sanat

Tilaa aihepiirin sanat RSS-syöte
693 osumaa haulle. Näytetään tulokset 541–560.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on oikea muoto sanan puu omistusmuodosta, onko se puideni vai puitteni? 1920 13.4.2011 ”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Mistä virsikirjasta löytyy vuoden 1938 virsikirjan virsi numero 451 sanoilla "Ah, mit' onkaan elo tääll', tuska, vaiva, tuskan pääll'?" Vuoden 1701 versio on… 2682 13.3.2011 Suomalainen wirsi- ja ewankeliumikirja : siihen sopiwain kappalten kanssa. - Helsinki : [S.n.], 1857. - 352 s. : kuv.(sid.). (Wasta uudesta ojennettu 1857. Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1884.) Virsi 273 1. Ah! Mik ompi elom´ tääll´? Tuska waiwa tuskan pääll´, Työ ja meno lewotoin, Silloink' kuin se paras on. . 2. Mik´on aikam´ lyhyinen? Sota alinomainen; Yksi toistans` waiwalla, Witsaa pahall´ tawalla 3. Mikä jumalisuus meiss´? Heikko, wajaa, joka tiess´; Emme Herran tuomioll’ Sen kautt´ autuaaks´ taida tull´. 4. Mik’ on riista, tawara? Lika, multa katoowa; Rikas pian köyhtyy kyll´, Murhe myöt´ on molemmill´. 5. Mik´ on korkee kunnia? Kukkula kuin kukoistaa; Karsaast katsoo kadet pääll´, Jos on joku arwoss...
Mikä on tappuri? 3518 11.3.2011 Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan tappuri on puimakone. "Hevosvoimin vedettävän kiertolaitteen avulla pyöritettävä ja olkien pudistelua varten kohlimilla varustettu puimakone kuuluu jo tälle vuosisadalle. Varsinaisen puintikoneen, rosman eli tappurin, voimanlähteenä käytettiin aluksi höyrykonetta tai polttomoottoria ja viimeksi sähkömoottoria, kunnes sotien jälkeen leikkuupuimuri on nyt valtaamassa kaikkien vanhempien puimakoneiden aseman." (Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, 1975)
Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… 4214 9.3.2011 Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969). Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Mikä on sanan TUURI alkuperä? Voiko se olla thor -> tuuri? 4437 8.3.2011 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta. Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’). ”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Mitä eri merkityksiä eri murteissa on sanalle taniainen? Ainakin sillä viitataan lapsiin ja jonkinlaisiin kenkiin tai sukkiin, onko muita merkityksiä vielä… 2959 28.2.2011 Käytettävissäni olleista lähteistä onnistuin löytämään neljä erilaista merkitystä sanalle taniainen. Itä-Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä tuohivirsua on nimitetty taniaiseksi: "Muistatteko että olis piretty tuahisia jalkineita? - No kyllä minä hiukan muistan. Täälä oli semmonen vanha miäs joka niitä teki, sanottiin Kontti-Jussiksi. Se teki tanijaisia ja konttia." Tässä merkityksessä taniainen on johdannainen sanasta tano, tuohitöihin käytettävä tasaleveä tuohisuikale. Helsingin slangissa taniainen tarkoittaa tyhmää tai typerää. Tässäkin merkityksessä sana saattaa juontaa juurensa samaiseen tanoon - lounaismurteissa tunnetaan tomppelia merkitsevä sana "tanopää": "...ja konnettei tääl semmosii tanopäit lainkaa käykkää, et luakalles...
Pyydän mahdollisimman täsmällistä tietoa sanan MOINATA merkityksistä. Verkosta löysin itse purjehdukseen liittyvän merkityksen moinata -verbille tyyntyä. Myös… 3024 28.2.2011 Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy. Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
Kumpi on kieliopillisesti oikein; lepakkoja vai lepakoita? 2453 14.2.2011 Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että molemmat muodot ovat oikeita eli sanaa ”lepakko” voi taivuttaa monikon partitiivissa muotoon ”lepakkoja” tai ”lepakoita”.
Mitä tarkoittaa TULROMPSU? Kiihtelysvaarassa on Tulrompsuntie. 1895 14.2.2011 R. E. Nirvin Kiihtelysvaaran murteen sanakirjassa, osassa 9, on mainittu "tul'rompsu" eli "tuliroihu". Se tarkoittaa sanaa "rovio".
