| Kalle Päätalon kirjoissa käytetään lasten leluista sanaa höpöroskat ja leikkiminen oli höpöstelyä. Ainakin Kallen lapsuudessa ja ilmeisesti myöhemminkin Kallen… |
1101 |
|
|
|
Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000
Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
|
| Mikä on kaurapystykoo? Kurikkalaisesta entisestä sotamiehestä Taavetti Kreinistä kerrotaan, että oli suuri ero Kreinin ja hallan pannusen kaurapystykoon… |
559 |
|
|
|
"Pystykoko" on Etelä-Pohjanmaalla käytetty kuhilaan nimitys.
Lähde:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja. WSOY, 1979
|
| Kainuun murteesta kiinnostuneena tutkin netin saloja ja löysinkin jonkinlaisen sanakirjan. Etsin murresanalle jompie, joka tarkoittaa kävellä mennä, tarkempaa… |
937 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjassa osassa 5 on sana jompia v. laahustaa, kömpiä tms. "Tuo hevonen näkkyy hyvin hittaasti jompivan tuolla tiellä." (Sotkamo). "Se (väsyksiin ajettu hirvi) väsy niin ettei eneä juoksu, askelta soanu jompi lumessa." (Suomussalmi). Jompie-sana on ilmeisesti sanan jompia Kainuun murteelle tyypillinen ie-loppuinen verbi.
|
| Mihin murrealueeseen/alueisiin "Ruotti" ja "ruottalainen" (Ruotsista ja ruotsalaisista puhuttaessa) kuuluvat? |
2094 |
|
|
|
Lauri Kettusen teoksen Suomen murteet 3. Murrekartasto (3.supistettu painos 1969) ja sen selitysosan mukaan ts -äänteen muuttuminen tt:ksi sanan keskellä tapahtuu peräpohjalaisissa ja länsimurteissa. Kartaston kartan nro 8 mukaan länsimurteiden tt-äänne näyttäisi ulottuvan Kokkolan ja Vaasan seudulta Kuortaneen kautta Ruovedelle, Mänttään, Padasjoelle, Heinolaan ja siitä Valkealan kautta Vehkalahdelle ja Haminaan. Peräpohjalaismurteiden tt-alue näyttäsi saman kartan mukaan alkavan Raahen seudulta ja jatkuvan pohjoiseen Utajärven kautta Kuivaniemelle ja siitä itärajalle saakka kattaen lähes koko Pohjois-Suomen mukaanlukien Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän. Ainoastaan Inari ja Utsjoki eivät kuuluisi alueeseen. Kettusen esimerkkisanana on... |
| Tiltula ja Aatila-nimisessä vihkosessa kerrotaan 8-vuotiaasta ilmeisesti lievästi kehitysvammaisesta Tiltu-nimisestä katutytöstä, joka joutui Sortavalan… |
959 |
|
|
|
Venäjänkielisestä kvaterka-sanasta johdettu vaterkka on vanha tilavuusmitta (1/4 kannua). Kvaterkan taustalla on latinan neljännestä tarkoittava sana quartarius, johon perustuu esimerkiksi myös englannin quarter. Etelä-Karjalassa vaterkka on tarkoittanut myös mukia.
Lähde:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979)
|
| Mistä tulee sana rollikello? |
3903 |
|
|
|
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
|
| Sapfon Fragmentti nro 2 suomennoksessa Laura Aho käyttää sanoja, joita en ymmärrä: KIKENÄLEHTO, KIKENÄPUU PRIISI |
2841 |
|
|
|
Nettilähteiden mmukaan kikenä tarkoittaa Turun seudun murteissa omenaa, erityisesti pientä, kituliasta ja kitkerää omenaa. Kirjallisista lähteistä ei löytynyt kikenälle selitystä. Priisi voi tarkoittaa Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sekä hyppysellistä (kuvaten siis jonkun määrää) että tuulenpuuskaa.
|
| Mitä tarkoittaa sana grinnu tai krinnu? olisin mukamas kuullut sanottavan "laitoithan krinnun kiinni" eli veräjän,portin. |
1290 |
|
|
|
Krinnu eli krinti on murresana, jota käytetään ainakin Keski-Pohjanmaalla, Länsipohjassa ja eteläisessä Varsinais-Suomessa. Se tarkoittaa, niin kuin olit kuullutkin, porttia ja veräjää, sekä myöskin portin salpaa ja veräjäntolppien yläpäitä yhdistävää suoraa tai kaarevaa puuta. (Lähde: Suomen murteiden sanakirja: kahdeksas osa, 2008)
|
| Murresanaa "morkku" käytetään erisnimenä tarkoittaen yhtä Tampereen ratapihan seudun Tammelan puolen vanhoista rakennuksista. Miten ja milloin sana on tullut… |
2213 |
|
|
|
Seppo Juortamo kertoo Pakinoita Tampereelta nääs -kokoelmassaan (Mediapinta 2010) Rautatieläisten seuratalon eli Morkun vaiheista. Hänen mukaansa nykyistä seurataloa edelsi aiempi, "alkuperäinen Morkku", joka sijaitsi hieman etelämpänä (suunnilleen nykyisen Pendoliinon kohdalla). Vanhan talon jäätyä liian pieneksi uutta ryhdyttiin rakentamaan talkoilla. Uusi talo valmistui vuonna 1905.
