| Terve! Olen etsimässä kirjaa: Maarit Huhti, Suomea sanoin ja kuvin, 1994 (?), Turun kaupungin oppimateriaalikeskus. Kirja on kätevä apuväline suomen toisena… |
2587 |
|
|
|
Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
|
| Minkä takia sanotaan "päivät pääksytysten"? Miksi se on niin? |
12024 |
|
|
|
"Päivät pääksytysten" tarkoittaa mm. Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan "koko ajan, yhtenään, joka päivä".
Nykysuomen sanakirjan mukaan substantiivi pääksy tarkoittaa puuveneen kokkaa. Kantasanasta pääksy johdettu adverbiaali pääksytysten puolestaan merkitsee "pää päätä (pääksy pääksyä) vasten, päittäin peräkkäin.
Näin ollen "päivät pääksytysten" voidaan ymmärtää siten, että päivät seuraavat toinen toistaan pää päätä vasten. Eli koko ajan, yhtenään.
Lähteet:
Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 2004.
Nykysuomen sanakirja, osat III ja IV, L-R, WSOY, Porvoo, 1983.
|
| Etsin suomenkielisiä sanoja ruotsalaiselle virrelle Pärleporten, joka alkaa "Som en härlig guddomskälla" (säv. Alfred Dulin, san. Fredrik Bloom). Suomeksi nimi… |
2285 |
|
|
|
Pelastusarmeijan laulukirjasta (Pelastusarmeija, 1990) löytyy virsi, jonka nimi on ”Niin kuin lähde taivahainen valtava ja pohjaton”. Olisikohan tämä virsi numerolla 287 juuri etsimäsi Pärleporten? Valitettavasti tätä laulukirjaa ei taida yleisissä kirjastoissa saatavilla muualla kuin Tampereen kaupunginkirjastossa: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlbs&previd=fulls&sesid=1217314….
Virren sanoja kannattaa siis tiedustella suoraan Tampereelta. Voit myös toki tehdä nuottijulkaisusta kaukolainapyynnön vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston sähköisessä asiointipalvelussa: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Nimenomaan vuonna 1990 julkaistua laulukirjaa on muutamien yliopistokirjastojen kokoelmissa. Saatavuuden... |
| Haluaisin tietää 1. mistä sana 'äiti' on tullut suomen kieleen? 2. milloin? 3. mitä äiti-sanan muinainen merkitys on? Mistä voisin lukea lisää äiti-sanan… |
17038 |
|
|
|
Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä.
Mutta eivät suomen kielen... |
| Millaisia elokuva-alan sanakirjoja (englanti-suomi) on saatavana? Asun Järvenpäässä. |
2616 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää siltä, ettei elokuviin erikoistuneita sanakirjoja juurikaan ole, sen enempää painettuna kuin verkkoaineistona – tai ei ole ainakaan käännöksiä englannista suomeen. Esimerkiksi pelkästään englanninkielisiä sanastoja olisi kyllä jonkin verran saatavilla. Seuraavat teokset löytyvät myös Järvenpään kaupunginkirjaston kokoelmista:
- Film & TV technical terms in English and five Nordic languages. Proprius, 1983.
- Juntunen, Max: Elävän kuvan sanasto: elokuva- televisio- ja video-alan keskeiset termit ja käsitteet. Edita, 1997.
Jälkimmäisessä kuvailutiedoissa teoksen kieleksi on annettu vain suomi, mutta asiasanoissa on maininta myös englannista. Termeistä on siis todennäköisesti suomenkieliset selitykset ja sanojen... |
| Etsin kirjaa, jossa selitetään sanontojen syntyperä. Esimerkiksi "Otetaan neuvoa antavat" syntyi kieltolain neuvoa antavasta kansanäänestyksestä. Muistaakseni… |
3634 |
|
|
|
Osa aimmasta vastauksesta:
"Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin."
Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'."
Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /... |
| Etsin suomenkielen opiskeluun cd:itä , jotka on kohdistettu ulkomaalaisille. Löytyykö cd+kirja yhdistelmiä Espoon jostain kirjastosta? |
1119 |
|
|
|
Suomenkielen opiskeluun ulkomaalaisille suunnattuja kielikurssipaketteja (cd + kirja) on Espoon kirjastoissa useita. Ko. kurssit voivat kuitenkin olla suosittuja ja varattujakin, joten kannattaa kysellä ja tarvittaessa varata lähimmästä kirjastosta. Joitakin Espoon kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kielikursseja ovat esim: "Supisuomea", "Finnish for foreigners", "Suomea suomeksi" ja "Kieli käyttöön", joissa kaikissa kielikurssipaketeissa on mukana sekä kirja että CD.
|
| Onko olemassa mitään "nykysuomi-wanhasuomi"-sanakirjaa? |
1562 |
|
|
|
Näistä voisi olla apua, vaikka ne toimivatkin "toiseen suuntaan" eli vanhasuomi-nykysuomi.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - I / [toim.: Lahja-Irene Hellemaa...et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1985.
