| Kuulemma Antti Tuurin Rata-kertomuksessa esiintyy sana "näystin" kolmesti, "mäystin" ei kertaakaan. Näppäimistössä n ja m ovat vierekkäin ja lähellä on epäilys… |
4174 |
|
|
|
Kaikki Tuurin Rata-kirjat ovat lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Mäystin-sanasta on kuitenkin ainakin aikaisemmin ollut käytössä myös muodot näystin ja mälyke. Kaikki sanat tarkoittavat "suksen jalkaremmiä, varpaallista".(Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 2, 1958) Eli voi hyvinkin olla, että n-alku on tarkoituksellinen.
|
| Kuinka monta prosenttia englannin kielen sanoista/sanastosta on peräisin latinan kielestä? |
3273 |
|
|
|
Arviot vaihtelevat noin 30 ja 60 prosentin välillä, riippuen tulkinnoista (esim. mitä kautta sana on lainattu, ja onko se muuttumaton vai ei). Ohessa sitaatti Wikipediasta, jossa arvellaan latinalaisten sanojen osuudeksi hieman alle 30 prosenttia. Toisaalta, jos otetaan huomioon, että ranskan kieli on kehittynyt latinasta ja on sanastoltaan suurimmaksi osaksi sitä, prosentti nousee huomattavasti:
A computerised survey of about 80,000 words in the old Shorter Oxford Dictionary (3rd ed.) was published in Ordered Profusion by Thomas Finkenstaedt and Dieter Wolff (1973)[92] that estimated the origin of English words as follows:
Langue d'oïl, including French and Old Norman: 28.3%
Latin, including modern scientific and technical Latin: 28.24%... |
| Mistä on alkujaan sana joppari, joka Pohjanmaalla tarkoittaa pyörän tavaratelinettä? |
6257 |
|
|
|
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 5; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Edita, 1997) kertoo, että sanan ”jobbari” tai ”joppari” merkityksessä ’polkupyörän tavarateline’ väitetään tulleen siitä, että ensimmäisen maailmansodan aikana trokarit eli jobbarit keksivät ensimmäisinä valmistaa polkupyöriinsä tavarankuljetustelineen. Sanaa siis käytetään sekä b- että p-muotoisena myös tavaratelineestä.
Paavo Pulkkisen teos ”Lokarista sponsoriin” (Otava, 1984) kertoo, että ”jobbari” on tullut ruotsin kielen sanasta ”jobbare”, joka puolestaan on peräisin englannin sanasta ”jobber”.
|
| Löytyykö mistään ranskankielisiä sanoja laululle Romanssi (Katariina ja Munkkiniemen kreivi) Freddy Birset on sen laulanut ranskaksi ja nyt haluaisin tietää… |
2976 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt tälle laululle ranskankielisiä sanoja mistään. Voit tietysti yrittää kirjoittaa sanat kuuntelemalla laulua. Kyseinen CD-levy on Kouvolan pääkirjastossa. Toinen mahdollisuus on ottaa yhteyttä Freddy Birsetiin http://www.freddybirset.com/ ja selvittää häneltä suoraan josko voisit saada laulun sanat sitä kautta.
|
| Mikä on kromeli? |
1385 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kromeli on nomini, jota käytetään puhuttaessa isokokoisesta tai laihasta:
"Kylläpäs on aikas kromeli." (Muurla) [isokokoisesta, laihasta hevosesta]
"Noi huanekalut on ihan kauheet kromelit mihinkä ne pannaan." (Karkku)
"niitä on ihmisiäki semmosia laihoja kromeleita." (Himanka)
Toisaalta E. A. Saarimaan Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin määrittelee kromelin (laivan) rungoksi.
"Laiva, jolla seilasimme, maailman hirvein oli; sen kromeli, tervaa täynnä, kuin puinen jättiläislinna meressä uiskenteli ja maston kärjet pilviä piirsit." (Aleksis Kivi, Nummisuutarit)
|
| Mitkä sanat ovat suomenkielen alkuperäissanoja? Olen kuullut, että noin 65% suomenkielen sanoista olisi lainasanoja ja loput 35% olisi alkuperäissanoja. Etsin… |
9016 |
|
|
|
Jouko Vesikansan toimittaman Nykysuomen sanavarat –kirjan mukaan suomen kielen vanhoja omaperäisiä sanoja ovat ne , jotka ovat peräisin vähintään kantasuomesta, eli ainakin 3000 vuoden takaa (WSOY, 1989). Sanoja on lainautunut ja lainautuu suomen kieleen, kuten kaikkiin muihinkin kieliin, eri aikoina jatkuvasti. Alkuperäisiä kantasanoja, jotka yhä kuuluvat kielemme jokapäiväiseen ydinsanastoon, on hyvin vähän.
