| Oskar Merikanto on säveltänyt vuonna 1902 laulun Skogduvors Toner (alkuperäinen kirjoitusasu Skogsdufvors toner), johon sanat on kirjoittanut Jenny Blicher… |
320 |
|
|
|
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi... |
| Missä kappaleessa/elokuvassa/runossa on seuraavat sanat tai edes niitä muistuttavat lyriikat; ”Tiistai ja satoi vettä aivan kuin taivas itkisi. Me ainoat… |
226 |
|
|
|
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä sitaattia, eikä sitä löytynyt hakemallakaan mistään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään. |
| Mistä Red Red Wine Kappale kertoo ? |
198 |
|
|
|
Red red wine kertoo punaviinistä, sydänsuruista ja siitä, että vain punaviini auttaa laulutekstin kertojaminää karkottamaan mielestään kipeät muistot: "Olisin voinut vannoa, että ajan myötä / ajatukset sinusta haihtuisivat mielestäni / olin väärässä ja huomaan / että vain yksi asia auttaa minua unohtamaan". |
| Kun ihminen kuolee niin sanotaan tilaa mononen. Mistä sanonta juontuu? |
1054 |
|
|
|
Monosella tarkoitetaan tässä hautaustoimistoa. Nimi on sanonnassa peräisin varmastikin Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Liisankatu 25 sijainneesta Mikko Monosen ruumisarkkuliikkeestä eli hautaustoimistosta.
Mikko Monosen vuonna 1918 perustettu hautaustoimisto tuli 1960-luvulla tunnetuksi koko kansan keskuudessa Muksut-yhtyeen laulusta Liisankadulla. Laulu alkaa sanoilla ”Liisankadulla, samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike, on mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.” Tapio Lipponen sävelsi laulun Pentti Saarikosken sanoihin.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/laulusta-tuttu-hautaustoimisto
|
| Löytyisikö tietoa, millä nimellä musikaalin My Fair Lady kappale "Get the Church to Me on Time" on suomennettu? |
130 |
|
|
|
Kappale Get me to the church on time Frederick Loewen musikaalista My fair lady on Sauvo Puhtilan suomennoksessa nimeltään Vie häihin minut tismalleen.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4876427?sid=4238702796
Reino Helismaa on suomentanut laulun nimeksi Mulle aamu häitä tietää.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4667241?sid=4238702796 |
| "Esko Riihelän painajainen" on Anssi Kelan kappale, mutta miten Riihelä liittyy kappaleen sanoitukseen ja miksi se on painajainen? |
626 |
|
|
|
Yleisradion muistokirjoituksen sanoja hyödyntääkseni, Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: hän oli sujuvan ajamisen ja yhteispelin puolestapuhuja, ja painoi turvavöiden käytön tärkeyttä kansan tajuntaan. Nimeämällä kappaleensa Esko Riihelän painajaiseksi Kela on ehkä halunnut korostaa liekit kannoillaan pakoon autoilevan Villen ajotavan holtittomuutta ja liikenneturvallisuutta vaarantavaa käyttäytymistä – ja kenties jopa vihjata, ettei Ville ehkä käyttänyt turvavöitäkään. Kyllä tällainen Ville varmaan jonkinmoinen painajainen Riihelälle olisi ollut.
Esko Riihelä puhui väsymättä turvallisuudesta: "Hänestä tuli liikenteen ääni kansalaisille" | Yle |
| Taas ja hyvää naistenpäivää! Klassista värikkäästi-ohjelman biisejä löytyi YouTubesta. Kiitos edellisestä viestistä. Asiasta kukkaruukkuun: tiedättekö sopraano… |
90 |
|
|
|
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista. |
| Kenen kappale? 70-luvun kappale jossa ensimmäiset sanat on jotakuinkin näin: Me kaupungilla kävelitiin ja toisamme haukuttiin |
189 |
|
|
|
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään. |
| Mistä Amii Stewart - Knock On Wood biisi kertoo ? |
409 |
|
|
|
Financial Timesin artikkelin "Knock on Wood - how a 1960s soul hit was radically reinvented" mukaan Eddie Floyd ja Steve Cropper halusivat kirjoittaa laulun taikauskosta. He valitsivat lopulta idiomin "knock on wood" eli koputtaa puuta, millä toivotaan, että nykyinen suotuinen asiantila jatkuu tai epäonni pysyy loitolla. Laulun kertoja sanoo, ettei ole taikauskoinen mutta koputtaa silti varmuudeksi puuta, ettei vain menettäisi rakastamaansa naista (Stewartin versiossa miestä). Muuten kertoja vain kuvailee rakkautensa kiihkoa vertaamalla sitä rajuilmaan. |
| Miten jatkuu loru annakasta: Viisaskirja kuin vietävä, tuo annakka kaikki tietävä........ |
327 |
|
|
|
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata... |
| Onkohan Andrews Sistersin kappaletta Pack up your troubles in your old kit-bag and smile, smile, smile käännetty ja esitetty suomeksi? |
