suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
944 osumaa haulle. Näytetään tulokset 921–940.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko tietoa mistä mahtaa olla lähtöisin tarina suomalaisesta, joka joen alajuoksulla näki lastun ja lähti kirves kourassa tulijaa yläjuoksulle "tapaamaan"?… 4011 Suomalainen fraasisanakirja viittaa sanonnan "lastu lainehilla" kohdalla juuri Kalevalaan, toisen runon 211:een jakeeseen. Ja kyllä Kalevala antaa ymmärtää, että tieto joen yläjuoksun uudesta asukkaasta tuo Pohjan piialle kostoaikeita mieleen: Kantoi tuuli Pohjolahan. Pohjan piika pikkarainen huntujahan huuhtelevi, virutteli vaattehia rannalla vesikivellä pitkän niemyen nenässä. Näki lastun lainehilla; tuon kokosi konttihinsa, kantoi kontilla kotihin, pitkäkielellä piha'an, tehä noian nuoliansa, ampujan asehiansa. Selailin läpi myös Ahon Lastukokoelmat ja Lohilastut ja kalakaskut, niistä en tarinaa löytänyt. Uskonkin sen myöhemmän version olevan uudempi kuin Juhani Ahon tuotanto. Lähtökohta lienee kuitenkin Kalevalassa.
Miten määritellään lyhyesti ja ytimekkäästi käsite "perhe"? 2463 Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
Onko olemassa minkäänlaista muinaissuomen sanakirjaa? 4958 Suomen kielen kehitykseen ja vaiheisiin voi tutustua esim. seuraavien teosten avulla: - Lehikoinen, Laila 1994: Suomea ennen ja nyt - Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva 1998: Kirjasuomen kehitys - Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Kuinkakohan vanhasta suomen kielestä olet kiinnostunut? Minkäänlaista "muinaissuomen" sanakirjaa ei liene ainakaan vielä kirjoitettu, sillä ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja säilyneet käsikirjoitukset ovat vasta 1500-luvulta. Sitä ennen suomen kieli eli vain puhuttuna. Sanakirjathan useimmiten pohjautuvat teksteihin. Kannattaa kuitenkin tutustua esim. seuraaviin sanakirjoihin: - Vanhan kirjasuomen sanakirja 1 - 2 (käsittelee Ruotsin vallan ajan kirjakieltä, aakkosissa...
Olen tässä miettinyt, montako Saarijärvi-nimistä paikkaa (tai järveä...) Suomesta löytyy. Ja missä päin maatamme ne sijaitsevat. Itse olen tähän mennessä… 2102 Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle...
Mistä johtuu, että sana "laki" taivutetaan seuraavasti: laki - lain tai laki - laen (ehdotus laille tai mäen laelle)? Eihän erilaisen merkityksen pitäisi… 5076 Eräs selitys asialle voisi olla se, että sanat ovat kovin eri-ikäisiä. "Laki" (käyttöyhteyksissä "sisäkatto", "kitalaki", "päälaki", "suulaki", "tunturin laki") on Lauri Hakulisen mukaan suomen kielen vanhimpia, omaperäisiä kulttuurisanoja (teoksessa Suomen kielen rakenne ja kehitys, Otava 1979, s. 331 - 332), eli se on jossain muodossaan kuulunut suomen kielen ja sen esimuotojen sanastoon jo kenties vuosisatojen ellei -tuhansien ajan. "Laki" (lainopillisessa merkityksessä) on taas suomen kielen sanana huomattavasti nuorempi ruotsalais- tai skandinaavisperäinen lainasana (Hakulisen teos, s. 369 - 370). Saattaa siis olla, että kun lainopillinen sana "laki" on lainautunut suomen kieleen ruotsista, on sitä alettu taivuttaa "mäen laesta"...
