saamelaiset

Tilaa aihepiirin saamelaiset RSS-syöte
54 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Lapsena 1970- luvun puolessa välin /lopulla sain kirjan lapin tarinoista ja staaloista. Toki se katosi vuosien myötä, mutta nyt sen kyllä tahtoisin kovasti… 53  Voisikohan kyseessä olla Annukka ja Samuli Aikion satukokoelma Lentonoidan poika (1978)? Teosta löytyy esimerkiksi Vaara-kirjastoista useampi kappale. 
Kaipaisin tietoa sekä suomalaisten että saamelaisten varhaishistorioista. Millaisia teoksia suosittelisitte? 57 Tässä alustavaa listaa saamelaisten ja suomalaisten esihistoriaa käsittelevistä teoksista. Moni alla luetelluista käsittelee sekä saamelaisia että suomalaisia.Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taideLehtola: Entiset elävät meissä : saamelaisten historiat ja SuomiItkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osa 1 ja osa 2Wiik: Suomalaisten juuretLang: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoriaVirrankoski: Suomen historia : maa ja kansa kautta aikojenMuinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalleLisää teoksia löydät Keskikirjastojen Finnasta esimerkiksi yhdistelemällä seuraavia asiasanoja hakukentässä:esihistoria, asutushistoria, arkeologia, suomalaiset, saamelaiset, Suomi.Kirjojen...
Kuka on kirjoittanut samannimisen runon Outi Tarkiaisen orkesteriteoksessa The Earth, Spring's Daughter? 72 The Earth, Spring’s  Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg.  Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical 
Kysyn onko saamelaislipun taustalla olevan Anders Fjellnerin tekstiä suomeksi? Saameksi runon nimi on käsittääkseni Biejjie-baernie. 157 Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni. 
Miksi ja milloin tulivat käyttöön saamelaisten kansallispuvut, mistä ne polveutuvat ja miksi ne ovat niin värikkäitä??? 374 Kiitos kysymyksestä ja pahoittelut siitä, kun vastauksessa kesti! On tärkeää huomata, että saamelaisten perinteiset puvut eli gáktit (suomeksi saamenpuku), eivät ole varsinaisia kansallispukuja, vaikka niistä joissain yhteyksissä niin puhutaankin. Kansallispukujen käsite liittyy usein valtiollisiin tai kansallisiin identiteetteihin, kun taas gákti määräytyi käyttäjänsä suvun eikä asuinalueen mukaan.Saamelainen museoamanuenssi ja Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Áile Aikio perkaa hyvin aihetta tässä jutussa: https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/Pukujen historia ulottuu vuosisatojen taakse, mahdollisesti esihistorialliselle ajalle, mutta niiden varhaisesta historiasta ja alkuperästä on hyvin vaikeaa saada tietoa. Sámi...
Olen kiinnostunut saamelaisesta mytologiasta, sekä saamelaisten historiasta etenkin Kittilän alueella. Löytyisikö näihin aiheisiin sopivia kirjoja? 174 Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:...
Haluaisin tietää seuraavien (hyvin) vanhojen saamelaisten pelien nimet, säännöt ja mahdolliset kuvat, joista selviää millaisia ne ovat. Eli: haluan kaikki… 209 Itkosen kuvaama peli lienee kolttasaamelainen versio sáhkkusta, jota on pelattu erilaisina muunnoksina luulajansaamen alueilta aina koltta-alueille saakka. Sáhkkua pelataan itse asiassa vielä tänäkin päivänä; Oslossa järjestetään jopa vuosittainen sáhkku-turnaus. Lisätietoa sekä pelisäännöt norjan kielellä löytyvät Tromssan yliopiston ylläpitämältä Reaidu-sivustolta. Toinen mainitsemasi peli on todennäköisesti dablo-pelin (cuhkka) variantti. Pelin osapuolia on alueesta riippuen kutsuttu eri nimityksillä, esimerkiksi saamelaisiksi ja ruotsalaisiksi/venäläisiksi. Reaidu-tietokannasta löytyy muidenkin perinteisten saamelaisten pelien sääntöjä. Kolttasaamelaisista peleistä tulee mieleen vielä paaskopeli, jota pelataan poron...
