| Osaako kukaan auttaa tarviin nuotit lauluun:Armoalttarilla-Erno Enroth laulaa ilmeisesti kyösti Roth tekemä laulu |
32 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet nuotteja kyseiseen kappaleeseen, etsinnöistä huolimatta. Etsin nuotteja Kyösti Rothin nimellä ja laulun nimellä. Mitään ei valitettavasti löytynyt. Voi olla, että kappaleen nuotit eivät sisälly mihinkään painettuun nuottikirjaan. |
| 1970-luvulla muistan ostelleeni Vermuttia Alkosta. Heillä oli CinZano merkkistä punaista, valkoista ja kuivaa. Sen lisäksi Alko möi kahta "omaa" tuotetta, eli… |
16 |
|
|
|
Olin yhteydessä suoraan Alkoon, ja tässä vastaus, jonka sain palveluneuvojalta:"Tässä kuvassa on pulloja eri vuosikymmeniltä. Vasemmalta lähtien: Alkon pullottamia italialaisia vermutteja ja sitten on Alkon oma valkoinen vermutti. Tässä on kuvat Alkon omista vermuteista ja vasemmassa kuvassa on makea valkoinen ja oikealla puolestaan makea punainen. Tässä on myös kuva Marlin Vermettosta. Näiden vermuttien hinnat ovat olleet vuoden 1979 hinnastossa n. 20-24 markan tienoilla. Makueroihin en valitettavasti saanut vastausta. Toivottavasti näistä on apua ja mikäli herää kysyttävää, niin autamme mielellämme." Lisäkysymyksiä Alkon tuotteista voi esittää suoraan Alkolle. Yhteystiedot löydät täältä: https://... |
| Kauppani lopetti toivejuustoni myymisen. Kun yritin neitokaiselle kuvailla juustoa, loppui minulta sanavalikoima ja mielikuvitus kesken. -- Nyt yritin Teko… |
130 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla piimäjuusto, kotijuusto tai herajuusto? Tarkoitus ei ole mainostaa, mutta esimerkiksi Riitan Herkun kotisivuilla on näitä perinteisiä kotimaisia juustoja. Valmistaja voi toki olla joku muukin, mutta tärppäisikö näistä joku. https://riitanherkku.fi/tuotteet/juustot/ |
| Kirjailija haussa: Ruotsalainen dekkari, jossa päähenkilö on vankilasta vapautunut entinen poliisi. Muuttanut maaseudulle. |
56 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla kirjailija Ninni Schulman? Hänen kirjassaan "Viimeiset leikit" on Ingrid Wolt-niminen vankilasta vapautunut entinen poliisi, joka muuttaa pienelle paikkakunnalle Taalainmaalle ja alkaa selvittää rikoksia. |
| Mikä on nimen Kaiku (viron kielen variaatiot Kaigu, Kaja) etymologia? Onko siitä mainittujen lisäksi muita johdoksia tai historian arkistoista tiedettyjä… |
44 |
|
|
|
Kaiku-nimeä ei löydy mistään tällä hetkellä saatavillani olevista etunimikirjoista, joten varman vastauksen antaminen on vaikeaa. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Kaiku-nimi on annettu 2000-luvulla henkilöille alle 55 kertaa, joten kyseessä on hyvinkin harvinainen nimi.Kotimaisten kielten keskuksen kotisivuilta löytyy kuitenkin tietoja kaiku ja kaikua-sanojen alkuperästä: Kaiku-sanan alkuperäLinkin takaa löytyy aika tarkatkin tiedot kaiku-sanaan viittaavista eri kielten versioista. Esimerkiksi karjalan kielestä löytyvät sanat kaikuo ja kaiku. Viron kielestä taas kaiguda ja kaike ja ersämordvan kielellä kajgems. Nyttemmin on esitetty, että kyseessä voisi olla slaavilainen lainasana ja sen lähteenä sana, jota nykykielissä edustaa venäjän... |