Tämä ei nyt ole varsinaisesti kirjaston sisälle kuuluva ongelma mutta ajattelin, että Te ehkä tietäisitte vastauksen. Ongelmana on, että minun pitäisi löytää… 1086 Hei! Suunnilleen vastaavaan kysymykseen löytyy palvelumme arkistosta vastaus jo ennestään: Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/julkaisut/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona. Lisäksi sivuilla mainitaan mm. Suomen kielen tekstipankki, joka sisältää 180 miljoonan sanan verran 1990-luvun tekstejä. Ulkopuoliset tutkijat voivat käyttää pankkia tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n koneilta.Tekstipankin osoite on http://www.csc.fi/kielipankki/opas/x633.phtml Oletko katsonut Makupaloista? Sinne on koottu sanastoista ja sanakirjoista linkkejä osoitteeseen http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Onko kirjaa suomen kielen alkeet ulkomaalaiselle? 2112 Tässä vaihtoehtoja: Lepäsmaa: Suomen kielen alkeisoppikirja; Aaltio: Finnish for foreigners; Suomea suomeksi; Karanko: Tottakai; Hämäläinen: Aletaan; Nuutinen: Suomea suomeksi. Saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voi katsoa aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Missä osoitteessa netissä pääsen lukemaan Suomi-Kiina, sanakirjaa tai Suomi-Japani, sanakirjaa ja miten? 3125 Suomi-japani ja suomi-kiina sanakirjoja ei tunnu verkosta vielä löytyvän. Näitä tarvitsevien lienee parasta vielä turvautua painettuihin sanakirjoihin. Suomi-japani sanakirjoja löytyy muutama: Suomi-japani-suomi 5000 sanaa ja sanontaa, Jyväskylä, Atena, 1996, Kopijyvä. (ISBN 951-796-039-5) Heinonen, Sirkka, Suomalais-japanilainen sanaluettelo, [Hki], Mundus-kirjat, 1987. (ISBN 951-95052-3-7) Suomi-kiina sanakirjaa Li, Guangyun Teos Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas / Li Guangyun Julktiedot Helsinki : Art House, 2004 Li, Guangyun, Suomi-kiina : suursanakirja / Li Guangyun Helsinki : Art House, 2005 Voisit ehkä yrittää katsoa, olisiko suomen kielen opetuskirjan sanaluettelosta jotain iloa sinulle: Nuutinen, Olli, Suomea suomeksi suomi...
Etsin suomen kielen CD-ROM -opiskeluohjelmaa saksalaiselle perheelle, kyseeseen voi tulla joko saksalais-suomalainen tai englantilais-suomalainen… 1313 Ainakin seuraava monikielinen suomen kielen kieliromppu löytyy: Suomea: kehitä kuullunymmärtämistaitoasi ja puhetaitoasi (London: Eurotalk, 1999), (ISBN: 1-862-21613-4). Tämä romppu kuuluu World talk -sarjaan. Lisäksi on olemassa romppu Opi suomea:oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (London: Eurotalk, 1996), mutta käyttökielenä on suomi. Kielirompussa Opi suomea: lapsille (1996) käyttökielenä on 40 eri kieltä.
Onko suomen kielessä sanaa avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle? Mistä tieto löytyi? 4343 Suomen laki (2001) puhuu aviottomasta tai avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Esim. Kodin lakitieto -teoksessa (1999) käytetään myös sanaa au-lapsi. Sorjasen teoksen Suomen kieli, käyttäjän käsikirja (1998)lyhenneluettelosta löytyy au -lyhenne sekä aliupseerin että avioliiton ulkopuolella syntyneen lyhenteenä. Kansanomaisempia sanojakin löytyy. Nykysuomen sanakirjassa (1978)lehtolapsi = avioton lapsi, äpärä, huorilapsi. Suomen kielen perussanakirja (1990-1994) mainitsee sanat avioton = joka ei ole avioliitossa; lehtolapsi (vanh.) = avioton lapsi; äpärä (halv.) = avioton lapsi. Suomen kielen etymologinen sanakirja (1978) löytää äpärä -sanalle mm. merkityksen avioton tai liian varhain syntynyt lapsi. Suomen kieltä koskevia...
Englannin vaikutus suomen sähköpostikieleen 1207 Kysymys varmasti tutkitaan ainakin suomen ja englannin kielten laitoksilla niin Helsingissä kuin myös maamme yliopistoissa. Kannattaisi varmasti otta kyseisiin laitoksiin yhteyttä. Alla muuta viite lehtiartikkeleista, joista saattaa olla hyötyä. Julkaisu: Aamulehti 1999-06-07. Tekijä: Vasara Päivi Nimeke: Suomen kieli muuttuu, mutta kestää Julkaisu: Spektri 2000; 2; 24-25 Tekijä: Ylilehto Hannu Nimeke: Uusmedian käsittelyssä kieli taipuu vaan ei taitu Julkaisu: Etelä-Suomen sanomat 2000-07-05 Tekijä: Volanen Piia Nimeke: Leikkiä kielen sävyillä ja merkeillä: nuorten sähköpostikieli on puhekieltä.