Mitä tarkoittaa sana koeistua 2298 2.2.2011 Koeistua on yhdysverbi, jolla on merkitys "istua kokeeksi". Esimerkkejä: "Selväksi kävi, että tuoli kannattaa ehdottomasti koeistua ennen ostamista. Jokaisen työtehtävät ja mitat ovat hieman erilaiset, joten sama tuoli ei käy kaikille." (Anu Saarelainen, Selkänojatonta satula- tai polvituolia suositellaan käytettäväksi osan työpäivää. Karjalainen, 24.9.2008) "Mopon voi koeistua Järvenpään Next Hotel Rivolissa, jonka aulaan se on sijoitettu kunniapaikalle." (Risto Kunnas, Pappamopolla sotavammatukea. Iltalehti, 5.4.2006)
"Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". Mitä mahtaa tarkoittaa "pivossa"? Ansassa, pidoissa...? 41786 1.2.2011 Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”pivo” merkitys on ’koura’. Sanalla mainitaan olevan vanhahtava sävy, eikä sitä taideta yleiskielessä enää oikein käyttääkään muuta kuin tuossa sanonnassa. Nykykielellä sanonta siis olisi ”parempi pyy kourassa kuin kymmenen oksalla”.
Mitkä kaikki sisältävät sanan "kata" (esim. katamariini, haukata, moikata) ? 2305 24.1.2011 Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto. Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999). Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella. Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo. On mahdollista, että löytyy myös...
Mitkä ovat Brita Koivusen laulaman Neiti Sievänen ja minä kappaleen sanat? En ole löytänyt niitä mistään ja muistan vain osan laulusta. 1979 17.1.2011 Neiti Sievänen ja minä -kappaletta ei näy löytyvän nuottijulkaisuna. Laulu on esim. Koivusen Unohtumattomat-cd:llä.
Hyvä kirjastonhoitaja! Olisin kysynyt, mikä mahtaisi olla 50-luvun (?)iskelmän nimi ja mistä sanat ja nuotit. Muistan tällaisia katkelmia: Punaruusut tuoksuu… 1325 11.1.2011 Tuo voisi olla kappale Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä: http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
Terve! mistäköhän löytyvät sanat ja soinnutukset vanhoihin kupletteihin ja ralleihin sekä valsseihin yms. tapio tapio rautavaaran, esa pakarisen,tatu… 1214 5.1.2011 Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä. Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Mikä mahtaa olla laukku-sanan etymologia? 1856 4.1.2011 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Hyvä kirjastonhoitaja! Onnellista uutta vuotta 2011! Voisitko katsoa etymologises(i)ta sanakirja(oi)sta, mikä sanan kiva alkuperä on? 2726 3.1.2011 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’). Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!
Kuulemma Antti Tuurin Rata-kertomuksessa esiintyy sana "näystin" kolmesti, "mäystin" ei kertaakaan. Näppäimistössä n ja m ovat vierekkäin ja lähellä on epäilys… 3749 30.12.2010 Kaikki Tuurin Rata-kirjat ovat lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Mäystin-sanasta on kuitenkin ainakin aikaisemmin ollut käytössä myös muodot näystin ja mälyke. Kaikki sanat tarkoittavat "suksen jalkaremmiä, varpaallista".(Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 2, 1958) Eli voi hyvinkin olla, että n-alku on tarkoituksellinen.
Kuinka monta prosenttia englannin kielen sanoista/sanastosta on peräisin latinan kielestä? 3070 15.12.2010 Arviot vaihtelevat noin 30 ja 60 prosentin välillä, riippuen tulkinnoista (esim. mitä kautta sana on lainattu, ja onko se muuttumaton vai ei). Ohessa sitaatti Wikipediasta, jossa arvellaan latinalaisten sanojen osuudeksi hieman alle 30 prosenttia. Toisaalta, jos otetaan huomioon, että ranskan kieli on kehittynyt latinasta ja on sanastoltaan suurimmaksi osaksi sitä, prosentti nousee huomattavasti: A computerised survey of about 80,000 words in the old Shorter Oxford Dictionary (3rd ed.) was published in Ordered Profusion by Thomas Finkenstaedt and Dieter Wolff (1973)[92] that estimated the origin of English words as follows: Langue d'oïl, including French and Old Norman: 28.3% Latin, including modern scientific and technical Latin: 28.24%...
Mistä on alkujaan sana joppari, joka Pohjanmaalla tarkoittaa pyörän tavaratelinettä? 5595 2.11.2010 ”Suomen murteiden sanakirja” (osa 5; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Edita, 1997) kertoo, että sanan ”jobbari” tai ”joppari” merkityksessä ’polkupyörän tavarateline’ väitetään tulleen siitä, että ensimmäisen maailmansodan aikana trokarit eli jobbarit keksivät ensimmäisinä valmistaa polkupyöriinsä tavarankuljetustelineen. Sanaa siis käytetään sekä b- että p-muotoisena myös tavaratelineestä. Paavo Pulkkisen teos ”Lokarista sponsoriin” (Otava, 1984) kertoo, että ”jobbari” on tullut ruotsin kielen sanasta ”jobbare”, joka puolestaan on peräisin englannin sanasta ”jobber”.