asumukset

3 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–3.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Osaatteko sano milloin Suomessa (tai mitä kuningas-tai keisarikuntaa se nyt olikin) ruvettiin yleisesti luopumaan savupirteistä ja alettiin käyttämään …	77	1.3.2024	Hei, Sumalaisen arjen historian mukaan (osa 1 Savupirttien Suomi) savupirtit saivat alkunsa varhaisella keskiajalla, mutta vielä 1900-luvun alkupuolella niitä tapasi yleisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tästä myös: Suomalainen Kuvalehti 14.1.1928, löytyy netistä Kansallliskirjaston digitoiduista lehdistä). 1895 oli savupirttien osuus enää 3,7%, mutta esim. Pohjois-Savossa vielä neljännes asumuksista oli tällaisia. Viimeiset savupirtit liene olleet käytössä 1950-luvulla. Uloslämpiävä uuni saapui Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyi siis eri alueilla eri vauhtia. Lounais- ja Länsi-Suomesta savupirtit väistyivät savijohdollisten uunien yleistyttyä 1600-luvulta alkaen. Itä-Suomessa tämä tapahtui hitaammin. Merkittävämmin...
Kuinka myöhään Suomesta löytyi vielä saamelaisia, jotka eivät asuneet taloissa vaan kotatyyppisissä asumuksissa?	256	2.7.2022	Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin...
Löytyneekö mistään turvekammin valmistus/työpiirustuksia?	1602	27.12.2007	Turvekammin rakennusohjeita löytyy ainakin seuraavista vanhoista Erä-lehdistä: Erä nro 9, 1984, s. 22-23: "Turvekammit" Erä nro 1, 1995, s. 29-31: "Itsetehty turvekammi"