Etsiskelen kirjaa, joka selvittäisi suomen kielen sanontojen ( esim. täynnä kuin Turusen pyssy yms) alkuperää. 2183 Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Miten suomenkieli muodostui murteista sivistykieleksi? 1056 Suomen kielen kehityksestä on kirjoitettu monia kirjoja. Hyviä lähteitä ovat mm. Kaisa Häkkisen Agricolasta nykykieleen ja Laila Lehikoisen Kirjasuomen kehitys. Voit kysellä niitä lähikirjastostasi. Aiheesta löytyy myös perusteellinen esitys internetin kautta. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella tehty esitys löytyy osoitteesta http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidin…
Onko olemassa kirjaa, jossa kerrotaan suomalaisten paikannimien oikea taivuttaminen? Niissähän ei tunnu olevan mitään yleispitävää sääntöä. 1080 Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
Onko olemassa persiankielisille tehtyä suomen kielen oppimateriaalia? 1591 Persiankielisille löytyy oppimateriaaliksi Nuutinen, Olli Suomea suomeksi 1-2 (SKS) ja sanasto Nuutinen, Olli Suomea suomeksi, suomi - farsi -sanasto, joissa ideana on, että kirja on yksikielinen eli suomenkielinen ja sanastoja on julkaistu monella eri kielillä. Teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi).
Löytyykö verkosta Nykysuomen sanakirjaa tai vastaavaa? 1346 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta löytyvät tiedot suomen kielen sanakirjoista. Osoite on http://www.kotus.fi/sanakirjat/ Sen mukaan verkkosanakirjaa ei ole, mutta suomen kielen perussanakirja on myös cd- versiona.
Mitä tarkoittaa sana röyhkäjäinen? 1143 Nykysuomen sanakirjasta ei suoraan löydy, mutta voi olla johdos verbistä röyhkäistä, joka on harvinaisempi muoto röyhtäistä-verbistä. Eli tämä olisi synonyymi sanalle röyhtäys, röyhtäisy. Murresanana voi tarkoittaa ihan muuta.
Mitä tarkoittaa sana röyhtänäinen ja röyhtäjäinen? 1476 Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy. Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä. Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään. Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Minua kiinnostaa kielten oppikirjojen (myös suomi toisena/vieraana kielenä) arvostelut ja arvioinnit. Mistä löytyy asiantuntevia arviointeja oppikirjoista? 1321 Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista löytyy hakusanalla oppikirjat ja hakuehdolla kirja-arvostelu useita kirja-arvosteluja oppikirjoista, myös suomen kielestä. Aleksia voi käyttää Jyväskylässä pääkirjastossa ja lähikirjastoissa, Arto on vain virkailijakäytössä. Lisäyksenä edelliseen: Sivulla http://www.jyu.fi/~koivisto/fennicum/s2.htm on esittelyjä suomen kielen oppikirjoista.
Sanan "karisma" suomenkielinen merkitys on ehkä käännös latinasta. Usein puhutaan, kun henkilöllä on jollainlailla "vaikuttava" persoona, että hänellä on… 3722 Uusi sivistyssanakirja (1998) kertoo karisma-sanasta seuraavaa: "karisma (kreik. kharisma=sulo, suosio), UT:ssa armolahja, jonka kristitty voi Pyhän Hengen vaikutuksesta saada omakseen". Suomen kielen perussanakirja (1990) antaa kaksi merkitystä:" 1. (usk.)armolahja. 2. poliittisen tm. johtohenkilön persoonallinen vaikutus-, vetovoima." Uusi suomen kielen sanakirja (1998) antaa myös kaksi merkitystä: "1 Pyhän Hengen antama armolahja, esim. ihmeparantajan kyky. 2 yksilön vaikuttava esiintymiskyky, vetovoima, tenho, lumo" Lisäksi Nykysuomen sanavarat -kirjassa (1989) kerrotaan, että "karisma on 70- ja 80-luvun kulutetuimpia muotisanoja. Merkitys 'armolahja' on englannin mallin mukaisesti laventunut vetovoimaksi, vaikuttavuudeksi'."