| Onko sanalla "kola" tekemistä kolajuoman kanssa? |
594 |
|
30.1.2019 |
|
Sanoilla itse asiassa on yhteys. Birgitta Ernbyn Norstedts etymologiska ordbok (Norstedts akademiska förlag, 2008) kertoo, että kola on lyhenne sanasta kolakaramell, joka taas on viitannut karkkiin, jossa on kolapähkinää (’kolanöt’). Samaa pähkinälajia käytettiin myös alun perin kolajuomissa, kuten osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Cola löytyvä englanninkielisen Wikipedian artikkeli kertoo. |
| Tarvitsisin yhtä käännöstä varten seuraavan pätkän ruotsinkielisestä Seitsemästä veljeksestä: "On minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua; mäyräksi, Könnin… |
368 |
|
7.1.2019 |
|
Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!" |
| Mitä helppoja ja lyhyitä ruotsin kielisiä kirjoja voisit suositella? |
4202 |
|
3.10.2018 |
|
Voisit kokeilla helppolukuisia kirjoja. Niitä on sekä lapsille, nuorille että aikuisille.
Helmet-hausta ne löytyvät sanoilla Lättlästa böcker.
Tässä rajattuna aikuisten materiaaliin (joukossa myös nuorten kirjoja) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sl%C3%A4ttl%C3%A4sta%20b%C3%B6cker__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Lyhyitä tekstejä löydät myös hakusanalla Noveller. Niiden kieli saattaa kuitenkin olla paikoin vaikeahkoa. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Snoveller__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt |
| Paljonko suomen kielessä on lainasanoja ja onko suomessa enemmän lainasanoja kuin esim. ruotsissa tai englannissa? |
1876 |
|
2.5.2018 |
|
Tätä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aikaisemmin . Vastaus löytyy arkistosta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-sanat-ovat-suomenkielen-alkuperaiss…. Myös toinen kysymys käsittelee samaa asiaa https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-monta-sanaa-on-suomen
Lisätietoa:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kieli-ikkuna_(1996_2010)/ennatysten_k…
https://yle.fi/uutiset/3-8239117
http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=261
Ruotsin lainasanoista https://www.sprakbruk.fi/-/lanat-och-arvt-i-svenskan . Tässä artikkelissa on taulukko, josta näkee ruotsin kielen lainasanojen määrän.
Englannin lainasanoista https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_English_words_by_country_or_lang…
|
| Mikä on slangisana stydin etymologia? |
3262 |
|
20.2.2018 |
|
Muun muassa voimakasta, vahvaa, väkevää, lujaa tai kovaa tarkoittava slangisana stydi tulee ruotsin arkikielen sanasta studdig, stöddig (luja, voimakas, tukeva). Stydi-sanaa käytetään myös muissa merkityksissä, kuten rohkea, tukeva, lihava, jännittävä, mahtava, mielenkiintoinen ja hyvänmakuinen.
Nykysuomen sanakirja 5. (SKS, 1982)
Paunonen: Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000)
https://svenska.se/
|
| Tarvitsen sanastoa/termistöä ruotsiksi koskien pronssikautta sekä muinaislinnoituksia. Kaipaan siis minkälaisia kirjoja tahansa, jotka jotenkin liippaavat… |
249 |
|
19.2.2018 |
|
Erittäin näppärä apuväline on Finto.fi, http://finto.fi, siellä voi hakea suomenkielistä sanaa ja katsoa, mikä termi on ruotsin kielellä. Myös Helmet-haussa voit hakea suomeksi ja löytää samalla ruotsinkielisen asiasanan, jota tarvitset hakiessasi tietoa samasta aiheesta ruotsiksi. Asiasana löytyy rullaamalla hakua alaspäin - vasemmassa sivupalkissa - hakusanaan liittyviä hakuja.
Tietoa pronssikaudesta löydät siis ruotsiksi asiasanalla bronsåldern.
Haulla löytyy esimerkiksi Arkeologi i Norden. 1-2 / Göran Burenhult (red.). Natur och Kultur 1999-2000.