| Minulla oli lapsena (50-luvun loppu-60–luvun alku) kirja, jonka tarinassa tehtiin räsynukke, jolle laitettiin sokeripala sydämeksi. Mielikuvani on että se… |
94 |
|
|
|
Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan tätä kirjaa. Tunnistaako joku lukijoistamme kirjan? Tähän alapuolelle voi mielellään kommentoida. |
| Muistelemme äitini kanssa joskus kahdeksankymmentä luvun alussa kirjastosta usein lainaamaamme kuvakirjaa, jossa seikkaili posliininukke. Kuvat olivat… |
66 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi. |
| Olisi kyse Laukka-Kalari kanoottikirjasta ja tarkemmin kirjassa olevista työpiirustuksista. Löytyisikö teidän kirjasta näitä liitteitä (piirustuksia)? Jos… |
54 |
|
|
|
Hei!Valitettavasti myös Porvoon Kanoottikirjan välistä ovat työpiirustukset kadonneet! Kyseessä on Helle-kirjastojen ainoa kappale.Tässä tilanteessa suosittelisin, että tekisit Kanoottikirjan työpiirustuksista kaukolainapyynnön. Katsoin, että kirjaa on saatavilla monesta Suomen kirjastosta, ja ainakin osassa kirjoista on työpiirustukset tallella. Käytännössä homma toimii niin, että työpiirustukset voidaan skannata sellaisessa kirjastossa, josta ne löytyvät, ja skannaus lähetetään sitten tänne Porvooseen. Me tulostamme skannaukset ja sinä saat ne tällä tavalla haltuusi. Tästä peritään pieni maksu (ks. lisää kaukopalvelusivulla, linkki alempana).Kaukolainapyynnön voit täyttää täällä: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/... |
| Haluaisin kysyä mikä hyönteinen kyseessä. Kävin parvekkeella ja sen jälkeen menin sängylle istumaan ja tämä pikku öttiäinen käveli hupparin hihalla… |
70 |
|
|
|
En ole hyönteistietäjä, mutta tutkin muutamia hyönteiskirjoja ja verkossa saatavilla olevia hyönteisten tunnistamissivustoja.Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kokoinen hyönteinen on kyseessä. Kuvan hyönteinen ei mielestäni näytä seinäluteelta (vrt. https://laji.fi/taxon/MX.230207). Kuvan hyönteisellä on hieman erityyppinen rakenne ja sen selässä on laikkuja. Seinälude on yleensä omenansiemenen kokoinen, eli todella pieni. Se on aktiivinen öisin ja päivisin se piilottelee rakennusten ja huonekalujen rakosissa. Mietinkin, miten todennäköistä olisi, että sen huomaisi kiipeilevän vaatteella päiväsaikaan.Voisit kuitenkin tarkistaa, näkyykö petivaatteissasi luteiden jätöksiä. Onko sinulla puremia? Löytyykö kodistasi muita merkkejä... |
| Mitä osaatte kertoa tästä Arabian lautasesta. On mielestäni Käsinmaalattu ja sen jälkeen lasitettu/poltettu. Halkaisija 19,6-19,7cm |
45 |
|
|
|
Tämä kyseisen lautasen Arabian leima on vuosilta 1949-64. Koristetta ei valitettavasti löydy kuvahaulla, ei nettiä selaamalla eikä kirjastossamme olevista Arabiaa käsittelevistä useista kirjoista. Kuviosta tulee mieleen Raija Uosikkisen tai Esteri Tomulan työt, mutta heidän koriste se ei taida olla. Erikoista lautasen koristeessa on se, että kuvan yksityiskohdat (4 kpl) on maalattu lautasen keskiosan reunaan. Koska koristetta ei mistään löydy, niin joudun veikkaamaan, että tämä on ns. harrastelijan koristemaalaus tai toinen vaihtoehto voisi olla myös jonkinlainen Arabian taiteilijan kokeilu, joka ei ole kuitenkaan päässyt tuotantoon asti. Tällaisia töitä voi hyvinkin löytyä koristemaalareiden kotoa ja ne voivat olla erittäin... |