Vanhan kirjasuomen sanakirja. Toinen osa : J-K / [toimitus: Maija Länsimäki, päätoimittaja ... et al.] Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1994
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö , 1979
Suomen murteiden sanakirja. Tästä on ilmestynyt kahdeksan osaa, viimeinen 2008 ilmestynyt loppuu sanaan kurvottaa.
Jussila, Raimo: Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1998
|
| Mikä on sanan syttyminen/sytyttää/syttyä etymologia? |
1857 |
|
|
|
Syttyä sanan merkityksiä ovat mm. alkaa palaa, ottaa tulta, leimahtaa tuleen. Syttyä sana on tullut verbistä syteä, joka suomen murteissa ja lähikielissä on merkinnyt rivakkaa iskemistä. Aikoinaan tuli sytytettiin piikivellä iskemällä; syttää, sytyttää tarkoitti kipinöiden iskemistä piikivellä.
Lähteet:
Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kielitoimiston sanakirja, osa 3 (2006)
Meri: Sanojen synty (2004)
|
| Evaluointi vai evaluaatio suomeksi? Meillä on käytetty molempia kehitysyhteistyön arvioinneista. Niitä hoitavan yksikön nimi on evaluoinnin .. yksikkö. http:/… |
1694 |
|
|
|
evaluointi5*J evaluoiminen, arviointi.
yks. nom. evaluointi
yks. gen. evaluoinnin
yks. part. evaluointia
yks. ill. evaluointiin
mon. nom. evaluoinnit
mon. gen. evaluointien
mon. part. evaluointeja
mon. ill. evaluointeihin
|
| Miten taipuu sukunimi Puonti? Puonti : Puontin vai Puonti : Puonnin? |
2453 |
|
|
|
Puonti taipuu Puonti ; Puontin, koska nimi ei tarkoita mitään.
|
| Mihin suomen kielen sanojen "kotio" ja "kotoa" etymologia juurtuu? |
7373 |
|
|
|
Koti on kota-sanasta muodostettu substantiivi. Sen on arveltu syntyneen vanhemmasta kota-muodosta siten, että se on irtautunut itsenäiseksi perusmuodoksi sanan monikollisista taivutusmuodoista, esim. mennä kotiin, olla kodissa jne.
Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka). Edellistä pidetään todennäköisemmin oikeana (Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja. WS 1987)
Koti-sana tosiaan taipuu hyvin epäsäännöllisesti. On olemassa esim. adjektiivit kotoisa ja kodikas.
Kotio ja kotia ovat murteellisia ilmauksia ja tarkoittavat kotiin.
Kotoa on sama kuin kodista.
Suomen kielen sanojen etymologiasta saa lisätietoja esim. seuraavista teoksista:... |
| Vanhan, harvinaisen miehen nimen alkuperästä olen kiinnostunut. Nimi on Ikka. |
1426 |
|
|
|
Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
|
| Tiedustelisin termin "eripainos" merkitystä. Jos eripainoksia on kokonainen kokoelma, onko jotain tyypillistä tapaa, miten se on syntynyt? |
2160 |
|
|
|
Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
|
| Mistä on saanut alkunsa sanonta "päin prinkkalaa"? |
36476 |
|
|
|
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
|
| Teille! Sellaista olen tässä miettinyt, minkä vuoksi suomenkielisten vuodenaikojen nimissä yksi on monikossa? Tarkoitan tietysti kevättä. Ja sitten ne korvat!… |
2558 |
|
|
|
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
|
| Onko saatavilla tilastoa siitä, kuinka suuri osuus suomeen käännetystä kaunokirjallisuudesta on käännetty mistäkin kielestä? Aikarajauksesi jokin 2000-luvun… |
1512 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://finna.fi ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksakielinen... |
| Löytyykö bosnia-suomi-bosnia sanakirjaa |
3392 |
|
|
|
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
|
| Mitä tarkoittaa kapseinen ? |
2903 |
|
|
|
Tällaista adjektiivia ei löydy kokoelmiimme kuuluvista suomen kielen hakuteoksista. Suomen murteiden sanakirja tuntee mm. sanat kapse (kopina, kopse ym.), kapsea (hupsun sekainen, hassahtava) ja kapsehtia (puuhailla, kuhkia, käpsehtiä). Ko. teoksesta löytyy lisää merkityksiä ja esimerkkejä näistä sanoista ja myös muita samaa sukua olevia murresanoja. Mahdollisesti kapseinen on jostakin tällaisesta sanasta johdettu adjektiivi.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto (www.kotus.fi/kirjasto) voi ehkä antaa lisävalaistusta asiaan.
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja. Kuudes osa (1999)
|
| Bizet'n Carmen aarian teksti Rakkaus on kapinallinen lintu ja muut tekstit. Kiitän. |
3374 |
|
|
|
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta