )
Aihetta käsitteleviltä ruotsalaisilta keskustelupalstoilta lainattua:
“Före Stockholms... |
| Miten opetan läänit, kun niitä ei enää ole? Mitkä nimet ovat nyt läänien tilalla? Mitkä ovat entisten läänien pääkaupungit nyt, kun läänejä ei enää ole? |
3460 |
|
8.1.2013 |
|
Lääneistä ja lääninhallinnosta voi kertoa aluehallinnon monivaiheisen muutoksen eräänä vaiheena. Melko kattavan katsauksen tarjoaa Valtiovarainministeriön Aluehallinto-sivusto Lisätietoa-linkkeineen:
http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/02_hallintorakenteen_k…
- Suomen Kuntaliiton kirjastotietopalvelun Kuntakirjasto-tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla: lääninhallinto tai asiasanayhdistelmällä: hallinnonuudistus JA aluehallinto. Tietokanta osoitteessa: http://kirjasto.kuntaliitto.fi/FIN/search.htm
- kirjaston yhteystietoja: www.kuntaliitto.fi/kirjasto
- läänijaotuksen historiasta, aluejaotuksesta,lääninvaakunoista ja läänien entistä pääkaupungeista (hallintopaikka)Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%... |
| Mistäköhän löytäisin "Vänön siika" ruokaohjeen? |
1343 |
|
1.12.2011 |
|
Yritin etsiä Vänön siika -ruokaohjetta kokoelmistamme ja internetistä, mutta valitettavasti tuloksetta. Saaristolaisruoasta löytyi useita teoksia, mutta useimmiten niissä ei eritelty mistä päin saaristoa reseptit ovat peräisin. Tässä lista Turun kaupunginkirjaston saaristolaisruokakirjoista, joista löytyy ainakin yksi siikaresepti.
Iniö köket : Traditionella skärgårdsrätter 1985
Modeen, Herdis: Mat och dryck i Åboland 1979
Saaristokulttuuri = Skärgårdskultur = Archipelago culture 2005
Anttila, Risto: Hailiserpaa ja tuhlipuuroa : Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia 2007
Koivusalo, Timo: Rysän päältä : siikahyvä ruokakirja 2005
Kolmonen, Petri: Maakuntien kalaruoat 1995
|
| Elvi Ahon kirjasta Siipirikon perilliset: pohjois-karjalainen kyläyhteisö-kirjoittaja puhuu kuitenkin Savosta ? Kuuluuko Pohjois-Karjala Savoon ? Kirjaa… |
897 |
|
21.10.2011 |
|
Pohjois-Karjala ja Savo ovat tietysti kaksi eri maakuntaa, vaikka niiden murteet jossain määrin muistuttavatkin toisiaan.
Elvi Ahon kirjassa "Siipirikon perilliset" ei pikaisella silmäilyllä näyttäisi kerrottavan Pohjois-Karjalasta vaan Savosta. Teoksen "Siipirikko" takakansitekstissä puolestaan kyllä mainitaan pohjoiskarjalainen kyläyhteisö, mutta kirjaa lukematta on mahdotonta tietää, onko itse kirjan tekstissä kerrottu tapahtumapaikkaa. Saattaahan olla, että takakansitekstiin on lipsahtanut virhe tms. Suosittelen, että luet teoksen itse, niin ehkäpä asia selviää. Tässä sen saatavuustiedot HelMet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tsiipirikko/tsiipirikko/1%2C16%2C39…
|
| Mistä löytäisin tietoa Mäntsälän ja Pornaisten kuntien palveluntuottajista? ( matkailu-, ravitsemus-, kuljetus-, ohjelma-, liikunta- urheilupalvelut ) Määrä,… |
1519 |
|
7.3.2007 |
|
Hei, Tilastokeskuksella on maksullinen tietokantapalvelu nimeltä "Kunnittaiset toimipaikkatilastot - KunTo" (http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html).
