suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
944 osumaa haulle. Näytetään tulokset 881–900.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kysyisin sellaista sanaa kun vanuttaa, mikä olisi sen toinen nimitys? 3396 Kielitoimiston sanakirjassa on sanasta vanuttaa seuraavat tiedot: MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 vanuttaa 1. käsitellä vars. villaa t. villakangasta t. -vaatetta siten, että se vanuu, huovuttaa; vrt. vanua 1. Villan vanuttaminen huovaksi. 2. venyttää, vaivata tms. Vanuttaa taikinaa. 3. kuv. Kissanpoika joutui lasten vanutettavaksi riepoteltavaksi, retuutettavaksi.
Minua kiinnostaa nimien alkuperä ja niiden merkitys? 1054 Sinun kannattaisi tutustua kirjastossa Viljo Nissilän kirjaan: Suomalaista nimistöntutkimusta / Viljo Nissilä. - Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [1962]. - 220 s. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia ; 272)(Sanakirjasäätiön nimistöjaoksen julkaisuja ; 2)
Vaatetus, jumppi mistä sana saanut alkunsa ja millainen se oli? 1345 Mahdatko tarkoittaa jumpperia, jolla tarkoitetaan villapaitaa ja neulepuseroa? Se juontaa juurensa mm. englannin kielen sanasta jumper, joka merkitsee mm. (pitkää) puseroa. Ilmausta jumppi on Suomen murteiden sanakirjan mukaan käytetty mm. uppiniskaisesta, kiukuttelevasta, tottelemattomasta tai jöröstä ihmisestä. Se on tarkoittanut myös oksavarstaa. Kolmas merkitys on 'yhtä mittaa, keskeytymättä'.
Haluaisin tietää nimen Werneri alkuperästä? 1597 Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776. Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Mikä on termin `hitaus`etymologinen tausta ja miten termin käyttö on muuntunut? 1230 Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas. Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen. Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. - 1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.] Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1992 - 2000. Häkkinen, Kaisa Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Mistä sana 'saippua' on tullut suomen kieleen ja milloin? 1850 Sana saippua on germaaninen lainasana kantamuodosta 'saipon'. Suomen kielessä sana on esiintynyt erilaisina murreversioina, kuten saiput, saipo, saipoo, saip(p)io jne. Suomen kielen etymologisen sanakijan mukaan sanasta on mainintoja suomen kielessä 1600-luvulta lähtien. Suomen kielen sanojen alkuperästä voi lukea muun muassa seuraavista teoksista: - Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (Ulla-Maija Kulonen, päätoim.)Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000. - Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY 2004.
Löytyykö mitään perinteisiä suomalaisia satuja esim. hölmöläistarinoita tai eläinsatuja käännettynä ranskan kielelle? 3110 Aineistoa löytyi melko niukasti. Lehtinen, Eeva-Liisa: Les géants de Raisio sisältää mm. Raision kirkon syntytarinan ja tarinoita jättiläisistä.Topelius, Zacharias: Le tomte du chateau d'Abo on tarina Turun linnan tonttu-ukosta. Topeliukselta löytyy myös satukokoelma Ruisseau et ruisslet. Kirjat Naïfs d'ici et d'ailleurs... sekä Martigaou, Molboer, Sciocchi, Hölmöläinen... sisältävät monikielisiä tarinakatkelmia hölmöläisistä neljän maan kansanperinteessä. Kunnas, Mauri: Le Pére Noel. Kuvakirja joulupukista.
Mikä on "tieto" -sanan etymologia? 5043 Yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan itämerensuomalaisten kielten tietää-verbi on johdos vanhemmasta tie-sanasta. Tämän mukaan tietää olisi alkuaan merkinnyt 'tuntea t. osata tie', mahdollisesti myös 'seurata jälkien muodostamaa uraa', josta helposti on voinut kehittyä myös yleisempi menettelytavan tuntemisen tai selon hankkimisen merkitys. On kuitenkin esitetty myös mahdollisuus, että tietää olisi lainaa samasta germaanisesta juuresta kuin sietää verbikin. Suomen kielessä tietää on esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Myös tietää-verbin johdos tieto on esiintynyt kirjakielessä alusta alkaen. Johdos näyttää olevan kantasuomalainen siitä päätellen, että vastaavia johdoksia on myös...
