paikallishistoria

Tilaa aihepiirin paikallishistoria RSS-syöte
57 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–57.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta… 2753 Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948. Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee. Näin...
Löytyykö (ja mitä) seuraavien (paikka)kuntien historiaa käsitteleviä kirjoja lainattavaksi Espooseen Ison Omenan kirjastoon : - Säräisniemi - Kemi /… 1498 Seuraavia teoksia voi varata joko HelMet -verkkopalvelussa, puhelimitse soittamalla kirjastoon tai kirjastokäynnin yhteydessä: Säräisniemi: 1. Peurakuopista kirkkokenttiin : saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta. 2. Löydä Oulujärvi : kaikki Kainuun merestä yksissä kansissa. 3. Suomen maatilat. 5. osa : Oulun ja Vaasan läänit: tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista ; toimitusneuvottelukunta: U. Brander, Osk. Groundstroem, S. Mattsson ; toimittajat: Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho Porvoo : WSOY, 1933. Kemi / Keminmaa: 1. Jatuli. [XXIX] / [päätoimittaja: Ossi Liiten]; [toimittaja: Elsi Liiten] : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. 2.Teerijoki, Niilo: Keminmaan kirja, 1957.
Tervehdys, Asuessani täällä Espossa en voi aina pistäytyä Kuortaneeen kirjastossa, mutta voitteko antaa pari vinkkiä. Kun suvullani on paljon liittymäkohtia… 1483 Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole montakaan Kuortaneeseen liittyvää kirjaa (Kuortane kuuluu Seinäjoen maakuntakirjastoalueeseen). Meillä oli mainitsemasi Klemetin kirjan lisäksi teos nimeltä Perinnealbumi (1981), jossa on Kuortaneen historiaa. Tein haun Kuortaneen verkkokirjastossa ja heillä ja Seinäjoella oli aiheesta enemmän kirjoja. Vuonna 2008 on ilmestynyt teos Pihasta pihaan; Kuortaneen länsirannan kyläkirja; vuonna 2000 on tullut teos Pirättyy puheelle; Mäyryn kyläkirja: Isomäki, Mäyry, Ruismäki; -94 on tullut Peltolan teos: Löyän kylän ja suvun vaiheita; vuonna -99 on tullut Raija Heiskalan teos Koskela 37.1: Ylijoki, Kuortane; -92 teos Korpi-Hallila; Kuortane. Vanhempaa osastoa löytyi Klemetin ja Perinnealbumin lisäksi teos...
Onko teillä kirjallista aineistoa alueen Hakaniemi - Kallio - Sörnäinen - Alppiharju - Vallila - Hermanni historiasta 1930-luvulta? 1831 - Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X - Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.) - Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.) - Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990 - Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986 Alppilan historia: Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Tervehdys, Etsin valokuvia ja muuta historiatietoa Töölönkatu 44-46-48:n talosta ennen nykyistä vuonna 1967 valmistunutta taloa. Se oli Suomen sokerin… 2547 Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto- talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta. http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Etsin kaikenlaisia julkaisuja Vehmaasta vuosilta 1920-1960:lehtiartikkeleita, näkyviä tapahtumia, mistä on kylällä puhuttu, lehtivalokuvia yms. En oikein tiedä… 1880 Muutamia ehdotuksia tässä: Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa. Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi. Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia. Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia. Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin. Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Oskari Myllymaa on julkaissut kuulemma tietoja Kiukaisten taloista Kunnallissanomat-lehdessä. Löytyykö mistään tarkempaa viitettä, siitä mitä vuosikertaa tai… 984 Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Mistä voisin kaivaa vanhoja lehtiä tai muuta vastaavaa, mistä saisin tietoa 50-80 luvun tulipaloista Pohjois-Karjalassa alue Kesälahti-Kitee? Löytyykö mistään… 3315 Joensuun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy Koti-Karjala -lehteä, joka on mm. Kiteen paikallislehti, vuodesta 1980 alkaen, sekä sen edeltäjiä Kiteen-Tohmajärven lehteä vuosilta 1965-1979 ja Kiteen lehteä vuosilta 1960-1964. Niitä voi lukea ja kopioida kirjastossa. Aluetietokanta Koivikosta, johon on tallennettu viitetietoja myös Kiteetä koskevista aiheista, löytyi aiheistanne vain yksi viite Lautamäki, Olavi: Kiteellä palanut kolme kirkkoa. Karjalan maa, 07.07.1982 Edellämainittuja lehtiä selaamalla tietoja voisi löytyä enemmän. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyvät seuraavat kirjat: KITEEN KOIVIKON SUKUHAUTAUSMAA Kirja, kieli: suomi, 1987 Kauppinen, Pekka : Kahteen suuntaan katsonut : Kiteen kunta 1870-luvulta...
Puhtään kirkon läheisyydessä on sijainnut kestikievari 1700-1800 luvuilla, mahdollisesti vielä myöhemminkin. Jos on niin tarkemmin missä ja mahdollisesti… 1736 Kysyimme asiaa suoraan Pyhtään seurakunnasta. He eivät suoralta kädeltä osanneet vastata kysymykseen. He kuitenkin suosittelivat muutamaa kirjaa, joissa käsitellään Pyhtään kestikievareita: -Eeva-Liisa Oksanen: "Vanha Pyhtää: Pyhtään ja Ruotsinpyhtään historia vuoteen 1743" (Pyhtään kunta, 1991) -Herman Hultin: "Pyhtään pitäjän historia" (Frenckell, 1927) -Juha Tamminen: "Kuninkaasta kulkuriin: Vanhan Viipurintien kertomaa Pyhtäällä pikkupolusta nykypäivään" (Pyhtään kunta, 1997) Kaksi ensin mainittua kirjaa löytyy Leppävaaran Uusimaa-kokoelmasta. Viimeiseksi mainittu kirja löytyy mm. Tampereen, Lahden, Kouvolan ja Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirja on mahdollista tilata näistä kirjastoista Helsinkiin kaukolainana. Linkki: http...
