Löytyisikö runo-tai lastennäytelmistänne runo: Joulupukki ja papukaija, tekijä on valitett. tuntematon? Olisin kiitollinen palvelustanne.

Kysytty
3.12.1999

Löytyisikö runo-tai lastennäytelmistänne runo:
Joulupukki ja papukaija, tekijä on valitett. tuntematon? Olisin kiitollinen palvelustanne.

Vastaus

Vastattu
3.12.1999
Päivitetty
3.12.1999

Joulupukki ja papukaija -runon on kirjoittanut Oiva Paloheimo. Runo löytyy ainakin vanhasta koulukirjasta Kotoa ja muualta, 1953 sekä Lapsuuden joulu 1 -kokoelmasta, 1979. Nämä kirjat löytynevät useimmista kirjastoista.

12 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentit

JOULUPUKKI JA PAPUKAIJA

Isä Aapeli, arvokas joulupukki
sai lahjapaketin ulkomailta,
ihan niiltä seuduilta onnekkailta,
jossa omenapuutkin jouluna kukki.
Ylen mielissään oli Aapeli-ukki.
Hän avasi paketin varovasti.
Kuka tietää vaikkapa sitruunalasti
olis tullut Afrikan rannalta asti.

Mutta kylläpä Aapeli hämmästyi
ja niin myös Aapelin eukko, Maija.
Oli paketissa papukaija.
Se orrelle lehahti siitä heti
ja keltaiset varpaansa alleen veti.
Ja äreästi katseli alas.
Se varmaankin Afrikkaan taas halas.

Nyt omisti Aapeli papukaijan
ja hän ahkerasti avulla Maijan
sitä neuvoi ja opetti puhumaan.
Hän opetti jouluaiheita vaan,
kuten ”Hauskaa Joulua”, ”Rakkaat piltit”,
ja ”Ovatko lapset olleet kiltit”.
Mutta papukaija orrellaan
oli vaiti, ei sanonut sanaakaan.
Se komeili hienoilla höyhenillään,
mutta puhumaan, se ei oppinut millään.

Oli joulu jo tulossa. Kiireen se teki,
että täyttyisi tonttulan lahjareki.
Niin tultiin ja mentiin Aapelin talossa
ja tehtiin lahjoja pärekkeen valossa.
Ja siinä touhussa niin kävi kerran,
että ovi jäi raolleen juur’ sen verran,
että pakkanen mahtui tulemaan.
Papukaija nyt aivasti nokkallaan
ja hämmästyttäen tontuulan väen
”Ovi kii” se kivahti ärähtäen.

Se vaikeni taas, sen lausumaksi
jäi kaiken kaikkiaan sanaa kaksi –
taikka oikeastaan puolitoista,
sillä puolihan vain oli sanaa toista.

Tuli jouluaatto ja matkoilleen
lähti pukkikin kimpsuine kampsuineen.
Oli reessä lahjaa jos jonkinlaista,
oli ulkolaista ja kotimaista,
oli nukkeja, suksia, omenoita,
oli tossuja, sukkia, pullaa ja voita.
Poron sarville pantiin se papukaija
ja niin jäi taakse Lappi ja Maija.

Tuli ilta ja alkoi lahjojen jako
ja sitten ovilta äkkipako,
sillä joulupukkia meillä ei saa
toki nähdä hetkistä kauempaa.

Oven erään kun pukki taas raolleen veti,
niin papukaijakos kivahti heti:
- ”Ovi kii!” ja heristi nokallaan.
Ihan selvästi oli se vihoissaan.
Mutta Aapeli totteli, sillä hän näki,
miten ilkeää olikin pikkuväki
koko talossa, laiskaa ja saamatonta
oli lasten joukossa liian monta.

Ja kun taloihin toisiin saavuttiin,
hyvin vähän vain ovea aukaistiin:
papukaija näät ensin kurkisti sisään,
se katsoi lapsiin, äitiin ja isään,
ja jos se ei sanonut sanaakaan,
heti lahjoja kävivät jakamaan.

Mutta, jos se vain hihkaisi täyttä suuta:
- ”Ovi kii!” se talo jäi lahjoitta ilman muuta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?