KunTo-palvelu on maksullinen Internet-välitteinen tilastopalvelu, joka sisältää toimipaikkatilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain. Aluejakoina tietokannassa on kunta, seutukunta tai maakunta.
Tietokannasta voi teettää maksullisia selvityksiä yritysrekisterin tietopalvelussa (yrek@tilastokeskus.fi) tai Tilastokirjastossa.
KunTo on kaikkien tiedontarvitsijoiden käytössä maksutta Tilastokirjaston asiakaskoneilla (http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html).
Itsepalvelussa asiakas voi muodostaa tietokannasta taulukoita ja tulostaa niitä paperille. Tietojen... |
| Mitkä ovat Himangan nimikkokukka ja -kivi? |
1042 |
|
19.5.2005 |
|
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
|
| Pohjanmaan vaakunan historia ja värit. |
3414 |
|
8.2.2005 |
|
Teoksessa Suomen kunnallisvaakunat v. 1982 mainitaan historiallisen Pohjanmaan vaakunasta seuraavaa: Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuina 2:2:2. Kruunu: kreivikunnan kruunu. Samoin tuossa teoksessa kerrotaan, että Pohjanmaan vaakunan tunnuskuvana ehti olla useita eri eläimiä. 1500-luvun lopulla vakiintui kuusi kärppää kuvaamaan jokien halkomaa maakuntaa.
Tuukka Talvion teoksessa Suomen leijona v.1997 käsitellään maamme vaakunan lisäksi heraldiikkaa yleisemminkin. Siinä kerrotaan, että maamme historiallisten maakuntien vaakunat syntyivät 1500-luvulla. Silloin maakuntamme myös jaettiin herttua- ja kreivikuntiin. Pohjanmaa siis kuului jälkimmäisiin ja siksi sen vaakunan kruunu on... |
| Maakuntatunnukset ja niiden värit |
3143 |
|
2.2.2005 |
|
Internetistä löytyy hyvä sivusto sekä historiallisista että uusista maakunnista.
Osoite on http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnat
Sivusto on vielä kesken ja kaikkien uusien maakuntien vaakunoita sieltä ei löydy, esim. Etelä-Karjalan vaakunaa en löytänyt.
Se löytyi kuitenkin toiselta sivulta, osoitteesta http://www.reg.fi/
Tuo sivusto ei muuten ole niin selkeä kuin wikipedia.
|
| Etsin Suomen maakuntien tunnuksia; maakuntakukat, -kivet, -kalat ja -eläimet |
5342 |
|
10.3.2003 |
|
Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
|
| Haluaisin tietoa satakuntalaisuudesta. Onko Satakunta alunperin hallinnollinen alue vai perustuuko se johonkin muuhun esim. murteeseen? Satakunnan alue on… |
1231 |
|
11.10.1999 |
|
Kysymys satakuntalaisuudesta (ja maakunnallisuudesta yleensä) on monitahoinen.
Kysymyksessä on tietyllä tavalla identiteetti, se kulttuuripohja, jonka olemme
omaksuneet. Tämä kulttuuri rakentuu vuosituhantiselle historialliselle pohjalle.
"Meissä kaikissa (satakuntalaisissa) elävät Satakunnan historian vuosituhannet", kirjoittaa Unto Salo.
Historiallisen Satakunnan rajat muotoutuivat 1300-luvulla asutuksen leviämisen
ja eräomistuksen vuoksi. Keskiajalla maakunnat olivat itsehallinnollisia alueita. Satakunta käsitti Kokemäenjoen vesistöalueen.
Vaikka nykyinen Satakunnan maakunta (valtioneuvoston päätös maakunnista 147/1998) onkin vain 2/5 osa historiallisesta Satakunnasta, voidaan satakuntalaisuuden ja satakuntalaisen kulttuurin katsoa... |
Kysy kirjastonhoitajalta