Ovatko saamelaisten sukunimet yleensä suomen-, ruotsin- tai norjankielisiä? 856 Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä. Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim....
Mistä voisin löytää tietoa saamelaisuudesta eteläpohjalaisten geeniperimässä? Saamelaisten asutushistoriaa jne. 196 Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta. Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa) Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970 Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989 Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret) Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004 Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009 Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset...
Onko tietoa mitä naisen nimi Sire tarkoittaa ? 235 Sire, suomalaisittain Siiri, on saamelainen naisen nimi. Siirin tavoin se on oletettavasti muunnos nimestä Sigrid. Sigrid puolestaan muodostuu muinaisskandinaavisista sanoista "voitto" ja "kaunis, rakastettu". Sire viettää saamelaisen nimipäiväkalenterin mukaan nimipäiväänsä 12.6. Sire-nimen muita merkityksiä on kollega pohtinut aikaisemmin täällä. Lähteet Yliopiston nimipäiväalmanakka / Universitehta nammabeaivealmenáhkki 2014 Kotus: Mistä tulee nimi Siiri?
Löytyisikö tietoa tai arviota, montako prosenttia Kittilän kunnan asukkaista katsovat olevansa saamelaisia, esimerkiksi saamelaiskäräjien kriteerien mukaan?… 344 Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä. Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä. Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia...
Millaista aineistoa talletetaan Kansallisarkiston alaiseen saamelaisarkistoon? Ja mistä voin löytää saamelaisarkiston nettisivut? 359 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen sivuilla (https://www.sajos.fi/sajos/saamelaisarkisto) on aika niukasti tietoa Saamelaisarkistosta: Saamelaisarkiston tehtävänä on • tukea ja edistää saamelaisia koskevaa tieteellistä tutkimusta • vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisätä saamelaisia koskevaa historiatietoa • huolehtia saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevien asiakirjojen digitoinnista • tuoda asiakirjat asiakkaiden saataville kansallisarkiston verkkopalvelujen kautta. Suomi.fi-palvelussa on lisätietoa (https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/saamelaisarkisto-kansallisar…): "Kansallisarkistoon kuuluva Saamelaisarkisto palvelee sinua, olit sitten tutkija tai kansalainen. Käytössäsi ovat Saamelaisarkistoon sijoitetut analogiset...
Mitä kaunokirjallisia romaaneja on suomennettu saamelaisilta kirjailijoilta? Ei siis tarvitse olla vain suomalaisia, saamelaisuus on oleellista. Mieluiten… 148 Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi. Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024) Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja - Terkkuja Sopperosta - Hei söpö - Kukaan muu ei ole niin kuin sinä - Mieli kotiin Laestadius, Ann-Helén: Varkaus Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024) Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole...
Osaisitteko suositella materiaaleja liittyen saamelaisiin ja saamelaiseen kulttuuriin? 185 Saamelaisuuteen liittyvää kirjallisuutta on julkaistu runsaasti. Tietokirjallisuudesta löytyy sekä yleisesityksiä saamelaisten kulttuurista että teoksia tarkemmin rajatuista teemoista. Saamelaisuuteen liittyvää aineistoa voi selata esimerkiksi Vaskin verkkokirjastossa hakusanalla "saamelaiset". Myös kirjastot.fi:n Makupalat-palvelusta löytyy paljon vinkkejä saamelaisiin ja saamelaisuuteen liittyvistä aineistosta. Valitsin oheiseen listaan muutamia viime vuosina ilmestyneitä tietokirjoja, jotka voisivat sisältönsä puolesta toimia johdatuksena aiheeseen.   Kirjallisuutta Elin Anna Labba: Herrarna satte oss hit: Om tvångsförflyttningarna i Sverige (Norstedts, 2020) Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen: Saamelaisten mytologia (SKS...