Haluaisin tietää mistä nimi Nina on lähtöisin/alkuperä. Onko mahdollisesti jotain "raamatullista" merkitystä? 1677 Nimen yksi selitys on, että se on venäläinen hellittelymuoto Annasta. Välimuotona Annina. Etunimien alkuperästä ja yleisyydestä saa tietoa kirjasta: Vilkuna, Kustaa: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen. - 4., uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 - 288 s. ISBN: 951-1-18892-5 (sid.) Kirja on saatavissa useimmissa kirjastoissa.
Mikä olisi sopiva sana näille suomen- tai muunkielisille sanaleikeille, kuten esim. sju sjösjuka sjuksköterskor, der Flugplatzspatz nimmt auf dem Flugblatt… 3241 Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru". Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus". Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Mikä yhteys on sanoilla inho ja inhiminen (ihminen) ? Mikä on ihminen eskimon kielellä? 2149 Ainakaan "Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa" (Kaisa Häkkinen, WSOY, v. 2004) ei ole mitään tietoa sanojen inho (inha, inhottaa)ja ihminen välisestä yhteydestä. Mahdollisia lisätietoja asiasta voi saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (= Kotus) http://www.kotus.fi/palvelut/ . Tanskalais-grönlantilaisen sanakirjan (v.1960) mukaan 'ihminen' on grönlanniksi 'inuk'. Eskimoiden omakielinen nimi 'innuit' tarkoittaa 'ihmiset'.
Kotiseudullani esiintyy paikanniminä ja sukuniminä sellaisia nimiä kuin Lemmetynjoki ja Inhottujärvi. Mitä sanat lemmetty ja inhottu alunperin tarkoittavat?… 3660 "Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta. "Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta. "Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä...
Muistelen, että joskus on julkaistu kirja, jossa on selitetty, mistä yleisimmät sanonnat ovat lähtöisin. Jos tällainen teos löytyy, mikä sen nimi on ja milloin… 1739 Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (3. uud. p. 1981, 6. korj. p. 1985) sisältää kunkin hakusanan merkityksen, usein myös alkuperän.
Tarvitsisin hyviä tietolähteitä kääntäessäni eräästä tekstistä englanninkielistä armeijasanastoa suomeen päin. Olisin kiitollinen vinkeistä! 3722 Seuraavat sotilasalan sanakirjat löytyvät HelMet-kirjastoista: Englanti-suomi-englanti : sotilassanasto ja lyhenteet = English-Finnish-English : military vocabulary and abbreviations / [toimittanut: Vesa Yrjölä], Helsinki : [Pääesikunta], 1992 Tekijä: Korppi, Jukka Teos: Ase- ja sotilastekniikan taskusanakirja englanti-suomi-englanti, Tampere : Apali, 2003 Tekijä: Priest, William L. Teos: Swear like a trooper : a dictionary of military terms and phrases, Charlottesville (Va.) : Rockbridge, cop. 2000 Em. sanakirjojen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Kruunuhaassa ja palvelee myös siviiliasiakkaita. Lisää tietoa voi hakea osoitteesta: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
CD-Factan mukaan Caesaria on Kesaria, mutta centurio on senturio (sata = cent = sent, sen ymmärrän). Esim. tanskalainen sanoo Caesarian s:llä. Mikä on oikein? 1225 Aiheesta on ollut pitkiä keskusteluja. K:n ja s:n välillä valitsemisen ongelmaan yksinkertaista ja selvää sääntöä ei ole. Klassisessa latinassa c on ääntynyt k:na, mutta myöhemmässä latinassa (ja siitä kehittyneissä kielissä, mm. ranskassa) tiettyjen äänteiden yhteydessä s:nä. Tähän perustuu se, että latinasta suomeen saaduissa sanoissa c:n vastineena on toisinaan k, toisinaan s. Joissakin on vaihtoehtoina molemmatkin muodot (kritikoida ~ kritisoida). Lähde: Sirahveja savannilla / Riitta Eronen (http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2000/kielii2000_26.shtml). Aiheesta saa lisää tietoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimistönhuollon neuvontapuhelimesta (09) 701 9365, jossa vastataan paikannimien, suku- ja etunimien ynnä muiden...
Onko olemassa kirjaa, josta voisi katsoa valmiita riimejä? Siis semmoista, jossa olisi sanoja ryhmiteltynä loppusointujen mukaan? 1471 Juuri tuollaista sanaluettelokirjaa loppusointujen mukaan en tiedä. Erilaisia oppaita runoilijoille kyllä löytyy, esim. Risto Ahdin RunoAapinen. Sanasato 2002. On myös kirjallisuutta metriikasta yleensä, esim. Leino, Pentti: Kieli, runo ja mitta. SKS 1982 ja Sadeniemi, Matti: Metriikkamme perusteet ja sovellutusta. SKS 1949. Mahtaisiko apua olla Suomen kielen käänteissanakirjasta? Sellainen on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1972. Siinä kielemme sanoja on lueteltu käänteisessä järjestyksessä, siis loppukirjaimen mukaan, toisin kuin esim. Nykysuomen sanakirjassa.
Onko engl. Robert Goddardin (s. 1954) jännäreitä lainkaan suomennettu. Jos ei, niin osaisitteko arvata tai kysyä joltain kustantajalta, miksei? 1144 Robert William Goddardin (s.1954) teoksia ei ole toistaiseksi suomennettu. Makupalat -aihehakemistosta http://www.makupalat.fi/kirjat4.htm näkee paljon suomalaisia kustantajia, joihin voi ottaa yhteyttä ja kysyä haluamiaan kysymyksiä. Satu Haarlahti WSOY:ltä painottaa kirjan tai kirjailijan tärkeäksi kokemisen henkilökohtaisuutta. Esim. WSOY:llä ei ole keskusteltu Goddardin kääntämisestä toistaiseksi. Haarlahti kehotti esittämään toivomuksen Goddardin teosten kääntämiseksi esimerkiksi jollekin pienelle kustantajalle.
Miten määritellään esine? Onko esimerkiksi nostokurki esine? 2162 Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä. Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot. Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
Lapsena meillä oli perheessä tapana sanoa, että joku istuu kuin "Myssynkuva" kun istuu hiljaa. Onko tämä sanonta tyypillinen esim. Lounais-Suomessa josta… 1252 En löytänyt myssy- sanalle enkä sen johdannaisille kerrotunlaista käyttöä. Asiaa on kysytty laajasti työtovereilta ja lisäksi Suomalainen fraasisanakirja on tarkistettu. Mahdollisesti kiinnosrtavana kuriositeettina kerrotttakoon, että Lounais-Suomesta kotoisin olevan kollegan lapsuudenkodissa piti istua hiljaa ja kiltisti "ku tokka" (docka- sanasta arvattavasti). Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa voisi olla tähän kysymykseen jotain lisää kerrottavaa. Osoite on Hallituskatu 1, Helsinki ja puhelinnumero 09-0201131240, aukioloajat ma-pe klo 9-16.
Sanonnassa joutua mieron tielle, mikä tai kuka mahtaa olla tämä miero ja onko kyseisellä sanonnalla jotakin erityistä historiaa? 30095 Nykysuomen sanakirjan ja Suomen kielen perussanakirjan mukaan "miero" tarkoittaa "kodin ulkopuolella oleva maailma, vieraat". Sitä käytetään tavallisesti maailmalla, varsinkin kerjuulla olemista ilmaisevissa sanonnoissa, esim. "koditon mieron kulkija", "kiertää mieroa kerjuupussi olalla", "hakea mierolta leipäänsä", "turvautua mieron sauvaan" = kerjuuseen, "joutua mieron armoille, tielle" = joutua kodittomaksi, usein kerjuulle. "Mierolainen" tarkoittaa "mieron kulkija, kerjäläinen, kulkuri"; tunnetaan myös muodot mieronkulkija, mieronkävijä. "Mieronkierto" on harvinaisempi muoto, joka tarkoittaa mierolla kiertävä, mieronkiertäjä. Teoksessa Suomen sanojen alkuperä : Etymologinen sanakirja mainitaan, että ”miero” löytyy jo Jusleniuksen...