Kuinka myöhään Suomesta löytyi vielä saamelaisia, jotka eivät asuneet taloissa vaan kotatyyppisissä asumuksissa?

Kysytty
27.6.2022

Kuinka myöhään Suomesta löytyi vielä saamelaisia, jotka eivät asuneet taloissa vaan kotatyyppisissä asumuksissa?

Vastaus

Vastattu
2.7.2022

Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin mahdollisesti tuolloin siirrettävä korvakota pistekodan tilalle. Nämä asumuksiin sovelletut rakenteelliset muutosten mallina näyttäisi voivan olla rannikon yhteisöjen kiinteiden asumusten kaaripuurakenne. Seuraava merkittävä muutos sijoittuu 1700-luvun keskivaiheille ja jälkipuoliskolle, jolloin saamelaiset ainakin Suomen Lapissa saamelaiset alkoivat omaksua lamasalvosrakenteeseen perustuvan asumuksen, tuvan. Myös harjakattoinen turvetalo, kammi, on ehkä saanut alkunsa tuohon aikaan merisaamelaisten keskuudessa." https://saamelaisensyklopedia.fi/wiki/Asuminen

Kodat siis näyttävät muuttuneen taloiksi joskus 1700-luvun lopulla.

Saamelaisten historiasta löytyy lisätietoa myös Oktavuohta.com

Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidasta, voisi saada vielä tarkempaa tietoa asumusten vaiheista. Siida

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Hyvä ja opettavainen kysymys ja vastaus. Kodat näyttävät siis muuttuneen taloiksi 1700-luvun lopulla. Tätä ei opittu kansakoulussa 1900-luvullakaan. Oppikirjasta jäi mieleen, että saamelaiset asuvat kodassa. Siihen aikaan ei moni tehnyt matkoja satojen kilometrien päähän kotimaassakaan, ei osattu epäillä koulussa opittua vanhentuneeksi tiedoksi eivätkä opettajat kehottaneet lähdekriittisyyteen.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.