Missä suomalaisessa kaunokirjallisuudessa löytyy Lapin, saamelaisten kuvausta (kirjalijat eivät ole saamelaisia tai lappilaisia)? Sekä proosa että runous… 255 Aihe on hyvin laaja, tässä on muutama esimerkki : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa Kirjallisuustutkimukset: Erkki Itkonen : Lappalainen kansanrunous.1963 Aulikki Nurminen : Saamelaisten kuvaukset Suomen kirjallisuudessa 1900-luvulla. 1982 Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 2010 2000-luku: Seppo Keinänen : Aslak.2022  Katri Rauanjoki: Kesämerkit.2022 Mikko-Pekka Heikkinen: Poromafia.2016 Magne Hovden : Saamelandia. 2012  (nor) Taisto Tammela : Säynäjäjärven mysteeri. 2020  Aarre Paasirova : Lapin lumo. 2018 Päivi Alasalmi : Joenjoen laulu. 2015 Kuun lapsi / Maami Snellman. 2023 Lastenkirjallisuus: Eevamaria Halttunen : Petra ja revontulet. 2008. (...
Onko saamelaisilla heimoja? 555 Heimo on kansatieteessä tarkoittanut sukujen tai klaanien ryhmää, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Käsitettä kuitenkin pidetään laajalti vanhentuneena, ja tutkimuksessa sen (samoin kuin rodun) onkin korvannut etnisen ryhmän käsite. Etnistä ryhmää luonnehtivat muun muassa yhteinen alkuperä ja kulttuuri, ryhmäidentiteetti ja muista etnisistä ryhmistä poikkeava elämäntapa. Heimo-termiä ei nykytutkimuksessa enää käytetä. Saamelaiset on yksi kansa, joka elää neljän kansallisvaltion alueella ja puhuu yhdeksää eri saamenkieltä. Saamelaisia on vanhemmassa kirjallisuudessa jaoteltu eri ryhmiin muun muassa kulttuurin, kielen ja perinteisten elinkeinojen mukaan, ja on puhuttu esimerkiksi metsälappalaisista, porosaamelaisista,...
Kuinka myöhään Suomesta löytyi vielä saamelaisia, jotka eivät asuneet taloissa vaan kotatyyppisissä asumuksissa? 594 Löysin Saamelaiskultuurin ensyklopedia -sivustolta artikkelin, jossa todetaan: "Saamelaisten perinteisiä asumusmuotoja ja niiden kehityshistoriaa koskevat tietomme on yhä puuttelliset. Aihetta koskeva tutkimus on selvästi keskeneräisessä tilassa. Nyt näyttää siltä, että myöhäisellä postkeraamisella rautakaudella pohjoisen Fennoskandian sisämaan saamelaisyhteisöissä pääasiallisena ympärivuotisena asumuksena olisi ollut siirrettävä pistekota mutta Jäämeren rannikolla kiinteä, luultavasti kaaripuurakenteinen turvekatteinen kota. Pistekota näyttää syrjäytyneen talviasumuksena 1600-luvun vaihteessa ainakin Suomen Lapissa, jossa hirsikehäkota tuli käyttöön talviasumuksena. Suurimittakaavaiseen poronhoitoon siirtyneissä yhteisöissä kehitettiin...
Onko jotain kirjallisuutta mikä käsittelee saamelaista mytologiaa, kansantarinoita ja tarustoa jne? 403 Kirjallisuutta saamelaisesta mytologiasta löytyy paljon. Tässä muutama, joilla pääsee alkuun: -Saamelaisten mytologia, Risto Pulkkinen, Juha Pentikäinen, 2018 Saamelaisten mytologia | Vaara-kirjastot | Finna.fi Selkeä uusi yleisteos saamelaisten mytologiasta -The Sámi = Saamelaiset = Les Sames, 2007 The Sámi = Saamelaiset = Les Sames | Vaara-kirjastot | Finna.fi Kevyt yleisteos saamelaisuudesta, lyhyesti eri saamelaisen mytologian hahmoista -Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita, Elina Helander-Renvall, 2006 Silde : saamelaisten myyttejä ja tarinoita | Eepos-kirjastot | Finna.fi Tarinoita saamelaisesta mytologiasta -Lappalaisten mytologian katkelmia, Lars Levi Laestadius, Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen, 2011 Lappalaisten...
Minua kiinnostaisi tietää enemmän saamelaiskulttuurista ja haluaisin lukea nimenomaan saamelaisten tekemää tietokirjallisuutta, runoutta ja mahdollisesti myös… 259 Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v… https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa  https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22    
Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat? 367 Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi. Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v....