suomen kieli

Tilaa aihepiirin suomen kieli RSS-syöte
944 osumaa haulle. Näytetään tulokset 801–820.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin tietää mikä on sanan IHME etymologia, mitä merkityksiä sanalla on ja miten se selitetään. 3576 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen. Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,...
Miten pitäisi kieliopillisesti oikein sanoa; pitää paikkaansa vai pitää paikkansa? 29029 Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'pitää paikkansa'. Pitää -sanan lukuisista merkityksistä tämä kuuluu kohtaan säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä, esim. pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa.
Mistä voisi etsiä tietoa sanonnan "vastarannan Kiiski" alkuperästä? 5954 "Vastarannan kiiski"-sanontaa on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa 13.9.2007 annetussa vastauksessa. Tässä vastaus uudestaan: Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta...
Haluaisin selvitellä muutaman hieman vanhahtavan suomenkielisen sanan alkuperäistä merkitystä (esim. "loihde"). Minkäköhänlaisen sanakirjan kanssa kannattaisi… 2146 Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita. Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004 Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura. Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000 Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991 Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY. Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001...
Mikä yhteys on tsekin ja suomen kielen joo sanalla? Molemmissa kielissä lausutaan juuri samalla tavalla ja merkitys on sama (kyllä). 3749 Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'. Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä). Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta. Lähde: "Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
Ikävä-sanan etymologia? 3455 Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1. Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Mikä on kirjan nimi ja tekijä, jonka olen Kemijärven kirjastosta joskus aikaisemmin lainannut ja jossa on radio- (ehkä myös tv) persoonallisuuksien haastateltu… 1419 Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Minua kiinnostaa 'sudenkorento'-sanan suomalainen alkupera. Mista tulee moinen nimi hyonteiselle? 4019 Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
Mitä tarkoittaa dramaattinen 8511 Kielitoimiston verkkosanakirjan mukaan dramaattinen tarkoittaa jännittävää, odottamattoman yllättävää, kohtalokasta tai teatraalista. Esim. Neuvottelut saivat dramaattisen käänteen. Dramaattinen välikohtaus. Dramaattinen esiintyminen.
Tiedustelisin nimen Sydänmaanlakka historiaa, onko se mahdollisesti suomennos toisesta kielestä vai mistä se on tullut meille? 3502 Luumäellä, lähellä Kannuskoskea ja Valkealan rajaa esiintyy Sdyänmaanlakka sekä talon että kylän nimenä, ja se on siellä juurtunut myös sukunimeksi. Kyseinen talo on peräisin ainakin 1700-luvulta. Nimen alkuosa ilmaisee talon syrjäistä sijaintia. Lisätietoa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.
Muistelen, että paikannimen Siilinjärvi alkuosa olisi alkuaan saamea. Miten on? Mitä siilin olisi alkuaan merkinnyt? 2311 Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida. Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
Hyvää suomen äidinkielenkirjaa tarvitaan 1984 Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;...
Ivar Lo-Johansson kertoo v.1978 suomennetussa teoksessaan Pubertet, suomennetun laitoksen nimi on Veräjä, pienen pojan lapsuudesta ja kasvamisesta, kirja on… 1551 Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1994) antaa sanalle hunsvotti myös seuraavan merkityksen: reen tai kärryjen istuinlauta (Hattulan ja Porvoon murrealueilla). Sanan hunsvotti eri merkitykset murresanakirjan mukaan: 1. kelvoton henkilö tai esine 2. piipunpesän puhdistuspuikko 3. erilaisia telineitä ja pidikkeitä (mm. tuo reen istuinlauta) 4. pikkusormi
Miten ja mistä sanonta "vastarannan kiiski" on syntynyt? Kuinka kyseinen sanonta on levinnyt? 5078 Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta kiiski, esim. ”siin on kiiski mies”, ja pojankoltiaisesta ”pojjankiiski”. Vastarannastakin löytyi Nykysuomen sanakirjasta selitys ranta,...
Mitä synonyymejä sudelle on suomen kielen murteissa? 3898 Sutta ei ole kutsuttu aivan yhtä monella tavalla kuin karhua. Se voi olla paitsi susi myös mm. hukka, huntti ja häntti. Suden peitenimenä tavataan myös esim. höntti ja häntäheikki.
Mitä nimityksiä/synonyymejä suomen kielen eri murteissa on karhulle? 18604 Karhun nimityksiä ovat esim. kontio, kontia, otso, ohto ja mesikämmen. Lisäksi siitä on käytetty mm. nimityksiä metsänpitäjä, metsänhaltija, metsä(h)inen, metsänkuningas, metsänvilja, metsänvaari, metsänvanhus, kouko, mönninkäinen ja pöykäri. Osa näistä on ns. peittonimityksiä, ts. karhusta ei ole haluttu puhua oikealla nimellä.
Mitä nämä sanat ovat käännettynä savolaismurteelle: oudosti, jouduin, pyörä, yöllä, myöhässä, luokassa, nauroi ja erilaisia täytesanoja 2913 Savon kielestä on julkaistu Unto Eskelisen sanakirja Tavvoo savvoo, WSOY, 1997. Kirjassa ei kuitenkaan ole käännetty yksittäisiä sanoja suomesta savoon. Teoksessa on savolaisille ilmaisuille esitetty suomenkielinen vastine. Kirjan alussa on kuvattu savon kielen erityispiirteitä, jotka auttavat ei savolaista hahmottamaan miten savon kielellä "huastellaan" eli puhutaan. Koska sanakirjassa ei ole sanakohtaisia käännöksiä, emme osaa kääntää kysymiäsi sanoja. Neuvoja käännöstyöhösi voisit kysyä Savon kielen seurasta: http://gamma.nic.fi/~sakinseu/index.html
Mitä ihmettä tarkoittaa verbin valenssi? 2663 Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...
Valmistelen graduani, mutta törmään jatkuvasti yhteen oikeinkirjoitusseikkaan, jota nyt siis haluaisin selvittää. laitan tässä esimerkkilauseen: Marja-Liisa… 2164 Selvyys epäilemättä vaatii, että artikkeleiden nimet jotenkin erotetaan muusta tekstistä. Oikeaoppisin tapa on käyttää lainausmerkkejä " - ", siis ...Pynnönen artikkelissaan "Kielioppien pedagogisia sovelluksia" kyseenalaistaa..., ...Korhonen artikkelissaan "Kielioppia kouluun - pedagogisen ja deskriptiivisen kieliopin rajoja venyttämässä" sekä Kaija Parko artikkelissaan "Kielestä, kieliopista ja opetuksesta" kritisoivat... Toinen mahdollisuus on käyttää artikkeleiden nimissä selvästi erottuvaa kirjasinlajia. Lainausmerkkien asemesta näkyy joskus myös käytettävän puolilainausmerkkejäkin ' - '. KIRJALLISUUTTA: Uusi kieliopas / Terho Itkonen, Sari Maamies. - 3. tark. p. - 2007.
Mikä on suomenkielessä esiintyvän "kirsu"-sanan etymologia? 6306 Sana kirsu voi tarkoittaa oravan, rotan, kissan tai koiran, erityisesti Suomenlahden saarilla myös hylkeen kuononpäätä. Sanasta esiintyy myös muoto kirso ’sian kärsä’ ja kirsa ’turpa, kärsä, kuono, nokka’. Kirsu on luultavasti kärsä sanan variantti. Sanan kärsä taustalla taas on todennäköisesti norjanlapin sana gærsse ’sian kärsä’. Lähde: Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.