Vanhimmat suomen kielen sanat, jotka siis olivat yhteisiä kaikille uralilaisille sukukielillemme, liittyvät kirjan mukaan ruumiinosiin ja fysiologisiin toimintoihin, luonnonympäristöön, sukulaisten nimiin, tulentekoon, keittämiseen ja metsästykseen. Ikivanhoja sanoja ovat esimerkiksi sanat emä, me, muna, nimi, pala, pesä, poski... |
| Kuka esittää, tai mistä löytyisi kappale, joka alkaa sanoilla "Minä olen kaunis, minä olen rohkea". Kyseessä on vanha seurakunnan lastenlaulu, tai… |
4893 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Tellu Turkan laulu "Minä itse", jonka sanat alkavat "Minä olen hurja, minä olen rohkea...". Laulu on esim. nuottikirjassa Musiikin mestarit 1-2 : ärdepärde, Otava 2005. Kappale löytynee myös cd-levyltä Tellu & Leipuriorkesteri.
|
| Onko sireeni-pensaalla, hälytyssireenillä ja seireeni-sanoilla jotain etymologista yhtymäkohtaa suomen- tai esimerkiksi englannin kielessä? Jatkokysymyksenä:… |
3342 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö ([Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.], etymologinen sanakirja, 2000) –kirjassa on selvitystä sanojen taustoista. Sireeni-sanalla on kolmekin eri merkitystä. Sireeni voi tarkoittaa äänimerkinantolaitetta, merilehmää, seireeniä tai vedenneitoa ja sireeni- eli syreenipensasta.
Näistä pensasta tarkoittava sireeni tai syreeni ei liity merkitykseltään muihin. Se on ruotsiksi syren- tai vanhassa kielessä siren ja latinaksi syringa. Molempia suomen kielen muotoja käytetään rinnan, ja molemmat sanat ovat kieliopillisesti oikein.
Sen sijaan hälytyssireenit ja seireenit ovat samaa alkuperää. Kirjan mukaan laivojen äänimerkki on vertautunut seireenien voimakasääniseen lauluun. Merilehmät (kuuluvat... |
| Tiedustelisin munkki - sanan etymologiaa. Eli liittyykö munkkirinkilä millään tavoin luostarilaitokseen. Luostariveli lienee munk ruotsiksi, eli se on… |
6228 |
|
|
|
Munkki-sana on tosiaankin lainattu suomeen ruotsin sanasta munk, joka saksan välityksellä juontuu latinan sanasta monachus ja edelleen kreikan sanasta monakhós, joka on johdos sanasta mónos, 'yksi', ja merkitsee sananmukaisesti yksinäistä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan (WSOY, 2004) mukaan munkki-sanan merkityksen laajentuma "rasvassa keitetty leivonnainen" perustuu sanan vertauskuvalliseen käyttöön: kun nokare munkkitaikinaa pannaan kuumaan rasvaan, se pullistuu nopeasti hyvinvoivan ruskeakaapuisen munkin kaltaiseksi. Leivonnaisen merkityksessä sana on mainittu Ericus Schroderuksen sanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum jo vuonna 1637.
|
| Mistä löytäisin sanat ja nuotit Anki Lindqvistin esittämään Kesäyöt lauluun? |
2844 |
|
|
|
Sanat ja nuotit lauluun löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta numero 19. Laulu on varsinaisesti nimeltään Ne kesäyöt, alunperin Summer nights. Toivelaulukirjat löytyvät monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
|
| Mitä "custodian" tarkalleen ottaen amerikkalaisissa kouluissa puuhaa? Hän ei ilmeisesti ole mikään pelkkä talonmies? |
2271 |
|
|
|
Sana custodian on käännetty monissa englanti-suomi-sanakirjoissa sanoilla vartija ja valvoja. Englanti-englanti-sanakirjojen mukaan custodian on amerikanenglanniksi henkilö, joka pitää huolta tai suojelee jotakin. Synonyymejä sanalle ovat caretaker ja janitor eli henkilö jonka tehtävänä on pitää huolta rakennuksesta kuten kouluista ja asuinrakennuksista.
Googlella löytyy sanoilla "school custodian" tai "school custodian job description" työnkuvauksia kuten
http://www.healthyschoolsms.org/healthy_school_environment/documents/Cu…
http://www.ehow.com/facts_5344638_school-custodian-duties.html
http://www.ccsd180.org/JobDescriptions/Custodian%20Job%20Description.pdf
|
| Tahtoisin sanat lauluun Kuninkaan Viuluniekat |
2448 |
|
|
|
Hei!
