suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
944 osumaa haulle. Näytetään tulokset 761–780.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyyköhän mitään kielikurssia puolalaiselle, joka haluaa oppia suomea? Olisiko muuta kuin sanakirjoja puolasta suomeen? 875 Ei valitettavasti löydy suomen kielen oppikirjoja, joissa olisi opetuskielenä puola. Erilaisia sanakirjoja löytyy. Kelpaisiko suomen kielen kurssi, jossa on opetuskielenä englanti? Finnish for foreigners, Sounds good, Finn talk, Beginner's Finnish, From start to Finnish...
Olen miettinyt pääni puhki, miten löytäisin tietoa sulkujen käytöstä kaunokirjallisessa tekstissä (lähinnä millä asiasanoilla hakea, kun Vesastakaan ei ollut… 1403 Kysymyksesi liittyy ymmärtääkseni suomeksi käännetyn kirjallisuuden syntaksin eli lauserakenteen tutkimukseen. Aihetta on tutkittu toistaiseksi todella vähän. Kirjassa Käännössuomeksi : tutkimuksia suomennosten kielestä (951-44-6231-9, Tampereen Yliopisto 2005) on Hanna Arosen artikkeli (s. 245-263), joka käsittelee parenteettisuutta eli lauseyhteydestä irrallisia lisäyksiä englannista suomeen käännetyissä akateemisissa teksteissä. Tämäkään ei ole täsmäosuma, sillä kohteena ovat akateemiset tekstit ja parenteeseihin sisältyy muillakin kuin sulkumerkeillä - esimerkiksi ajatusviivoilla - erotettuja virkkeen osia. Samaisesta artikkelista sekä sen lähdeluettelosta voit kuitenkin kenties päästä eteenpäin. Tampereen yliopiston Humanika-...
Mietin sanan kuri etymologiaa. Onko sanalla alunperin tekemistä eläinten kanssa? Oliko se jonkinlainen ränni, jossa esim. lehmien oli kuljettava? 12988 Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa. Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen. *kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta lähteet: Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004) Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten...
Kuinka monta sanaa ihminen tuntee? Kaksplus-lehdessä kerrottiin, että 6-vuotias tuntee jopa 12 000 sanaa. Itse muistelen, että korkeakoulutettu henkilö tuntisi… 9225 Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista. Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä...
Äitini mielestä sana sukkalintu tarkoittaa kälyä, onko hän oikeassa? 1811 Äitisi on oikeassa. R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murresanakirjan mukaan sukkalintu on miehen sisar vaimolle.
Mitä tarkoittaa pitkäniskainen? 1661 Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen. Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa. "Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi. Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin...
Etsin suomen kielen aloituskurssia (teksti, äänite, harjoituskirja ym. vast aineisto) englanninkieliselle aloittajalle. En onnistu saamaan tietoa hausta,… 1042 Yksi tällainen kurssi on Maija-Hellikki Aaltion Finnish for foreigners -kurssin osa 1. Kurssista on Helmet-kirjastoissa monenlaisia versioita: yhdessä on harjoituskirjan lisäksi kaksi cd-levyä. Saatavana on myös pelkkä oppikirja. Kurssin löytää Helmet-hausta kirjoittamalla etusivun hakuun suomen kieli englannin kieli kielikurssit (www.helmet.fi).
Mitä arkkiatra tarkoittaa? Saako hän työstään palkkaa? 3945 Haluat varmaankin tietää arkkiatrista? Arkkiatrilla on juurensa kreikankielisessä nimityksessä ’arkhiātrόs’, joka sananmukaisesti aikoinaan tarkoitti ylintä lääkäriä tai pääparantajaa. Suomen kieleen termi on kulkeutunut ruotsista, jossa tunnetaan sana ’arkiater’, lääkärikunnan korkea-arvoisin edustaja tai hallitsijan henkilääkäri. Antiikin valtakunnissa Kreikassa, Roomassa ja Egyptissä arkkiatreiksi tunnustettiin tavallisesti juuri hallitsijoiden henkilääkärit. Myöhemmin Roomassa kehittyi järjestelmä, jossa kullakin neljästätoista hallintoalueesta oli oma arkkiatrinsa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa alueen muita lääkäreitä ja toimia tietysti itsekin lääkärinä – mutta kuitenkin ilman erillistä korvausta työstään. Pohjolaan ensimmäinen...
Koska on tehty ensimmäinen suomenkielen sanakirja? Onko Poppius laatinut sanakirjan? 1744 Ensimmäinen myös suomen kieltä sisältävä sanakirja on Ericus Schroderuksen latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalainen sanakirja Lexicon Latino-Scondium vuodelta 1637. 1600-luvulla ilmestyi myös muita, tämän ensimmäisen mukaan suppeita sanaluetteloita. Ensimmäinen varsinainen suomea sisältävä sanakirja on 1745 ilmestynyt Daniel Jusleniuksen tekemä Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Kirja on ensimmäinen, jossa suomen kieli on hakukielenä. (Lähde: Lehikoinen - Kiuru, Kirjasuomen kehitys, 1998) Poppiuksen tekemiä sanakirjoja ei kirja mainitse, eikä niitä löytynyt muidenkaan lähteiden avulla.
