| Kysymys: Eglanti- Suomi-Englanti, yrityksen liiketalouden sanakirja tai kirja, jossa kirjanpidon termistöä, taloushallinnon termistöä onko 1999 jälkeen… |
5132 |
|
|
|
Alla on luettelo kaupan, tekniikan ja liiketalouden suomi-englanti-suomi-sanakirjoista, jotka ovat ilmestyneet vuoden 1999 jälkeen. Kirjat ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta, os. www.helmet.fi . Luettelon tiedot on tarkistettu Fennicasta, Suomen kansallisbibliolgrafiasta, os. https://finna.fi .
- Hallenberg, Riikka: Liike-elämän : Liike-elämän sanakirja : suomi-englanti, 2. uud. p. - Lisäp. 2005, Taloustieto, 1999
- Bisnes- ja it-sanasto suomi-englanti-suomi,WSOY 2006
- Taloussanasto : yritys- ja kansantaloutta suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi
8. uud. p., Taloustieto 2002
- Prof : suomi-englanti :tekniikan ja talouden sanakirja / Elina Försti... [et al.]
2. laaj.ja uus.... |
| Kysyisin sanan etabloituminen merkitystä. |
9735 |
|
|
|
etabloitua = sijoittautua, sijoittua jonnekin. Suomalaisyrityksen etabloituminen Keski-Eurooppaan.
1. inf. etabloitua
akt. ind. prees., yks. 1. etabloidun
akt. ind. imperf., yks. 3. etabloitui
akt. kond. prees., yks. 3. etabloituisi
akt. pot. prees., yks. 3. etabloitunee
akt. imperat. prees., yks. 3. etabloitukoon
akt. 2. partis. etabloitunut
pass. imperf. etabloiduttiin
MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
|
| Haluaisin tietää nimestä Aili mahdollisimman paljon |
2699 |
|
|
|
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
|
| Mikä on verokarhu-sanan etymologia? Miksi karhu, ei kettu tai muu mystinen eläin? |
8712 |
|
|
|
Sanat "karhu" ja "karhuta" ovat vanhoja ruotsalaisia käännöslainoja merkityksessä 'velkoja' ja 'velkoa, periä tav. maksua, saatavaa lainaa tms.' Vrt. ruotsi, jossa björn-sanalla on myös merkitys 'velkoja' ja björna-verbi tarkoittaa 'karhuta saataviaan'. Myös saksassa karhu yhdistetään velkoihin.
Sen pohjalta on suomen kieleen muodostunut leikillinen sana "verokarhu", kun puhutaan verottajasta.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 1: A-K.
Suomen kielen perussanakirja 1 : A-K.
Nykysuomen sanakirja 1.
|
| Mikä on nimen ANTON alkuperä? |
10133 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan 17.1 oli jo 1400-luvun pyhimyskalenterissamme varattu apotti Antoniukselle. Pyhä Antonius eli noin 250-356. Meillä häntä palvottiin keskiajalla sikojen suojelijana. Kalannin ja Mynämäen kirkoissa on muistomaalauksia. Anton on alkujaan kreikkalais-latinalainen sukunimi Antonius. Nimen merkitys on epäselvä, mutta siitä on Vilkunan mukaan monia tulkintoja. Kirjastoissa on Vilkunan teosta ja sen monia painoksia runsaasti saatavana.
|
| Tarvitsisin tiedon, mistä kirjasta löytäisin suomennoksen Heinrich Böllin novelliin "Wanderer kommst du nach Spa..." |
1300 |
|
|
|
Heinrich Böllin novelli "Wanderer kommst du nach Spa..."(Kulkija, kun tulet Spa...)on julkaistu suomeksi teoksessa "Aadam, missä olit. Proosaa vuodelta 1947-1951".
Kustantaja on Otava ja painokset vuodelta 1965 ja 1974 (2. p.).
|
| Oikeinkirjoitus: 1. kaivukone 2. maarakennuskoneet onko suomea? |
2759 |
|
|
|
1. Kaivukone on oikein. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
kaivukone = kaivuri.
yks. nom. kaivukone
yks. gen. kaivukoneen
yks. part. kaivukonetta
yks. ill. kaivukoneeseen
mon. nom. kaivukoneet
mon. gen. kaivukoneiden, kaivukoneitten
mon. part. kaivukoneita
mon. ill. kaivukoneisiin, kaivukoneihin
2. maarakennuskoneet on oikein. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
maarakennuskone
yks. nom. maarakennuskone
yks. gen. maarakennuskoneen
yks. part. maarakennuskonetta
yks. ill. maarakennuskoneeseen
mon. nom. maarakennuskoneet
mon. gen. maarakennuskoneiden, maarakennuskoneitten
mon. part. maarakennuskoneita
mon. ill.... |
| Mistä on tullut nimet tyttö ja poika??? |
4049 |
|
|
|
Poika sanalla on useita etymologisia vastineita niin lähi- kuin etäsukukielissä kuten karjalan ja vatjan "poika", lyydin ja vepsän "poig" sekä viron "poeg". Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu "pojka". Ruotsin pojke on ilmeisesti lainaa suomesta.
Tyttö sanan vastineita ovat puolestaan esim. inkeroisten "tüttöi", karjalan "tyttö" sekä vatjan "tüttö".
