Missä runossa sanotaan, muistini mukaan, Tuomas Anhava " : sillä pitkänä perjantaina päivä ei paista" |
44 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204). Siinä toistuu lause Sillä pitkänä perjantaina päivä on pilvinen. Kotimaassa on julkaistu runo kokonaisuudessaan, https://www.kotimaa.fi/blogit/jeesus-aidissa-itkee-oiva-paloheimon-paasiaissaarna/ . Se löytyy myös Paloheimon lukemana Youtubesta, https://www.youtube.com/watch?v=KXDLXJ49lx8 |
Aina pääsiäisen aikaan lapsuudessani äitini muisteli runoa, josta vain toistuva säe on jäänyt mieleeni: "Sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen..." Mikä… |
216 |
|
|
|
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204). |
Mitä Oiva Paloheimon runo "Lähtevien laivojen satama" kuvaa? |
730 |
|
|
|
Tanja Hällstén tulkitsee runon sisältöä Tampereen yliopistoon vuonna 2008 tekemässä pro gradu -tutkimuksessaan seuraavasti:
"Satama toimii vertauskuvana runoilijalle ja hänen työlleen sekä yleisemmin ihmisen tuntemusten kuvaajana. Tunnelma runossa on kaipaava, mutta samalla levollinen, vaikka toisaalta laivat ja meri kuvaavat myös ihmismielen levottomuutta: halua lähteä ja siirtyä paikasta toiseen. Sataman voi tulkita sekä turvapaikaksi elämän merellä että lähdön ja liikkumisen symboliksi. -- Satama on staattinen, paikallaan pysyvä, vakaa turvapaikka. Meri sen sijaan on jatkuvassa liikkeessä oleva, arvaamaton ulottuvuus. Runo rinnastaa puhujan elämän ja meren. Tämän vertauskuvan kautta voi tulkita, että runon puhuja lähtee matkalle... |
Mistä löytäisin kehruulaulujen nuotteja (sanoituksineen)? Siis lauluja, joiden rytmissä lankaan on käsittääkseni saatu tasaisempi kierre, kun värttinän/rukin… |
348 |
|
|
|
Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi.
Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin.
Kommenttien mukaan osa... |
Mistä löydän Yrjö Jyrinkosken lausumana "Auttamaton Pekka" -runon? |
385 |
|
|
|
Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka on kuultavissa Yrjö Jyrinkosken lausumana ainoastaan äänilevyllä Oivalluksia : Oiva Paloheimon runoja kokoelmista "Vaeltava laulaja", "Elopeltojen yli" ja "Pan kuuntelee virttä" ; esittää Yrjö Jyrinkoski (1980). CD-tallenteilla Jyrinkosken tulkintaa Auttamattomasta Pekasta ei valitettavasti ole..
https://finna.fi/Record/vaari.2133512
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/vaari.2133512
https://finna.fi/
Alueenne kirjastoissa kyseistä äänitettä ei ole lainattavissa, mutta voitte tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta omaan lähikirjastoonne. Kaukolainapyynnön voitte tehdä kirjastossa tai verkkokirjastossa.
https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
|
Onko olemassa Lahtevat laivat nimista runoa? |
210 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Oiva Paloheimon Lähtevien laivojen satama? |
Mikä ja kenen olikaan runo, jossa tyly kristitty ja Jeesus kohtaavat tiellä. Kristitty 'seudun synnit sydämellään'. Ja kuinka kohdatessa he menevät toistensa… |
235 |
|
|
|
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650). |
Tervehdys! Minulla olisi kaksikin kysymystä. Ensinnäkin katselin dokumentin Jack Brelistä. Se innoitti etsimään hänen Älä mene pois- nimellä suomennettua… |
496 |
|
|
|
Aale Tynnin suomennos Jacques Brelin laulusta Ne me quitte pas on kuultavissa Toni Edelmann on sovituksessa kyseisestä kappaleesta. Tynnin suomennosta Ethän lähde pois ei valitettavasti ole painettuna missään nuottijulkaisussa.
