Mihin aikaan ja paikkaan Kalevalan tarinat sijoittuvat? En siis tarkoita milloin Kalevala on koottu ja kirjoitettu ylös, vaan itse tarinoiden tapahtuma-aikaa ja paikkaa.
Vastaus
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."
Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin tapahtumiin tai ajankohtiin, eivät asetu mihinkään selkeästi rajattavissa olevaan ajanjaksoon. Esimerkiksi Karjalan ja Inkerin merirunojen todennäköisenä taustana on pidetty karjalaista viikinkiaikaa ennen 13. vuosisataa. Vienalaisen Iivanan virren taas on arveltu kertovan tsaari Iivana III:n 1495 tekemästä sotaretkestä Viipuria vastaan.
Lönnrotin on katsottu toteuttaneen tulkintaa kansanrunojen historiallisuudesta ja esikristillisyydestä. Hän myötäili Gabriel Reinin v. 1832 esittämää näkemystä, jonka mukaan Väinämöisestä kertovissa kansanrunoissa on kysymys suomalaisten taisteluista lappalaisia vastaan. Runojen Pohjola on näin ollen maa, jonne lappalaiset pakenivat suomalaisia. Yksiselitteistä Pohjolan sijoittaminen kartalle ei kuitenkaan ole. Samporetkeläiset soutavat Pohjolaan "päivän suovesiä, toisen päivän maavesiä, kolmannen meren vesiä", ja perille tultaessa "jo näkyvät Pohjan portit, paistavat pahat veräjät". Pohjolasta palattassa tähystäjä "katsoi idän, katsoi lännen, katsoi pitkin Pohjan rannan", minkä on oaksuttu tarkoittavan Pohjanlahden rannikkoa. Sen sijaan Kilpakosinta-runon sankarit ajavat Pohjolasta katsoen "maapuolen Simasaloa, selän puolen Lemmenlahta", mitkä nimet on yhdistetty Ahvenanmaan ja Turun saariston Simskäla- ja Lemlax -nimistöön. Joissakin yhteyksissä Pohjola samaistuu selvästi Lappiin, toisissa Tuonelaan.
Historiallinen selitystapa on sijoittanut Pohjolan Gotlantiin eli Voionmaahan, Sveanmaalle, Kyrönmaalla vuosien 200–800 välillä vallinneeseen siirtokuntaan, pirkkalaisten pohjankäynnin kohdealueelle Lappiin, Perman rannikolle jne. Pohjolaa on etsitty myös kaukaisesta etelästä, Bysantin keskuksesta Konstantinopolista. Lemminkäisen pakopaikka Saari on haluttu sijoittaa Saarenmaan, Ahvenanmaan, Birkan, Gotlannin, Koiviston, Retusaari-Kronstadtin sekä Novgorod-Holmgardin yhteyteen.
Tulkintoja Kalevalan tarinoiden tapahtuma-ajasta ja -paikoista siis riittää.
Lähteet:
Matti Kuusi, Kalevalan ja kansanrunon suhde. – Anttonen & Kuusi, Kalevala-lipas
Lauri Honko & Aarre Nyman, Kalevalan rakentaminen – ja kansakunnan. – Honko & Nyman, Eepoksia ja eepostutkimusta Itämereltä Intiaan
Kommentit
Kalevalaan on poimittu pieniä pätkiä laajasta perinnöstä, joten jos runoihin on yhtän tarttunut viittauksia historiaan, niin niitä täytyisi etsiä Kansanrunousarkiston aineistosta eikä Kalevalasta.
Se on kuitenkin selvää, että sukupolvesta toiseen siirtyvässä aineistossa on eri-ikäisiä kerrostumia. Jokainen runonlaulajien sukopolvi on värittänyt niitä oman ymmärryksensä ja omien mieltymystensä mukaan.
Jälkeenpäin on aika vaikea sanoa mikä runossa on milläkin tavalla muuntunutta. Jos joku asia olisikin alkuaan perustunut oikeisiin tapahtumiin, niin seuraavat sukupolvet ovat säilyttäneet siitä vain sen, mikä on sopinut kulloiseenkin maailmankuvaan ja lisänneet siihen oman aikakautensa viihdemuodin aineksia. Eri aikakausien tarinoita on aina yhdistelty toisiinsa ilman tieteellistä ymmärrystä niiden alkuperästä.
Kalevalaa on vaikea verrata sellaisiin aneistoihin kuin vaikkapa Islannin saagat. Saagoissa ei mennä maailman syntymisen myytteihin, niissä kerrataan oikeasti historiallisia asioita vain parin sadan vuoden takaa. Saagoissakkin kyllä näkyy se, miten paljon tarinoita on väritetty aikamatkan varrella. Kalevalan runot perustuvat perintöön, jonka vanhin osa on tuhansien vuosien takaa. Siinä ajassa ehtii moni asia muuttua tuntemattomaksi.
Kommentoi vastausta