| Lars Huldénin teoksessa Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus (suom. Saaritsa) on runo 'Kesä, pohjoinen kesä...' (s. 530). Etsin samaa runoa… |
45 |
|
|
|
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa... |
| Mikä on sukunimen Kuuliala alkuperä? |
87 |
|
|
|
Etsin nimeä useammasta sukunimi-aiheisesta kirjasta, mutta kyseistä nimeä ei valitettavasti niistä löytynyt. Sen verran sain selville, että kyseinen nimi on varsin harvinainen ja se on suojattu vuonna 1954. Sukunimi-info nettisivuston sivuilla Kuulialasta on maininta, että sukunimeä on esiintynyt Keuruulla, Sääksmäellä ja Riihimäellä. Suomessa on myös Kuuliala-niminen paikka, joka sijaitsee Pälkäneellä. Lisätietoja löytyy tältä nettisivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kuuliala.html |
| Angelique oloinen kirja,keltainen kansi. Luin sen vuonna 2015. Kertoo nuoresta naisesta, jolla pitkät vaaleat hiukset ja hurmaa miehiä silmillään. Ranskalainen… |
80 |
|
|
|
Voisiko kirja olla joku Francoise Saganin kirjoista? En löytänyt täysin kysyjän juonikuviolla olevaa kirjaa, mutta en pystynyt tarkistamaan kaikkia Saganin kirjoja. Keräsin tälle listalle hänen kirjojaan, jos kirjan nimi auttaisi kysyjää muistamaan kirjan: https://www.finna.fi/List/1912833Tähän saa mielellään kommentoida, jos joku tunnistaa kirjan varmuudella. |
| Osaatteko kertoa miten ennen vanhaan kirnut pestiin? Kirnuthan olivat niin korkeita, ettei sinne pohjaan ylettynyt kenenkään käsi. Onko esim. tällaisista… |
92 |
|
|
|
Löysin Porvoon kirjaston kokoelmista U. T. Sireliuksen kirjat Suomen kansanomaista kulttuuria, osat 1 ja 2 (Helsinki, Erika-kirjat, ISBN: 952-90054-2-3 ja 952-90054-3-1). Osassa 1 käsitellään maitotaloutta. Kirjassa sanotaan, että maitotaloudessa puhtaus oli tärkeä asia. Yksi tapa puhdistaa kirnu on täyttää se vedellä ja tuoksuvilla katajanhavuilla ja upottaa siihen kuumia kiviä. Suomen kansallismuseon finna-sivustolla kerrotaan myös, että korkea kirnu haudutettiin upottamalla siihen kaadettuun veteen kuumia kiviä. Linkin finnan sivustoon löydät täältä: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:S1050:Kustaa Vilkunan kirjassa Isien työ (Otava 1988, ISBN 951-1-02499-X) mainitaan, että maitoastiat pestiin päivittäin hangaten havupesimillä tai... |
| Kenenköhän suunnittelemia ovat nämä kaksi "maljakkoa" korkeammassa on tarra finncristall. Ja korkeus on 28cm. Pienemmän korkeus on 16 |
120 |
|
|
|
Kävin läpi useita suomalaista lasia käsitteleviä kirjoja ja selasin nettiä, mutta harmillisesti nyt ei ollut onnea. Tämän tyylisiä maljakoita on paljonkin. Isompi maljakko on tarran perusteella varmuudella kotimaista tuotantoa ja saattaa olla Riihimäen lasin valmistama maljakko. Tietoa valmistajasta ei kuitenkaan löytynyt, mutta maljakko saattaisi olla tämä Laatutavaran sivuilla oleva maljakko: https://laatutavara.com/tuote/28014/ Ainakin tämä voisi viitata Riihimäen lasiin, joten sitä voisi alkaa tutkia. Riihimäen lasilla on myös ollut tämän näköinen Tamara Aladinin vuonna 1963 suunnittelema 28 cm korkea maljakko (malli 1378), mutta kuvasta ei hahmota jalan mallia kunnolla. Kyseisen maljakon mustavalkoinen ja pieni kuva löytyy kirjasta... |