123 |
|
|
|
Tähän Felix Powellin säveltämään ja George Asafin (eli George Henry Powellin) sanoittamaan lauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Pack up your troubles in your old kit bag and smile, smile smile! SecondHandSongs-palvelussa:
https://secondhandsongs.com/work/144166/all
|
| Kuka on sanoittanut Kai Hyttisen esittämän Tuulen tie kappaleen? |
319 |
|
|
|
Werner Scharfenbergerin säveltämän laulun Immer mehr on suomeksi sanoittanut Juha Vainio. Suomeksi laulun nimi on siis Tuulen tie.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421140?sid=3914101193 |
| Onko teillä tietoa, onko ruotsalaisen laulajan Sonja Aldénin kappaletta Du är allt koskaan suomennettu? Kiitos! |
201 |
|
|
|
Hei,
Valitettavasti näyttäisi, ettei sitä ole suomennettu. Uskoisin, että tieto löytyisi, kun on kuitenkin kohtuullisen tuoreesta kappaleesta kyse. |
| Löysin täältä tiedon, että Lydia Koidulan Äidin sydän -laulu (suom. Hilja Haahti) löytyy Suuresta toivelaulukirjasta, osa 1. En pääse nyt kirjastoon, joten… |
526 |
|
|
|
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika... |
| Törmäsin netissä vanhaan suomalaiseen kansanlauluun "Banzai" (tai "1904"), joka on oikeastaan pilkkalaulu Venäjän ja Japanin välisestä sodasta 1904. Kertosäe… |
1176 |
|
|
|
Eniten säkeistöjä tähän lauluun löysin Hakkapeliitta-lehden vuoden 1934 numerosta 16 (s. 15-17). Siinä laulun nimi on "Bansai!" ja säkeistöjä on 44. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä pienen veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niin se taisi olla(a)...”.
Kirjassa ”Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin” (koonnut R. H.; 12. painos; Propaganda-aseveljet, 1942, s. 40-43) laulu on nimellä ”Banzai!”. Kirjassa on vain laulun sanat, ei nuotinnosta. Säkeistöjä on 32. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Nyt minä laulan teille tässä yhden veisun”. Kertosäkeessä lauletaan: ”Sumfatiritirallaa, niinhän se taisi ollaa...”. Tässä versiossa sanoitus ei ole täysin yhdenmukainen Hakkapeliitta-lehdessä... |
| Mistä Def Leppard yhtyeen Rocket biisi kertoo ? |
159 |
|
|
|
Laulu alkoi kertosäkeistön melodiasta, joka muistutti laulaja Joe Elliottia Lou Reedin kappaleesta "Satellite of Love". Hän rakensi loput sanoituksen viittauksista tuon kappaleen sekä muiden 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun rocklaulujen sanoihin. Muuten kyseessä on vain glam rockin tyylinen rakkauslaulu.
Lähde:
https://faroutmagazine.co.uk/explaining-every-easter-egg-in-the-def-lep… |
| Missä lastenlaulussa on sanat: Pyrytköön, paukkukoon, järven selkä ulvokoon. Törmälle jyrkälle... |
336 |
|
|
|
Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947). |
| Kuka kirjoitti ja sävelsi Pesäpallo-nimisen runon ja missä se on esitetty/julkaistu alunperin, miten kuuluu kokonaisuudessaan? Viimeksi kuulin sunnuntaina 19… |
728 |
|
|
|
Hei,
Tarkoittanet Pesäpallolaulu-nimistä kappaletta. Kyseessä on Arvo Salon sanat ja Kaj Chydeniuksen sävellys. Tämä löytyy tekstinä Tehdään teatteria -julkaisun Kabareelauluja-osiossa (Tammi, 1967 ; toim.Eija-Elina ja Timo Bergholm).
Tämä lienee julkaistu aika tuoreeltaan. Äänitteenä ensimmäinen julkaisu Love recordsin singlen Selma B-puoli vuodelta 1966 Kalle Holmbergin ja Otto Donnerin orkesterin esittämänä. |
| 1970-luvun lopulla radiosta kuului usein kaunis sävelmä, jäähyväislaulu, jonka kertosäkeessä ”..kenen kanssa ensi vuonna juot lasillisen vihreää viiniä” … |
411 |
|
|
|
Kyseessä lienee Kari Rydmanin Jäähyväislaulu äänilevyltä Niin kaunis on maa (1976). Äänitteestä on sittemmin tehty myös CD-levy, jota on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Laulun sanat ovat 1000-luvulla eläneen kiinalaisen Yeh Ch'ing-ch'enin runo Sävelmään "Tervehdys keisarin hoviin". Runon on suomentanut Pertti Nieminen ja sen voi lukea teoksesta Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (Valikoinut ja suomentanut Pertti Nieminen, 1987), s. 296.
Valitettavasti laulua ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
|
| Etsin runoa tai laulun sanoitusta, jossa Helsinkiä kutsutaan Hesanstadiksi. |
171 |
|
|
|
Kukaan vastaajistamme ei tunnistanut runoa tai laulua. Yhden tietyn sanan perusteella lyriikoista etsiminen on usein vaikeaa. |
Kysy kirjastonhoitajalta