Tarkemmat tiedot löytyvät teoksesta: Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY 2004.
|
| Mistä sana "haaksirikko" on peräisin? |
4722 |
|
|
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
|
| Minulla on USA:sta Suomeen joitakin vuosia sitten muuttanut ystävä. Hänellä on laaja suomen kielen sanavarasto, mutta kielioppi tuottaa hänelle vaikeuksia… |
1154 |
|
|
|
Suomen kielen alkeiskursseja ulkomaalaisille on ilmestynyt runsaasti. Löydät ne hakemalla Piki-verkkokirjastossa seuraavilla asiasanoilla: suomen kieli, kielikurssit, ulkomaalaiset. Kurssit ovat hyvin suosittuja. Moneen kirjaan on saatavissa mukaan myös av-materiaalia ja/tai ne ovat moniosaisia. Myös yleisradion opetusohjelmia on saatavissa.
Esimerkkejä kursseista: Supisuomea, Finnish for foreigners, Finn talk, Suomea, ole hyvä, Hyvin menee, Sounds good, Mastering Finnish, Suomea 3 kerroksessa.
Myös pelkkiä kielioppeja on ilmestynyt englanniksi.
|
| Toimipaikka- sanan määritelmä |
5331 |
|
|
|
"Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat.
"Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
|
| Mitä on "suomeksi" tämä loru tai runo (onko se länsimurteita)? "Huroo, pitkii ja hianoi pellavii, juntei kon nurkanpäit, papui kon jakun knapei. naurei kon… |
1611 |
|
|
|
Runo on lounaismurretta, jonka laajempi ryhmä on länsimurteet.
Huraa, pitkiä ja hienoja pellavia, lanttuja kuin nurkanpäitä, papuja kuin jakun nappeja, nauriita kuin paimenen kakkuja.
|
| Mistähän kielestä pohjautuu alunperin sana "kamreeri?" |
1761 |
|
|
|
Veijo Meren Sanojen synty teoksessa kerrotaan, että kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Alkusana on ollut myöhäislatinan camerarius, joka on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi.
|
| Olen kiinnostunut suomen kielen konditionaali-muodosta. Olisin oikein kiitollinen, jos voisitte auttaa minua löytämään kirjoja tai artikkeleita tästä aiheesta. |
1154 |
|
|
|
Seuraavasta väitöskirjasta ja sen lähdeluettelosta saattaisi olla apua. Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto : tutkimus kielen omaksumisesta ja suomen konditionaalista / Anneli Kauppinen. - Helsinki : SKS, 1998.
|
| Kuka/Ketkä on keksinyt on keksinyt suomen sanat taide ja taiteilija? |
1692 |
|
|
|
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
|
| Kiinnostaisipa kovasti tietää, mistä kummasta on kieleemme tullut ilmaus "pitää jöötä". Nykysuomen sanakirjastakin sen voi löytää, mutta mikä on sanan… |
5065 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirjan mukaan sanonta "pitää jöötä" merkitsee pitää järjestystä tai pitää kuria. Sanonnassa esiintyvä sana "jö" tulee ruotsin sanasta "gö", joka merkitsee mm. meteliä, huutoa, rähinää. Selitys on se, että kurinpito tapahtuu usein rähinän voimalla.
|
| Haluaisin kaikkea mahdollista (opetus)materiaalia liittyen Suomen kielen opetukseen ulkomaalaisille, etenkin yläaste-/lukioikäisille suunnattua, jos sellaista… |
1611 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
on kirjaston oma luokka suomea vieraana kielenä opiskeleville.
Alasvetovalikosta saa luokkahakumahdollisuuden. Kun siihen kirjoittaa 88.2073 saa tulokseksi suomen kielen oppikirjat ja kielikurssit ulkomaalaisille.
Yläasteen oppikirjat ovat lasten- ja nuortenkirjastossa. Siellä on esim. Puhutko suomea? -sarjan kirjoja
ja oppikirjoja maahanmuuttajalapsille.
Sekä aikuisten- että lastenosastolla on esim. Hämäläisen Aletaan ja Jatketaan kirjat ja Lepäsmaan Suomen kielen alkeisoppikirja.
Lisää suomen kielen oppikirjoja löytyy yleisemmäsä oppikirjaluokasta 88.207.
Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa esittelevät mm.... |
| Via Baltica-tien rakentamisen yhteydessä mainittiin Puolan alueella Rosboda-sana huonokulkuisen suoalueen "nimenä". Onkohan em. sanalla ja maamme itä-osissa… |
2963 |
|
|
|
Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille.
Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan".
Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa
sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy.
Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian... |
| Olen kiinnostunut tahdonilmaisusta suomen kielessa (imperatiivi, pasiivi,konditionaali). Olisin oikein kiitollinen, jos voisitte auttaa minua löytämään kirjoja… |
1318 |
|
|
|
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta on varmaakin sinulle tuttu: http://finna.fi Kovin suppeilla hakusanoilla ei löydy paljoakaan, kannattaa selata aineistoa hiukan laajemmin.
Voit ottaa yhteyttä myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastoon: http://www.kotus.fi/kirjasto/
Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi tämä tutkielma, josta voisi olla hyötyä.
Peltola, Ulla: Mitä sä kiertelet! Sano suoraan! : pragmaattis-semanttinen tutkimus tahtomusten imperatiivisista puhefunktioista näytelmätekstien dialogeissa. Tampere , 1990
Näissäkin voisi olla aiheestasi - ainakin lähdeluetteloita kannattaa tarkastella:
Andersson, Juha: Konditionaalin käytön tarkastelua. Tampere 1994
Löflund, Juhani: Suomen kirjoitetun yleiskielen... |
| Miten sana metakognitio taipuu? |
1072 |
|
|
|
Yks.nom. kognitio
yks. gen. kognition
yks. part. kognitiota
yks. ill. kognitioon
mon. nom. kognitiot
mon. gen. kognitioiden, kognitioitten
mon. part. kognitioita
mon. ill. kognitioihin
Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
|
Kysy kirjastonhoitajalta