saamelaiset

36 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Minua kiinnostaisi tietää enemmän saamelaiskulttuurista ja haluaisin lukea nimenomaan saamelaisten tekemää tietokirjallisuutta, runoutta ja mahdollisesti myös… 54 8.6.2021 Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v… https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa  https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22    
Kittilässä, lähellä Hanhimaan kylää on alue nimeltään siengalaiskuusikko. Mitähän nämä siengalaiset oikein ovat? 75 19.5.2021 Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v. 1986...
Missä Helsingin (tai Espoo, Vantaa) kirjastossa olisi paras valikoima kirjoja, jotka käsittelevät vanhaa karjalaista, saamelaista ja suomalaista… 89 18.11.2020 Eniten kirjoja  perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%… https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la… https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh… https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2…
Yötön yö on Lapin erikoisuuksia. Onko keskiyön aurinko tai yötön yö keskeisessä asemassa jonkin pohjoisen taiteilijan töissä? Näkyvätkö nämä temaattisesti… 67 25.6.2020 Aurinko hehkuu voimakkaasti Reidar Särestöniemen tuotannossa. Karu Lapin luonto loistaa hänen teoksissa kirkkain värein. lähteet:  Sukuni juuret ovat yöauringon maassa//Särestöniemi Reidar. Reidar särestöniemen maailma. Särestöniemen museosäätiö, 2019.  s. 90-91. Yöauringon maa kuvauskohteena// Särestöniemi, Reidar. Särestöniemi Reidar: arktisia elementtejä// Levin luontokeskus, 2008. s. 98-99.  Lisätietoa taiteesta voi saada myös Rovaniemen taidemuseosta Korundista.  Auringon jumaluus esiintyy saamelaisessa kulttuurissa epäpersonaalisena jumalana ja saamelaisten rumpujen keskellä usein esiintyvä ympyrä on tulkittu auringon merkiksi. lähteet:Pentikäinen, Juha. Saamelaiset :   pohjoisen kansan mytologia. Helsinki, 1995. s. 120-123....
Kumpi on oikea kirjailijan nimi Kirste Paltto vai Kirsti Paltto? 242 19.8.2019 Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto. Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.  Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja...
Luin jonkin aikaa sitten lehtijutun saamelaisnaisten "haarakkaasta" noitahatusta, joka oli nimenomaan naisten päähine ja pitkään kielletty. Nyt en kuitenkaan… 167 13.4.2019 Kyseinen noitahattu saattaisi olla ns. sarvilakki, johon liittyvää perinnetietoa taiteilija Outi Pieski ja arkeologi Eeva-Kristiina Harlin ovat viime vuosina tuoneet esille Yleltä löytyy useampikin saamelaisnaisten sarvilakkia käsittelevä juttu, joista perusteellisin on 'Saamelaisnaisten muinainen, mahdollisesti syntisenä kielletty sarvilakki halutaan jälleen käyttöön' parin vuoden takaa (https://yle.fi/uutiset/3-9743691) Helsingin Sanomissa samaista Pieskin ja Harlinin tutkimusta sarvilakkiperinteestä käsittelee esimerkiksi 25.9.2018 julkaistu 'Palkittu taiteilija Outi Pieski ottaa teoksillaan kantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen ja nostaa esiin vanhaa käsityöperinnettä'.
Saamenkieliset tv- ja radiolähetykset 2000-luvulla. Julkisen palvelun tv-kanavat Suomessa (Yle) ja Ruotsissa (SVT) lähettävät muutaman minuutin päivässä… 382 1.8.2017 Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia) Norjassa: https://www.nrk.no/sapmi/ https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi) https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset) https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi) Ruotsissa: http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640 Verkossa tietoa: https://yle.fi/uutiset/3-6615975 Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2...
Etsin saamelaisuudesta kertovaa nuortenkirjaa, jonka muistan lukeneeni, mutta en muista nimeä. Kirja kertoi muistaakseni norjalaisesta saamelaisesta pojasta,… 625 9.4.2016 Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966. Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
Oliko Aleksi Hihnavaara eli Mosku saamelainen? isän ja isoisän nimet löytyvät, muttei tietoa saamelaisuudesta. Poromerkkihän ei kai kerro onko saamelainen? 918 21.8.2015 Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
Onko koskaan kirjoitettu tietokirjallisuutta aiheesta Saivo? Kyseessä on saamelaisten vainajala. Wikipediasta löytyy vain lyhyt artikkeli ilman lähteitä. 658 11.7.2014 Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle: Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään) Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä: Haavio, Martti, Suomalainen mytologia Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Löytyykö kirjallisuutta, jossa olisi mainintaa ahkion (pulkka, hiihtoahkio, poroahkio, vetoahkio) syntyhistoriasta? 672 7.4.2014 Ahkiosta kulkuvälineenä löytyy kyllä tietoa useista eri historiallisista kirjoituksista. Suomeksi voi tarttua T. I. Itkonen Suomen lappalaiset teoksen 1. osaan, missä on sivuilla 385-450 kanto-, kuljetus- ja kulkuneuvoista. Itkonen tarjoaa jatkolukemista etupäässä muunkielisiin lähteisiin, kuten Gustaf von Duben, missä aiheesta on kirjoitettu Om olikaslags släder s. 102-113. v. Duben kirjoittaa myös nimitysten alkuperästä. Itkosen kirjan - vaikkakin pienet - kuvapiirrokset ovat selkeitä ja tarkkoja. Matkakirjailijoista esim. Jean-Francois Regnard. Retki Lappiin (2. laitos 2012) (1600-luvun kuvaus), Giuseppe Acerbi. Matka Lapissa v. 1799. Erno Paasilinnan toimittama Laaja Lapinmaa on edelleen mainiolähde suomennettuun matkakirjallisuuteen....