Juortamon mukaan alkuperäisen Morkun nimesi rautatieläisten kirjastotoimikunnan sihteeri Pirttijoki, joka oli sitä mieltä, että kaikilla rakennuksilla on yleensä nimi. Sittemmin nimi siirtyi uudellekin seuratalolle, vaikkakaan kaikki aikalaiset eivät ilmeisesti olleet siihen tyytyväisiä.
|
| Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… |
4251 |
|
|
|
Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
|
| Mitä tarkoittaa, tai mikä on Koukkari ? |
2927 |
|
|
|
”Suomen murteiden sanakirja” (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008) kertoo, että sanalla ”koukkari” on useita lähellä toisiaan olevia merkityksiä. Se voi viitata siementen sekoittamiseen käytettyyn kolmikyntiseen auraan tai ihmiskäyttöiseen yksikyntiseen auraan, jota käytetään perunoiden multaamisessa. ”Koukkari” voi olla myös kaksipiikkinen puutadikko, jota käytetään perunan nostamisessa.
”Koukkari” voi merkitä hiilikoukkua tai tulen kohentamiseen käytettyä keppiä. Sillä voidaan viitata myös vain yleisemmin koukkuun tai koukkupäisiin työvälineisiin, kuten kauhaan, köydenpunonnassa käytettävään keppiin, jonka ympärille köyden säie kierretään, tai pärekaton teossa käytettävään kannatinpuuhun.... |
| Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… |
4190 |
|
|
|
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)... |
| Mitä tarkoittaa Seitsemässä veljeksessä käytetty termi fläätätä? |
899 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjassa (1988) annetaan fläätätä-sanasta kaksi esimerkkilausetta:
ei sitä (kissaa) saa reppii ei fläätät!
ja
Mennä fläätämään, lörpöttelemään, juoruamaan, flääsäämään.
Sopiiko kumpikaan näistä merkityksistä tekstiyhteyteen?
E.A. Saarimaa on laatinut 1919 Aleksis Kiven kielestä kommentoidun tutkimuksen
Selityksiä Aleksis Kiven "Seitsemään veljekseen" ja "Nummisuutareihin".
Kirja on Turun kaupunginkirjastossa varastossa, sen saa käsiinsä muutaman päivän viiveellä. Siinä saattaisi olla lisätietoa.
|
| Sana on hemura, josta haluaisin tietoa. Mummuni käytti sitä puhuessaan kahvista. |
1312 |
|
|
|
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana... |
| Etymologiaa: Mistä juontuu hämäläinen tulta tarkoittava sana 'valki', 'valkea'...? Onko sillä yhteyttä sanoihin 'vaalea' tai 'valkoinen' ? |
2105 |
|
|
|
Sanaa valkea on käytetty Lounais-Hämeessä mm. merkityksissä valoisa, valoisuus, valo, tuli, salama, valoisa. Kannattanee tutustua myös kirjassa Suomen kielen etymologiseen sanakirjaan sekä mm. Nykysuomen etymologiseen sanakirjaan saadakseen huomattavasti laajemman selvityksen.
|
| Millä alueilla Suomessa "tikkuri" tarkoittaa villapuseroa tai villatakkia? |
2263 |
|
|
|
Tikkuri- sana tarkoittaa kudottua villapaitaa t. -takkia, käytetään K.- ja P.-Pohjanmaalla, Kainuussa, Peräpohjolassa, Länsip.,paikoin P.-Savossa P.-Karjalassa.
Tieto on kirjasta: SUOMEN kielen etymologinen sanakirja. -Helsinki:Suomalais-ugrilainen seura osa 5 /kirj.Erkki Itkonen, Aulis J.Joki,Reino Peltola. -1975. ISBN 951-9019-12-X
Perä-Pohjolan ja Lapin rajoilla tikkuri sana on käytössä ainakin Sodankylässä.
|
| Mitä on vaapukkamehu? |
14393 |
|
|
|
Vaapukkamehu on vadelmista tehtyä mehua, vadelmamehua. Vaapukka-sana on murteellinen ja sitä käytetään vadelmasta lähinnä Suomen itäisissä murteissa: Kaakkois-Suomessa ja osassa Savoa (Lähde: Suomen etymologinen sanakirja, 5. osa).
|
| Haluaisin tietoa Kainuun murresanoista, mistähän niitä voisi löytää? |
3038 |
|
|
|
Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja:
Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990)
Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987)
Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978)
Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
|
| Löytyykö mistään tietoa mitä tarkoittaa "murre" sana lamu. Se liittynee ympäristöön ja maastonkuvioihin tai pinnanmuotoihin? |
1997 |
|
|
|
Etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle lamu nämä maastoon liittyvät selitykset:
Suuri yhtenäinen (pelto)alue, lakeus, tasanko (länsi- ja kaakkoismurteissa); notkelma, painanne, suo (pohjois-karjalan murteessa)
Teoksesta löytyy sanalle muitakin merkityksiä, samoin tietoja sen alkuperästä.
|
| Mitä merkitsee murresana "juilii". Onko kyseinen sana tyypillinen Oulun seudulle ja onko tämän seudun murresanoista olemassa mitään erillistä kirjaa? |
6017 |
|
|
|
Vasta ilmestyneen Oulun murteen sanakirjan "Jukka Ukkola: Ookko nä" (WSOY, 2000) mukaan "juilia" = vihloa, esim. "Pitäsköhän ostaa hohtimet, ku tuota viisauvenhammasta juilii aina kylmällä".
Sana on tyypillinen Oulun seudulle ja murresanoja löytyy yllä mainitusta kirjasta.
Oulun seudun murteesta löytyy muutakin kirjallisuutta, voit etsiä sitä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta asiasanoilla "murteet" ja "Oulu"
http://oukasrv16.ouka.fi:8001/Intro?formid=form2.html&ulang=fin
|
Kysy kirjastonhoitajalta