| Tiedustelisin mahdollisia vanhoja kotimaisia puutarhakirjoja tai -lehtiä, joissa esiteltäisiin Helsingin kaupungin Talvipuutarhan pihalla sijaitsevan… |
149 |
|
|
|
Talvipuutarhan edustalla sijaitsevan Ruusutarhan muuripuutarhasta en onnistunut löytämään aineistoa, ainakaan näillä hakusanoilla. Talvipuutarha (kasvihuone) on osa Kaupunginpuutarhaa, johon kuuluvat myös etupihan Ruusutarha ja takapihan kasvien tuotantoalue.Talvipuutarhan edessä oleva, geometristä puutarhatyyliä edustava Ruusutarha on kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelema ja se rakennettiin vuonna 1924. Samaan suunnitelmakokonaisuuteen kuuluvat myös harmaakiviset tukimuurit Talvipuutarhan edessä sekä Ruusutarhaa molemmilta reunoilta rajaavat muotoon leikatut lehmusrivit.Etsiskelinkin lähteitä Kaupunginpuutarhan Ruusutarhasta, sillä se kenties osuisi lähimmäksi muuripuutarhaa, josta olet kiinnostunut.Valitettavasti saalis... |
| Vuonna 1991 oli käytössä vielä markan setelit ja 1000 euroa oli suurin seteli. Mutta kuinka monta seteliä oli Suomen Pankista tulleissa 1000 markan… |
279 |
|
|
|
Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/ |
| Mitä tarkoittaa sukunimi laakkonen |
151 |
|
|
|
Suomalaiset sukunimet -kirjan mukaan sukunimi Laakkonen pohjautuu Nikolaus-nimen muunnoksiin. Toiseksi mahdolliseksi kannaksi mainitaan Blasius-nimi.Lähteet:Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala (1993): Suomalaiset sukunimet. Otava. |
| Hluaisin kysellä Nigerian hinnoista olemme menossasinne matkalle jos tällä tapa avoi kysyä esimerkiksi ,, hinnoittelu ja kuten taksien hinooittelu onko s… |
84 |
|
|
|
Nigerian hintatasosta on haastavaa saada luotettavia tietoja. Otin yhteyttä Nigerian Suomen suurlähetystöön ja he ehdottivat ottamaan yhteyttä suoraan heihin. He vastasivat, että ns. virallistenkaan sivustojen tiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai ne ovat vanhentuneita. Voitte antaa heille enemmän tietoja mihin menette, koska myös oleskelualueella on merkitystä hintojen suhteen. He auttavat mielellään.Täältä pääsee suomenkielisille lähetystön sivuille: https://finlandabroad.fi/web/nga/edustustoLisätietoja voitte tiedustella sähköpostitse osoitteesta: sanomat.aba@gov.fi |
| Mitä tarkoittaa data roaming? Pitääkö se olla päällä matkustaessa, vai aiheuttaako se suuren puhelinlaskun käytetystä datasta? Miten tuon roamingin saa pois… |
908 |
|
|
|
Roaming-käsitteellä viitataan matkapuhelimen käyttöön kotimaan ulkopuolella satunnaisilla matkoilla. Kun olet matkoilla, matkapuhelimesi yhdistyy automaattisesti toisen operaattorin verkkoon jolla on roaming-sopimus oman operaattorisi kanssa. Kyse on roamingista, kun soitat tai vastaat puheluihin, lähetät tekstiviestejä tai käytät puhelimesi mobiilidataa eli nettiyhteyttä. Roaming on ikään kuin "automaattisesti päällä", kun teet puhelimellasi edellä mainittuja asioita. Jos matkustat toiseen EU-maahan, matkapuhelimen käytöstä ei tarvitse maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Puheluista (matka- ja lankapuhelimiin), tekstiviesteistä ja datapalveluista (internet-selailu, musiikin ja videoiden suoratoisto) peritään... |