Olisiko pääkaupunkiseudun kirjastoista saatavilla cd-levyjä, joilla olisi saamelaisten joikuja äänitettynä? 580 26.2.2014 Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2… Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Inarissa on avattu uusi saamelaisten kulttuuritalo. Onko siellä oleva kirjakauppa tai kirjasto auki lauantaisin? 850 26.3.2012 Sajos-talon kirjakauppa on auki lauantaisin mutta kirjasto on suljettu.
Keitä olivat saamelaisia muinoin piinanneet tsuudit? Tarkoittiko nimitys ketä tahansa idästä tullutta pahaa ihmistä, vai oliko kyseessä joku etninen tms… 2982 13.2.2012 Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä. Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Tarvitsisin erästä tekstiä varten tietoa saamelaisten perinteisestä uskonnosta (ennen kristinuskoa) ja erityisesti siitä, miten perinteisessä saamelaisessa… 1697 27.7.2011 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut tänä vuonna uusintapainokset kahdesta mielenkiintoisesta Lappi-aiheisesta teoksesta: Laestadius, Lars Levi: Lappalaisten mytologian katkelmia Paulaharju, Samuli: Taka-Lappia T.I.Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" (toinen osa) löytyy pitkä kuvaus saamelaisten taudeista ja parannustavoista ja muistakin tavoista ja uskomuksista. Tässä vielä muita kirjoja: Paulaharju, Samuli: Lapin muisteluksia Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja - menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän...
Lapin joulu ei ollut etsimäni runo, eli edelleen hakusessa runo joka ehkä alkaa säkeellä: "Tuntureitten keskellä on lappalaisten kota, siell on paikka suojaisa… 1327 15.3.2011 Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään etsimääsi runoa. Tietokantoja on koluttu ja kollegoilta on kyselty ympäri Suomen. Muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
Haluaisin tietoa turvekammin rakentamisesta. Turvekammihan on saamelaisten pysyvämpään asumiseen rakentama majoite, eräänlainen kodan ja talon välimuoto. 2631 8.1.2010 Tervehdys Inarin Saamelaismuseo Siidasta perinteisen Saamelaisen turvekodan yksityiskohtaiset tiedot löydät T. I. Itkosen kansatieteellisestä teoksesta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945", osa I, s. 187-194 (1948). Toinen teos, joka tulee mieleen on "The Saami a Cultural Encyclopedaedia", SKS (2005), osiossa Dwellings s. 81-82. Meillä on Inarin Saamelaismuseon ulkomuseoalueella nähtävänä useita turvekotia, joihin voi tulla tutustumaan museon kesäkaudella. Tervetuloa! Jos tarvitset vielä lisätietoa turvekodista voit olla suoraan yhteydessä Saamelaismuseoon www.siida.fi Ystävällisin terveisin Amanuenssi Riinakaisa Laitila riinakaisa.laitila@samimuseum.fi, Suomen samelaisten Kansallismuseo Siida
Törmäsin Youtubessa kappaleeseen Lahppon, esittäjinä Sara Inga ja Ante Utsi. Löytyisiköhän tätä kappaletta miltään levyltä, joka olisi jossain kirjastossa… 854 9.5.2009 Lahppon löytyy levyltä Sami Grand Prix 2002. Sitä voi kaukolainata Enontekiön tai Utsjoen kirjastosta oman kirjaston kautta.
Mistä löytäisimme ohjeen neulotusta lapin lakista (neljän tuulen lakki)? 3486 2.10.2008 Ohjeita löytyy Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsityöt, ja Ella Sarren diasarjasta ja oheisvihkosta Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne. - Helena Ahopelto: Tuulahdus pohjoisesta: lasten neuleet Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulen myssy, Suuri käsityölehti 2004:3, s.37, 68-69
Minä vuonna ja kuka on kääntänyt kirjastossanne olevan Johannes Schefferuksen Lapponia -teoksen. Minulla oli se kaukolainassa vuosi sitten, mutta en painanut… 1392 20.11.2006 Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.