Haluaisin tietää, onko olemassa kirjallisuutta tai jotain muuta lähdettä, mistä saisi tietoa Haritun historiasta. Harittu on osa Turkua, ja se sijaitsee… 2065 Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo. Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla. Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti. Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002. Haritun varhaisvaiheista mainitaan...
Löytyykö tietoa Johan Antinpoika Järventauksessa joka vaikutti Hartolassa 1902-1926? 694 Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
Heikki K. Lähde , Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa, Seminaarityö Lahden Ty Opisto, Suku ja Kotiseutuhistorian seminaarikurssi 1999-2001. Löytyy kuulemma… 2630 Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta: Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa. Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka Osa II : Pietilä, Laurila, Simola Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Olen kiinnostunut Espoon historiasta ja varsinkin Bembölen kylän. On ollut kovin vaikeaa löytää muuta kirjallisuutta kuin ns.tietokirjallisuutta. Kaipaisin… 4563 Espoon historiasta on julkaistu varsin runsaasti kirjallisuutta. Bemböle kuuluu alueen vanhimpaan asutusalueeseen, ja siitä on mainintoja eri lähteissä. Varhaisimmat tarkat tiedot kylien ja talojen lukumäärästä Espoossa ovat vuodelta 1540, jolloin kylien tiloista alettiin pitää verotusta varten maakirjoja ja niissä mainitaan jo mm. Bemböle. Maakirjoista saatujen tietojen mukaan kylät olivat Espoossa jo tuolloin melko kehittyneitä, mikä viittaa siihen, että ne olisivat olleet olemassa jo huomattavasti ennen ko. ajankohtaa. Espoon pitäjää halkonut tärkeä Kuninkaantie kulki Bembölen kautta jo myöhäiskeskiajalla. Bemböle oli liikenteellinen risteyskohta, josta lähtivät tiet Espoon pohjoisosiin ja Helsinkiin. Kuninkaantiellä oli suuri merkitys...
Muutan Vanhankaupunginkoskelle Arabiaan ja olen kiinnostunut alueen historiasta. Mitä siitä löytyy? 1251 Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista: Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994. Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988. Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999....
Onko tullut teille joku ihan uusi tamperesta kertova kirja missä olisi kuvia olen ymmärtänyt että on ilmestynyyt luin jossakin mikä on viimeisin mitä on… 3712 Tamperelaisesta Leivon leipomosta on ilmestynyt vuonna 2003 seuraava teos: WACKLIN, Matti Leivon leipomo 90 vuotta Rieväkylän ytimessä [Tampere] : Leivon leipomo oy, 2003 vuodelta 1998 on puolestaan teos: NÄSI, Juha Linkosuo Oy, kuusi vuosikymmentä [Tampere] : [Linkosuo], 1998 Aamulehden kuvaajien ottamista kuvista on vuonna 2004 julkaistu teos: Seppälä, Raimo Vuosisata sormenpäässä : 1900-luku Aamulehden kuvaajien tallentamana Tampere] : Tampereen museot, 2004 Aivan uusi kuvateos Tampereesta on Klaus Kirjavaisen Tampere Finland ja sen on julkaissut Tampere-Seura. Teoksessa on400 värivalokuvaa ja tekstit on taas käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi ja venäjäksi. Tampereen historiasta ja paikallisista nähtävyyksistä jne. on ilmestynyt...
Olen jo jonkin aikaa etsinyt tietoa siitä, mikä elokuvateatteri on sijainnut Helsingissä osoitteessa Annankatu 26. Pääoven molemmin puolin on kadulle selvät… 1026 Työväen yhdistys Arbetets Vänner osti Annan- ja Eerikinkatujen kulmassa sijaitsevan tontin 1891 ja rakennutti sille nykyisen kivitalon 1929. Talon juhlasali oli suosittu tanssipaikka, jota kutsuttiin Annan Vennuksi erotukseksi yhdistyksen toisesta tanssipaikasta, Sörkan Vennusta. (Lähde: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita / Ollila, Kaija) Teoksessa ei ollut mainintaa elokuvateatteritoiminnasta kyseisessä osoitteessa, mutta juhlasalissa on myös saatettu näyttää elokuvia. Kaupunginarkistossa säilytetään tarkkoja tietoja kaupungin kaikista kiinteistöistä ja niissä tapahtuneesta toiminnasta. http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/
Löytyykö kirja 1) Orimattilan historiasta 2) Orimattilan seurakunnan historiasta? Miten voin lainata mahd. kirjat? 1205 Orimattilan seurakunnan historia: Orimattilan seurakunnan 300 vuotismuisto-: 1636-1936(toim. Sakari Loimaranta), Lahti 1935 on saatavissa Tapiolan kirjaston varastossa, puh.81657300. Tapiolan kirjastossa sijaitsee erityinen Uusimaa-varasto vanhoille kirjoille, sieltä voi tiedustella myös muita teoksia. Uudemmat Orimattilaa koskevat kirjat löytyvät Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmasta ja netistä osoitteesta www.helmet.fi (pääkaupunkiseudun yhteinen tietokanta) klikkaamalla sanahakua: orimattila historia.Kirjat voi em. osoitteessa varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon toimitettavaksi, jos kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen pinkoodi. Varausmaksu 50 centtiä maksetaan noudettaessa