Stockholm före Stockholm : från äldsta tid fram till 1300 / redaktörer: Susanne Thedéen & Torun Zachrisson. Stockholmia 2016.
Lasten kirjoja löytyy :
Historiebok för barn : [... |
| Onko mitään hyvää ruotsin kirjaa ( aikuisille tai nuorille) joka olisi tarkoitettu arkipäivän kieleen ? |
1604 |
|
19.2.2018 |
|
Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy. |
| Fillari - mikä mahtaa olla sanan etymologia? |
7665 |
|
22.9.2017 |
|
Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus:
”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle."
Lähteet:
http://www.kysy.fi/kysymys/... |
| Onko Hymyilevä Apollo käännetty ruotsiksi? Varsinkin ne kauniit värsyt lopussa? |
934 |
|
30.6.2017 |
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
|
| Löytyykö painettuna kirjana (tai netistä) norjan (bokmål ja nynorsk), tanskan, pohjoissaamen, islannin, grönlannin ja fäärin frekvenssisanakirjaa? Mistä näitä… |
757 |
|
28.6.2017 |
|
Finna.fi:stä löytyvät seuraavat:
tanskan kieli
Dansk frekvensordbog : baseret på danske romaner, ugeblade og aviser 1987-1990( toim. Bergenholtz, Henning)
löytyy Helsingistä Kaisa-talon kirjastosta ja Kansalliskirjastosta (kumpaakaan ei lainata kotilainaan), myös yliopiston kirjastoissa saatavilla: Jyväskylä, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto.
islannin kieli
Frequency dictionary Icelandic = Íslensk tíðniorðabók (toimittajat Quasthoff, Uwe; Fiedler, Sabine; Hallsteinsdóttir, Erla) 2012. Kaisa-talon kirjasto.
Grönlannin kielen sanakirjoja löytyy, mutta ei frekvenssisanakirjaa. Samoin on norjan, fäärin ja saamen kanssa, tosin sanakirjat näyttäisivät olevan yleissaamea.
Finna.fi:sta löytyvä tuorein ruotsin kielen frekvenssisanakirja on... |
| Mikä on Ilkka Remeksen Kiirastuli-kirjan nimi ruotsiksi? |
804 |
|
12.12.2016 |
|
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
|
| Mistä tulee leffa-sana? |
5050 |
|
17.10.2016 |
|
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
|
| Mikä olisi "hankauspaalu" ruotsiksi? Kyseessä on siis paalu, tolppa, puu tms. johon esim. lehmät, hevoset tai peurat hankaavat itseään. Englanniksi termi on … |
803 |
|
20.5.2016 |
|
Suomi-ruotsi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. 1997, 3. uus. laitos, ISBN 9510216283 antaa sanalle hankauspaalu ruotsinkielisen vastineen mantelburen påle.
|
| Milloin ja minkä nimisinä on ilmestynyt vanhimmat ruotsi-suomi "fraasisanakirjat", siis semmoiset joissa on nykyisten matkailijasanakirjojen tapaan käytännön… |
611 |
|
19.1.2016 |
|
Suomen kansallisbibliografia Fennica tarjoaa hakutuloksessaan teosta
Lindberg, Aimo:Jokapäiväinen elämä : suomalais-ruotsalainen keskustelukirja ja lausesanasto : Alvincyn'n metodin mukaan = Det dagliga livet : finsk-svensk konversationsbok och fraseologi : Efter Alvincy's metod / Alvincy'n metodin mukaan Aimo Lindberg.
Kieli: suomi Julkaistu: Helsinki : Kirja, 1927. Ulkoasu: 236 s.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Kirjan voi pyytää oman kirjaston kautta kaukolainaksi, koska se näyttää olevan myös lainattavana Varastokirjastossa.