Musikantti 3-4 kirjasta löytyvät sanat.
|
| Mikä on lippahivo? Osoitteena on Lippahivontie. Mikä/Mitä on Lippahivo? |
4262 |
|
|
|
Yleisnimenä sanan lippahivo merkitys selviää Suomen etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä. Verbi lipata merkitsee 'juosta, kulkea/liikkua nopeasti'. Samaa merkitseviä ovat murteelliset 'lipetteä' ja kuvailevat 'lipattaa' ja 'laputtaa'.
Sana 'lipetti' on myös samaa kantaa yhteydessä 'lähteä lipettiin, karkuun' eli 'lippahivoon', jota on käytetty alkujaan Pohjois-Savossa.
Erisnimenä sanaa Lippahivo on käytetty esim. juuri kadunnimenä ja matkailukohteina olevista eräkämpistä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P. 1995.
|
| Mitä tarkoittaa sana hörkäs? |
1261 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjasta ja Kielitoimiston sanakirjasta ei sanaa löytynyt. Suomen murteiden sanakirjassa esiintyy sana "hörkällään" eli hörössä (Korvat hörkällään) ja "hörkässä" 1) korvista: pystyssä, hörössä (Korvat on hörkäs.) 2) puoliunessa, horteessa (Makaa uneh hörkäs.). Verbina hörkästellä on viisastella, piikitellä.
|
| Mikä on sanan karistin etymologia? Myllypurossa on Karistimentie, ja ihmettelemme mitä se mahtaa tarkoittaa? Kiitos! |
4218 |
|
|
|
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis.... |
| Kuinka monta sanaa ihminen tuntee? Kaksplus-lehdessä kerrottiin, että 6-vuotias tuntee jopa 12 000 sanaa. Itse muistelen, että korkeakoulutettu henkilö tuntisi… |
9153 |
|
|
|
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä... |
| Mitä tarkoittaa pitkäniskainen? |
1639 |
|
|
|
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen.
Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa.
"Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi.
Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin... |
| Eteen tuli sana NOKISUUTARI. Mitä murretta se on, entä nokisutari? |
4643 |
|
|
|
Murrearkistossa ei ole tietoa "nokisuutari"-sanasta. "Nokisutari" tarkoittaa nuohoojaa, nokikolaria, johon on taustana noki ja suti.
Sana "nokisutari" ei sekään näytä olevan kovin yleinen. Siitä oli arkistotietoja vain seuraavista pitäjistä: Vihti, Lohja, Nurmijärvi, Ruovesi, Hausjärvi, Hollola, Iitti, Pyhtää, Suursaari, Luumäki, Kaukola, Vuoksenranta, Antrea, Heinävesi, Mikkeli, Jäppilä.
Tietoja on kerätty pitäjistä ennen sotia, mutta niitä on saatu myös eri puolille Suomea sijoittuneilta siirtolaisilta.
|
| Tietääkö kukaan mistä laulusta on kyse "metsän kätköissä mökki on pien". Kyseessä on ilmeisesti jokin valssi. |
6551 |
|
|
|
Nuottijulkaisussa 108 kitaralaulua (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer 1956) on saksalainen kansanlaulu "On metsikössä mökki pien", sen tahtilaji tosin on 2/4, joten valssi se ei ole. Reino Helismaa on sanoittanut laulun Pikku-Markku ja susi, joka alkaa sanoin "Metsän keskellä on mökki", mutta sekään ei ole valssi. Veikko Lavi puolestaan on tehnyt laulun nimeltä Mökki suomalaisessa metsässä, joka alkaa sanoin "Suuren metsän sydämessä".
Metsämökki-aiheisia valsseja:
Metsäpirtti (Georg Malmstén - M. Maja) alkaa sanoin "Tään laulun pienen kuulla sain jo lasna ollessain" ja löytyy mm. Suuri toivelaulukirja 5:sta ja Tunnetuimmat suomalaiset valssit -nuottikokoelmasta (Fazer 2004).
On myös olemassa laulu, jossa sanat menevät "on korven... |
| Millainen mahtaa olla sanan "kone" etymologia? |
3081 |
|
|
|
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kone-sanaa on käytetty mm. seuraavanlaisissa yhteyksissä: työkalu, väline, konsti, temppu, kepponen, koukku, mutka, taite, kujeellinen, konstikas, omituinen.
Mm. virossa kona-sanan merkitys on leikki, kõne-sanan merkitys on puhe.
Suomen murteiden sanakirjassa kone-sanalle annetaan seuraavia käyttöyhteyksiä:
-työkalu, väline, jossa on liikkuvia osia (moottori, veturi)
-kapine, vehje, vekotin, rakkine
-keino, konsti, kuje, metku
-kummatuttava, omituinen, ihmeellinen (esim.ihmisistä, eläimistä tai ilmiöistä)
|