Hei! Mikä on nimeltään tämä kirja, en nyt löydä sen tietoja mistään? Se on isobritannialaisen miespuolisen antropologin julkaisema klassikko, ehkä 1930-luvulta tai sinne päin, hän oli tehnyt n. 70 kulttuurin vertailun, joukossa myös muinainen Rooma ja sen ajan brittikulttuuri. Hänen löytönään oli, että kulttuurit etenevät 4 portaan kautta ja viimeinen porras on luonnontieteellinen maailmankuva tms. ja siitä sadan vuoden sisällä ko. kulttuuri tuhoutuu sisältä päin ja korvautuu uudella kulttuurilla.
Vastaus
Kysymys on haastava, sillä lähes kaikilla antropologeilla on taustaa eri kulttuurien tutkimisessa. Erilaisia vaihe- ja porrasmalleja antropologian alalta löytyy myös lukemattomia. On haasteellista haarukoida, mille antropologian alalle kysymyksesi parhaiten osuisi. Antropologian laajasta tutkimuskentästä lisää täällä: https://antroblogi.fi/monenlaista-antropologiaa/. Lisäksi vastaavanlaisia ajatuksia on esitetty myös muilla tieteenaloilla.
Yritin löytää kuvailemasi kaltaista antropologian klassikkoteosta, jonka olisi kirjoittanut brittiläinen mies 1930-luvun paikkeilla, mutta valitettavasti hakuni eivät tuottaneet tulosta. Listausta brittiläisistä antropologeista löydät täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:British_anthropologists
Filosofi Thomas Kuhnin ajatukset tieteen historian vallankumouksista eli paradigmanvaihdoksista voisivat sopia kuvailemaasi (Filosofia:paradigma – Tieteen termipankki). Kuhn esittelee ajatuksen kirjassaan The Structure of Scientific Revolutions (1962). Kuhnin pääteesi on, että tieteellinen tietomme (ja maailmankuvamme) muuttuvat jatkuvasti, kun korjaamme virheitä/anomalioita, joita aiemmin esitetyissä käsityksissä on. Näin hän selittää muun muassa siirtymää newtonilaisesta mekaniikasta kvanttifysiikkaan. En osaa sanoa, paljonko Kuhn vertailee eri maita keskenään, mutta ainakin hän tarkastelee esimerkiksi maailmankuvan kehitystä kopernikaanisesta vallankumouksesta lähtien.
Lue lisää esimerkiksi täältä (https://en.wikipedia.org/wiki/The_Structure_of_Scientific_Revolutions), täältä https://www.theguardian.com/science/2012/aug/19/thomas-kuhn-structure-scientific-revolutions ja täältä https://www.nature.com/articles/484164a.
Yleisemmällä tasolla kuvailemaasi tilannetta voisi lähestyä yhteiskunnallisen romahduksen teeman kautta. Kysymystä on käsitelty monella eri tieteenalalla ja monen eri teorian keinoin. Esimerkiksi saksalaisella kulttuurifilosofi Oswald Spenglerillä on teos nimeltä Länsimaiden perikato: Maailmanhistorian morfologian ääriviivoja (1918, 1922). Kirjassaan Spengler esittää, että kulttuurit ovat eloperäisen kaltaisia järjestelmiä, jotka syntyvät, käyvät läpi tietyt kehitysvaiheet ja kuolevat. Spengler käsittelee kirjassaan kylläkin vain kahdeksaa eri kulttuuria, joita ovat babylonialainen, egyptiläinen, kiinalainen, intialainen, meksikolainen (mayat ja asteekit), apolloninen (antiikki), arabialainen ja faustinen (länsimaisen) kulttuuri. Hän arvioi, että länsimainen kulttuuri tulee tiensä päähän 200-300 vuoden kuluttua, eli suurin piirtein 2100-2200-luvulla. Siihen asti kulttuuri rapistuu. Spenglerin mukaan kulttuurin tyypillisiä rapistumisen merkkejä ovat muun muassa kaupungistuminen, syntyvyyden väheneminen, individualismi, jäljittely (länsimaissa kertaustyylit), ammattiarmeijat ja uskonnottomuus.
Lue lisää Spenglerin kirjasta täältä: (https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nsimaiden_perikato) ja täältä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petterihiienkoski/230667-lansimaiden-perikato-lahenee-oletko-valmis/.
Kommentit
Uskallanpa väittää, että kysymyksessä muisteltu teos on Arnold J. Toynbeen (1889-1975) vuosina 1934-61 ilmestynyt, yhteensä 12-osainen 'A Study of History', jonka alkupuoliskosta ilmestyi suomeksi noin 700-sivuinen yksiosainen lyhennelmä vuonna 1950 nimellä 'Historia uudessa valossa'.
Toynbee ei tosin ollut antropologi vaan historiantutkija, ja tutkittuja kulttuureita ei ole noin 70 vaan "pelkästään" 28, mutta muuten kaikki täsmää niin hyvin, että kyseessä lienee tämä teos ainakin todennäköisemmin kuin mikään muu.
Aivan loistavaa! Ehkäpä tämä on juuri se teos, jota kysyjä etsi. Kieltämättä osuu tuntomerkkeihin erinomaisesti, paremmin kuin nuo omat ehdotukseni. Kirjastonhoitaja kiittää avusta!
Kommentoi vastausta