Edelmannin sovitus kappaleesta on kuultavissa äänitteeltä Tarinain lähde : Toni Edelmannin ja Jacques Brelin lauluja (2013).
https://finna.fi/
Oiva Paloheimon lastenkirjan Tirlittan jää orvoksi, kun salama iskee hänen kotiinsa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3d9848c6-1c9b-4b07-b989-f… |
Olen miettinyt erästä runoa, jossa on aiheena voikukkien untuvapallot ja pieni poika, joka pyytää, ettei kertoja puhaltaisi niitä palloja hajalle. Kumminkin… |
472 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Oiva Paloheimon runo Kadonnut enkeli kokoelmasta Vaeltava laulaja? Siinä runon kertojaminä muistelee lapsuuttaan ja häntä niityllä joka puolelta saartaneita voikukkien untuvapalloja. Yhtä sellaista katsellessaan hän näkee untuvapallon takana pojan, "ikäänkuin / minä itse olisin siinä / noin maannut hymyssäsuin". Kertoja puhaltaa pallon hajalle ja poika katoaa. Toisen pallon luona hän näkee pojan taas, nyt itkuisena. "Hänen silmänsä rukoilivat: / Älä puhalla, oi et saa, / joka ainoa särkyvä pallo / sun sydäntäs haavoittaa." Runon minä hajottaa tämänkin pallon; poika on jälleen poissa eikä tule enää. "Mitä tehnyt mä olinkaan. / Yhä etsin kyynelsilmin / hänen hyviä kasvojaan." |
Etsin runoa, jossa on kohta "Sinne pohjaan sydämen äidin kuvan ihanan piirsi käsi Jumalan. Tuuli hiekan hajoittaa, sydän äidin pitää saa." Toinenkin pulma on… |
688 |
|
|
|
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken nimellä Jeesus-... |
Vanha runo, jonka sisältö seuraava: Äiti ja poika kulkivat kadulla,vastaan tuli hieno rouva villakoiransa kanssa ja poika huudahti:"Äiti katso jellona!"Äiti… |
165 |
|
|
|
Runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka. Se ilmestyi Paloheimon kokoelmassa Vaeltava laulaja 1935. Se on myös kokoelmassa Oiva Paloheimo: Runot. |
Kiltti Kirjasto.Kysymys on kansakoulun vanhassa lukukirjassa oleva runo,muistaakseni, "Metsän joulu" alkaen "Suuren hongat huminoi,tuuli lunta haravoi luoden… |
1149 |
|
|
|
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
|
Haussa on runo, jossa kaksi vanhusta kulkee illalla kirkkomaalla. En usko että kyseessä on Pohjanpään "Käy kirkkomaata illoin vanhat mummot", koska tässä… |
1045 |
|
|
|
Yksi ehdokas kaivatuksi runoksi voisi olla Oiva Paloheimon Hautausmaalla, jossa vanha lehtori ja Kuolema kulkevat hautausmaalla ja keskustelevat kukista: "Iltamyöhällä vielä kulki ja kyykisteli / hautausmaalla kaksi kumaraselkäistä vanhaa. / Yhä enemmän lämmenneinä / he haasteli innostuneesti / kukkasten elämästä."
Suomen runottareen valittujen Paloheimon runojen joukossa tätä tosin ei ole.
|
Onko Oiva Paloheimon runon "Pan kuuntelee virttä" Pan syntisen ihmisen vertauskuva, jota ei päästetä kirkkoon koska hän on niin epäonnistunut. Mitä sanoo asian… |
875 |
|
|
|
Paloheimo-tutkimuksen ja hänen teostensa analyysin kulmakiviä on perinteisesti ollut ajatus kirjailijan tuotannon ilmentämästä dualismista: usko - epäusko, Jumala - Saatana, hengellinen - maallinen, kristillinen - pakanallinen.