Jos tämä ei ole kyseessä oleva kirja, voi asiaa tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.
http://www.kotus.fi/
|
| Kohteliaimmin tiedustelisin seuraavaa: Mikä lienee etymologinen alkuselitys verbille RISPAANTUA? |
1799 |
|
9.12.2015 |
|
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
|
| Mitä ruotsin kielen (äidinkielen) kieliopin oppikirjoja käytettiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä lukioissa? |
735 |
|
5.8.2015 |
|
Ruotsinkieliset kollegat muistelivat näitä luetun:
- Saxén Ralf, Modersmålet
- Mattsson Ola, Vårt språk: lärobok i svensk grammatik
Saxenin kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1919, kahdeksas vuodelta 1858 ja lisäpainos vuodelta 1960. Sitä on kollegan mukaan luettu enemmänkin 1960-luvun alkupuolella. Mattssonin kirjasta ensimmäinen painos on vuodelta 1962 ja 5. painos vuodelta 1973. Sitä on luettu ainakin vielä 1970-luvulla pääkaupunkiseudulla eri lukioissa.
|
| Minulla on 7-vuotias sisarentytär, joka toivoisi monikielisiä lastenkirjoja. Onko olemassa lastenkirjoja, joissa on esimerkiksi tervehdysfraaseja/eläimiä yms… |
1608 |
|
4.12.2014 |
|
Tuollaisia kirjoja on olemassa, joskin osa näyttää olevan enemmän sanakirjoja kuin varsinaisia tarinallisia kertomuksia. Kirjoissa ”Opi ruotsia Akun ja Mikin kanssa” ja ”Ruotsia Ankkalinnasta” on sekä kuvia, joissa olevia asioita selitetään suomeksi ja ruotsiksi, sekä lyhyitä sarjakuvia, joiden tekstit ovat kummallakin kielellä. Samanlainen englanniksi on ”Englantia Ankkalinnasta”. ”What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa” on ehkä tyyliltään vähän haastavampi, sillä sen sarjakuvissa ei ole suoraan suomennoksia vaan sanastoja, joiden avulla lukija voi tulkita sarjakuvia.
Sanakirjamaisia teoksia ovat esimerkiksi seuraavat kirjat:
1000 sanaa ruotsia ja englantia (Schwager & Steinlein, 2011)
Ensimmäinen sanakirjani : suomi-... |
| "The Christmas Song" (säv. san. Tormé & Wells), joka tunnetaan myös nimellä "Chestnuts Roasting on an Open Fire": Onko tästä laulusta tehty ruotsinkielistä… |
1398 |
|
10.11.2014 |
|
HelMet-tietokannasta löytyy ainakin yksi ääniteosuma. Laulaja on Charlotte Perelli, käännöksen ja CD:n nimi on Rimfrostjul (Naxos 2008). On hyvin todennäköistä, että jotkut muutkin riikinruotsalaiset artistit ovat tästä laulusta oman tulkintansa äänittäneet. Esimerkiksi Youtubesta löytyy Kalle Moraeuksen ja Bengan Jansonin versio (http://www.youtube.com/watch?v=A7Dn8ds3cH0). Suomenruotsalaisten artistien versioita ei Viola-tietokantakaan tunne.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
|
| Löytyykö Espoosta ruotsin kielen taitavaa hammaslääkäriä? |
613 |
|
29.9.2014 |
|
Espoo on kaksikielinen kunta, joten Espoon kuuluu tarjota terveyspalveluja myös ruotsiksi. Asiasta säädetään Terveydenhuoltolaissa ja Kielilaissa.
Terveydenhuoltolain kuudesta pykälästä:
"Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä.
Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä."
Terveydenhuoltolaki
http://www.finlex.fi/... |
| Olen huomannut, että Ruotsissa opettajia kutsutaan yleisesti sanalla fröken, mikä tarkoittaa neitiä. Millä sanalla miespuolisia opettajia kutsutaan? |
986 |
|
4.4.2014 |
|
Vastaavaa nimitystä miespuoliselle opettajalle ei ole. Kollegani, joka on käynyt koulunsa Ruotsissa, kertoi, että naisopettajia kutsutaan sanalla fröken, mutta kun miesopettajaa puhutellaan, käytetään opettajan etunimeä. Toki myös naisopettajia voi kutsua etunimellä.
Opettajien - niin naisten kuin miesten - ammattinimikkeet ovat lärare, förskolelärare tai barnskötare. Näitä sanoja ei kuitenkaan käytetä silloin kun oppilas puhuttelee opettajaa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