Televisioruudussa käytetään kahta erilaista aikamerkintää. 1. merkintä 18.10 2. 18:10 Kumpi on oikein? Eikö televisiossa pitäisi näyttää vain yhtä ja oikeaa… 901 Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa. Lisätietoa mm. näistä Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Löytyyköhän Kalevalaan keskittyvää suomi-ranska-suomi -sanakirjaa tai Kalevalan ranska-ranska -sanakirjaa? Haluaisin myös tietää löytyykö Kalevalan suomi-suomi… 1314 Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen. Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986) Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä: http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Löytyykö Thaimaalaiselle ( Thai äidinkieli ) Suomen kielen opiskelumateriaalia? Suomen kielen alkeita ? Kirja,Cd,Cd-rom jne, ? 5175 HelMet-verkkokirjastosta löytyy vain yksi varsinaisesti thainkielisille suunnattu suomen kielen alkeisoppikirja, Seppo Seppäsen Thai puhuu suomea 1. http://www.helmet.fi/record=b1907927~S9*fin Kokoelmiimme sisältyy muuten runsaasti oppimateriaaleja suomea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjoita hakukenttään "suomen kieli" ja "kielikurssit". http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Mistä on lähtöisin sukunimi Malkki ja onko sanallaMalkki muita merkityksiä? 3660 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen mukaan sukunimi Malkki on yksi Malakias-nimen muodoista. Sukunimeksi Malkki on päätynyt isän- tai talonnimen välityksellä. Malkkeja asuu eniten Kangaslammella, Heinävedellä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Kerimäellä talonnimi Malkkila esiintyy jo vuonna 1660. Nykysuomen sanakirja ei tunnista sanaa malkki. Malkio sen sijaan tarkoittaa kansanrunoudessa poloista. Malko tai malka taas on katon harjalta räystäälle kulkeva riuku, joka estää kateaineen irtoamisen. Lähteet: Mikkonen, Pirjo-Paikkala, Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000 Nykysuomen sanakirja 2: WSOY, 1985
Kumpi on oikein: "Hyvää Joulua!" vai "Hyvää joulua!" ? Eli kirjoitetaanko joulua isolla (Hyvää Joulua!) vai pienellä (Hyvää joulua!) ? 94223 Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa ja neuvotaan käyttämään muotoa: Hyvää joulua (ja onnellista uutta vuotta!), mutta paljonhan esimerkiksi joulukorteissa näkee käytettävän isoa alkukirjainta; ei se varmaan aivan väärin ole. Tässä nosto Kielitoimiston ohjepankista, https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k… Makupalat.fi oikeinkirjoitus ja oikeakielisyys, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63806&…
Karamelliä vai karamellia(äällä vai aalla) 3909 Karamellin taivutus on muotoa karamellia. Lähde Suomen kielen perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2001 (myös MOT-sanakirja osoitteessa http://mot.kielikone.fi/mot/tampereenkirjasto/netmot.exe )
Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… 4419 Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005). Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä: Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998) Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003) Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005) Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Vanha suomenkielen opettajani painotti aina, ettei tule sanoa "tulii käytyä kaupassa", tai tuli "syötyä". Piti käyttää translatiivi-muotoa, siis käydyksi,… 2407 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto vastaa suomen kielen huollosta. Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110) sivuilla on ohjeita ja suosituksia, joista löytyy vastaus myös kysymääsi asiaan. Vaihtelulla tuli käytyä / tuli käydyksi on murretausta. Kumpikin muoto käy myös yleiskielessä. Suomen kielen lautakunta on käsitellyt asiaa jo 1970-luvulla ja päätynyt tähän kantaan.
Terve! Tiedustelen, löytyykö jostain kirjastosta sellainen kirja: Nimike: elämän suolaa suomen kielen alkeita (opettajan materiaali) Tekijä: lauranto, yrjö… 1228 Kysymäsi kirja löytyy sekä Mikkelin että Jyväskylän kaupunginkirjastoista. Sitä on saatavana myös kirjakaupan kautta tai nettikaupasta, esim. täältä https://ssl.booky.fi/book.php?book_id=9789513405960. Kirjalla on kaksi ISBN-numeroa siksi että uudempaan painokseen on lisätty alkuun 978 ja loppunumero on samalla muuttunut.
Miten mahtaa kuulua Paavo Cajanderin suomennos seuraavalle sitaatille Hamletista: " There are more things in heaven and earth, Horatio, Than are dreamt of in… 1992 Ensimmäisen näytöksen viidennessä kohtauksessa Hamlet sanoo Horatiolle näin: ”Horatio, taivaassa ja maass’ on paljon, Jot’ ei voi uneksia tietoviisaat.” Lähteet: Shakespeare, William: Hamlet. Suom. Cajander. KS, 1879. Shakespeare, William: Hamlet. Ed. Wilson. 1959.
Mistä tulee sanonta "on kuin perseeseen ammuttu karhu?" entä "älä herätä nukkuvaa karhua?" 8635 Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin: Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä. Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä...