Kalevala

51 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minä etsin opinnäytetyön tietoperustaan lähdettä, josta saisin seuraavaan aiheeseen vastauksia: Kalevalan runot vs. kansanrunot - mikä on niiden paikka… 42 23.3.2022 Hei, Lähtisi etsimään kirjaston kansanperinteen luokasta 86.21. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) julkaisuissa löytyy varmasti aiheesta. Tässä muutamia kirjoja, joista voi löytyä jotain: Kertomusperinne : kirjoituksia proosaperinteen lajeista ja tutkimuksesta (SKS, 1982) Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat (SKS, 2004) Virtanen, Leea: Suomalainen kansanperinne (SKS, useita painoksia) Kalevala ja maailman eepokset (SKS, 1987 ; Kalevalaseuran vuosikirja 65) Kertojat ja kuulijat (SKS, 1980 ; Kalevalaseuran vuosikirja 60) Kalevala-lipas (SKS, 1999, uusi laitos). Kertomusperinteen opas (SKS, 1971)
Haluaisin itselleni Kalevalan, ihan kirjana siis. Onko kaikki Kalevalat alkuperäisiä, vai voiko niitä olla jotenkin muokattujakin? Haluaisin mahdollisimman… 63 9.3.2022 Kalevalasta on tehty hyvin monenlaisia painoksia. Edellisen kerran Kalevalaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa pari vuotta sitten ja vastauksessa käydään läpi Kalevalan historiaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivustolta löytyy tutkittua tietoa Kalevalasta sekä mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Kalevalan pidennetyt etunimet, kuten Väinämöinen, Ilmarinen ja Joukahainen. Näille pitäisi löytyä tausta. Ovatko ne 1. diminutiiveja Väinöstä, Ilmarista ja… 56 8.3.2022 Käytän lähteinä Kotimaisten kielten keskusta että lähdeluettelossa nimettyä kirjallisuutta. Väinö on itsessään lyhennelmä Väinämöisen nimestä. Väinämöisen kantasana on väinä, leveä, syvä ja tyynesti virtaava joki. Väinö ja Väinämö ovat kansallisromanttisen kauden nimiä, joita on annettu etunimeksi jo 1800-luvulla - Väinämöistä on annettu muutaman kerran etunimeksi, mutta se ei koskaan vakiintunut varsinaiseen käyttöön. Ilmari/Ilmarinen ovat vanhasta ilma-sanasta johdettu nimi. Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551 mainitaan hämäläisten Ilmarinen-niminen epäjumala. Sanana ilma on esiintynyt Agricolan käyttämänä jo vuonna 1544. Jouko on liitetty kansanrunojen nimiryhmään, ja on sanottu kehittyneen lyhennelmäksi nimistä Joukahainen,...
Onko Kalevalan antama kuva sudesta tulkittavissa positiiviseksi vai negatiiviseksi? Montako kertaa susi esiintyy Kalevalassa? 60 24.2.2022 Kalevalan susikuvasta kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Erkki Pulliaisen kirja Petoja ja ihmisiä, jonka petovihaa käsittelevä jakso sisältää erinomaisen selvityksen 'Mitä ja miten Kalevala kertoo pedoista' (s. 30-46). Pulliainen poimii Kalevalasta sen petokuvauksia sisältävät jaksot ja yrittää niiden pohjalta hahmotella sitä, millaisen mielikuvan pedoista kirjaa lukiessaan saa. Kalevala ilmestyi aikaan, jona sudet Pulliaisen mukaan olivat rintamaiden uhkana Suomessa. Hän muistuttaa myös siitä, että Lönnrot keräsi runot alueilta, joilla suurpetoja oli esiintynyt vaihtelevassa määrin jatkuvasti ja joilla ne "varmastikin aina silloin tällöin aiheuttivat myös kotieläinvahinkoja paikallisille asukkaille". Pulliaisen analyysin mukaan...
Kalevalassa esiintyy Annikki. Onko hän Ilmarisen vai Lemminkäisen sisko? Kahdennessatoista runossa hänet esitetään Lemminkäisen sisarena. ”Hämääkö” sisar-sana?… 61 7.2.2022 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin. 12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):   Ainikki sisar Ahilla;   sep' on saattavi sanoman,   sepä kielen kantelevi Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet ) 18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):   Sanoi seppo Ilmarinen:   "Annikki sisarueni!   Taon sulle sukkulaisen,   taon sormukset soreat,   kahet, kolmet korvaskullat,   viiet, kuuet vyöllisvitjat: Annikki tulkitaan Ilmarisen sisareksi. (Lähde: https://...
Mistä kohtaa suomenkielisestä Kalevalasta löytää runon joka alkaa ruotsiksi: "Vilka är då mina tankar, hurdant är mitt sorgsna sinne? Som den grunda tjärnens… 64 15.6.2021 Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.  Mitenpä minunki mieli, Minun synkeä sisuni? On kuin laaka lammin ranta, Kuin pimeä pilven ranta... https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm  
Hain kirjastosta Antti Virmavirran lukeman Kalevala äänikirjan. Pettymyksekseni totesin, että Virmavirta todellakin lukee Kalevalan, eikä suinkaan laula. … 105 26.4.2021 Kalevala on inspiroinut monia säveltäjiä ja muusikkoja. Esimerkiksi Lyra All Stars on tehnyt Kalevalan tarinoihin pohjautuvan levyn. Aiheeseen liittyviä tallenteita löytyy hakemalla verkkokirjastosta Kalevalalla ja rajaamalla haun cd-levyihin.
Kuten me suomalaiset hyvin tiedämme, maailma syntyi sotkan munasta, joka vierähti Väinämöisen polvelta. Olisiko tämä historia kerrottu jossakin englanniksi? 97 29.3.2021 Kertomus sotkasta ja maailmansynnystä on Kalevalan ensimmäisessä runossa. Kalevalan englanninnoksen voit lukea esimerkiksi täältä. http://www.gutenberg.org/files/5186/5186-h/5186-h.htm Kalevala on käännetty englanniksi usempaankin kertaan. Jos haluat jonkin toisen tulkinnan Kalevalasta, löydät englanninnokset tästä listasta.  https://kalevalaseura.fi/kalevalasta/kalevalan-kaannokset/
Onko Kalevalan pohjalta tehty vielä kansainvälistä fantasiasarjaa Netflixiin esimerkiksi tai HBO Nordiciin? 95 15.1.2021 Netflixin hakutoiminto ei ainakaan antanut tuloksia Search | Netflix Media Center     Netflixin asiakaspalvelun yhteystiedot ja chat: Netflixin ohjekeskus Ei myöskään HBO Nordicin haku Haku (hbonordic.com)          HBO Nordic yhteystiedot: Ota Yhteyttä (hbonordic.com)   Veli-Heikki Uusituvan Kalevala World -draamasarjan verkkosivut  The Bear Clan Tv-sarjan facebook-sivut, lieneekö tällainen tulossa?    KALEVALA - Kultainen aika | Facebook
Kalevala käännettiin käsittääkseni ensin ruotsiksi ja sitten ranskaksi (mikä minua parantumattomana Ranska-fanina varsin miellyttää). Mitkä olivat kolme… 127 14.12.2020 Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).  Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
Kalevalan tarinoita proosamuodossa 232 10.12.2020 1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni. Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010) Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915) Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992) Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937) Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011) Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910) Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto...
Onko Kalevalaa käännetty kreikaksi? Jos on niin mistä sen voisi hankkia itselle. 128 24.8.2020 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastossa on lainakappaleet kreikankielisen Kalevala-valikoiman painoksista 1991 ja 2004. Sieltä saa kaukolainoja oman kirjaston kautta. https://www.finlit.fi/fi/kirjasto Kalebala : to finlandikó épos Ekman, R. W. ; Martzoúkou, María N. Kastaniōtēs cop. 2004. [2., täyd. p.] Julkaisija  Athēna : Kastaniōtēs cop. 2004. ISBN 960-03-3729-2 nidottu Kirjaa voi etsiä myös nettidivareista, myös kreikkalaisista koska kustantaja on kreikkalainen.  
Mitä muita aseita/taikaesineitä Kalevalassa ja muissa suomalaisissa myyteissä mainitaan Sammon ja Väinämöisen kanteleen lisäksi? 228 11.6.2020 Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin. Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa. Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki.  Joskus tietäjän katsottiin pukeutuneen...
Tarvitsisin sitaatin Keith Bosleyn Kalevala-englanninnoksesta. Rivit 81-84 runosta 33: Veti veitsensä tupesta leivän leikkaellaksensa: veitsi vierähti kivehen… 107 20.3.2020 Runon 33 rivit 81 - 84 löytyvät Keith Bosleyn Kalevalan englanninnoksesta (Oxford University Press, 1999) sivulta 461. Saat rivit sähköpostiisi.      
Etsin Kalevalasta alkuperäistä painosta, mikä mahtaisi olla sellainen ns. Täydellinen Kalevala painos? 503 9.3.2020 Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999) Suomalaisen...
Minua kiinnostaisi tietää, mikä on ensimmäinen suomesta jollekin muulle kielelle käännetty kirja, mille kielelle se on käännetty ja milloin se on käännettynä… 202 31.1.2020 Vuonna 1835 ilmestynyttä Kalevalan vanhaa versiota pidetään ensimmäisenä suomenkielinenä teoksena, joka on käännetty kokonaan toiselle kielelle. Vanhan Kalevalan käänsi suomesta ruotsiksi M. A. Castrén vuonna 1841. Jo tätä ennen Vanhasta Kalevalasta on ollut olemassa julkaisematon, ruotsinkielinen raakakäännös vuonna 1935. Lisäksi Kalevalan ensimmäisen runon 20 säettä on julkaistu Opetatud Eesti Seltsin pöytäkirjojen 1. Vihkossa vuonna 1940. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa ensimmäinen suomesta muulle kielelle käännetty teos on Lönnrotin kokoama Kanteletar, taikka, Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. Tässäkin tapauksessa kyse on kuitenkin vain teoksen käännetystä osasta. Valikoima...
Kalevalaiset jäsenkorjaajat kertovat menetelmän saaneen nimensä Kalevalan 15. laulusta, jossa Lemminkäisen äiti kursii poikansa kokoon. Siteerataan, että "Jos… 192 19.8.2019 Kohta löytyy Kalevalasta runosta 15, 369 säkeestä alkaen, vuoden 1849 Kalevalassa teksti on muodossa kusta luu luhoksi mennyt, siihen luuta luikahuta, kusta liikkunna lihoa, siihen liittele lihoa, sijallensa siunaele, asemellensa aseta: luu luuhun, liha liha'an, jäsenet jäsenihinsä!" Kalevalasta on monia eri versioita, ensimmäinen julkaisu oli vuonna 1835, mutta myöhemmin Kalevalasta on tehty lukuisia mm. kouluun työstettyjä lyhenneltyjä ja selkosanaisia versioita, http://neba.finlit.fi/kalevala/index.php?m=10&s=79&l=1 1835 Kalevalasta tuo tekstin kohta puuttuu vielä kokonaan (8. runo, säkeet 227-235). Tarkastin kohdan useista kouluille lyhennellyistä Kalevaloista, mutta en löytänyt tätä tekstimuotoa. En myöskään löytänyt muotoa...
Kirjoitan tutkielmaa siitä, miten mieskertojien/runonlaulajien näkökulma naisista on vaikuttanut Kalevalan Ainon tarinaan, ja haluaisin siihen tueksi jo… 155 1.3.2019 Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911.  s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa   Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua: Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004) Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005) Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts Opinnäyte, esimerkiksi:  Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen, 2012 http://...
Mitä tarkoittaa Kalevalassa sana "katsehista"? 218 23.2.2019 Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja kertoo, että "katse" kysymyksessä mainitussa yhteydessä tarkoittaa "loitsimalla valmistettua lääkettä". Vastaavasti yksi katsoa-verbin monista merkityksistä on "hoitaa loitsulääkkeillä" (voiti niillä voitehilla, katsoi niillä katsehilla | 9:471).
Vastaako Kalevalasta julkaistu Juhla-Kalevala (ja Akseli Gallen-Kallelan kalevalataide) vanhaa vai uutta Kalevaa vai onko se kenties joku aivan eri versio? 322 24.1.2019 Vanha Kalevalassa on 32 ja Uudessa Kalevalassa 50 runoa. Vuonna 1981 julkaistu Kalevalassa, jonka esi- ja selkänimekkeenä on tosiaan Juhla-Kalevala ja Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-taide, on 50 runoa. Sen teksti on siis Uudesta Kalevalasta. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset ja tieto niiden synnystä ovat merkittävä osa teosta.