Pan kuuntelee virttä -runon pakanallisen Pan-hahmon virren soitto on tavallisesti luettu tätä taustaa vasten kuvauksena näiden toisilleen vastakkaisten maailmojen vääjäämättömästä erillisyydestä. Pan tahtoisi uskoa, vaan ei yksinkertaisesti voi: "Mitä ristin tiestä vois ymmärtää mies, jolla on toinen taakka." Hän pohtii turhaan, miten pääsisi osalliseksi syntien anteeksiannosta: "-- kurja Pan koki ratkaista arvoitusta, miten ristinkuolema vapahtais hänet myös tästä harhailusta." Tulkinta Panista syntisen... |
Runo alkaa Enkeli tuli ikkunasta terveysikkunasta .. P. Mustapää, voiko olla? |
922 |
|
|
|
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
|
Minua on jo vuosikymmeniä vaivannut, etten muista kenen runoilijan missä teoksessa on minua, vanhaa miestä, jo vuosikymmenet koskettanut runo, jossa runoilija… |
731 |
|
|
|
Runo voisi olla Oiva Paloheimon Lapsuuden piha. Runossa mies palaa sattumalta kaupunkiin, jossa on syntynyt, ja lähtee katsomaan lapsuusaikansa taloa ja pihaa. Hän kiertää ihmetellen pihaa, ja kun häneltä kysytään, mitä hän etsii, hän kertoo etsivänsä pientä poikaa. Hänelle kerrotaan, että hän on erehtynyt, eikä hän paljasta oikeaa asiaansa.
Runo on ilmestynyt kokoelmassa Vaeltava laulaja, joka ilmestyi vuonna 1935. Tämä kokoelma löytyy myös Paloheimon teoksesta Runot. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Soiva%20paloheimo%20vaeltava…
|
Löytyykö lauri pohjanpään runoa pojasta joka ei pitänyt äitinsä tekemästä hernekeitosta? |
876 |
|
|
|
Ikävä kyllä etsityn kaltaista runoa ei löydy Pohjanpäältä - eikä hernekeitosta. Sen sijaan Oiva Paloheimon esikoiskokoelmasta Vaeltava laulaja (1935) löytyy runo Pöytärukous, jossa jää syömättä äidin kalakeitto. Kelpaisiko se?
|
Minulla olis lapsena kauniisti mustavalkopiirroskuvin kuvitettu pienehkö (noin A5 kokoinen) satukirja, jonka kovat kannet olivat vihertävät. Minusta tuntuu,… |
803 |
|
|
|
Suurin osa annetuista vihjeistä viittaa kyllä vahvasti juuri Oiva Paloheimon Tirlittaniin. Ensipainoksestaan lähtien Tirlittanin sidotut laitokset ovat ilmestyneet pohjaväriltään vihreissä kansissa ja kirjan selkä on ollut vihreä. Kansikuvassa toki on runsaasti keltaistakin väriä.
Tirlittanin nykypainokset ovat aivan samannäköisiä kuin vuoden 1953 alkuperäislaitos tai 60-70-lukujen vaihteessa ilmestyneet painokset. Kaikissa on sama Rolf Sandqvistin mustavalkokuvitus.
Tirlittanilla on läpi kertomuksen mukanaan okariino; soitin näkyy useassakin kuvassa ja ainakin yhdessä Tirlittanin nähdään sitä soittavan (s. 13). Samaisessa kuvassa on koivujakin.
Ainoa kysymyksen vihjeistä, joka ei sovi Tirlittaniin, ovat nuo lumpeenlehdet hiuksissa, joka... |
Etsin 1-2 runoa tai tarinaa. Ne olivat muistaakseni lukukirjassamme kansakoulussa v.67-68. Saattaa olla että kysessä on yksi runo/tarina tai sitten kaksi eri… |
2005 |
|
|
|
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :... |
Etsin Oiva Paloheimon runoa "Lapsen sydän". Runo kertoo pienestä Jeesus-lapsesta joka leikki kylän lasten kanssa pihalla ja piirsi hiekkaan kodin ja pihan,… |
3397 |
|
|
|
Oiva Paloheimon runo "Lapsen sydän" julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1947 kokoelmassa "Pan kuuntelee virttä". Tämä kokoelma on lainattavissa erillisenä niteenä, mutta se sisältyy myös esimerkiksi teokseen Oiva Paloheimo: Runot (WSOY), jonka uusin painos ilmestyi vuonna 2010.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=…
http://www.helmet.fi/
|