| Mitä tarkoittaa sana TIPITAMPPARI?Kertooko sana ihmisestä jonka pitää tehdä jokin asia tai pitää lähteä jonnekkin,mutta ennenkuin hän tekee kumpaakaan,hän… |
771 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskus yritti selvittää sanan merkitystä. Tipitampparista ei löytynyt tietoja.
Tipistä on tietoja etenkin kananpojan merkityksessä;
tamppari on kankaan vanutuslaite tai sen käyttäjä,
tai hevonen, joka nostelee jalkojaan korkealle.
Tipi-alkuosaa käytetään myös vahvistuksena sanassa tipitarkkaan = erittäin tarkkaan. Ja vielä, tipitaari merkitsee tärpättiä (Suomen murteiden sanakirjassa hakusanan kipitaari alla).
Selvitystyö teki:
Anna-Liisa Kristiansson
Erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus
|
| "Nyt on lekeet liian levällään!" Mitähän ne nuo lekeet ovat? |
726 |
|
|
|
”Suomen murteiden sanakirjan” julkaistut osat eivät valitettavasti vielä yllä L-kirjaimeen asti, mutta Elias Lönnrotin ”Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta” (3. painos; WSOY, 1958) löytyy hakusana ”leke”. Sen merkitykseksi kerrotaan ’verktyg’ eli ’työkalu, työväline’. Monikoksi mainitaan ”lekkeet”, jonka merkitys on sanakirjan mukaan ’instumenter, effekter, saker, leksaker’, ja Lönnrot antaa suomenkielisiksi synonyymeiksi sellaiset sanat kuin ”värkit”, ”kalut”, ”roskat”, ”tavarat”. Luultavasti kirjoitusmuodot ”lekkeet” ja ”lekeet” ovat vain murrevaihteluita, ja kyseessä on sama sana.
Käytöstä esimerkkeinä tarjotaan ”kahvi- ja teelekkeet” ja ”ajolekkeet”, jonka merkitys olisi ’körredskap’ eli ’ajovälineet’ (luonnollisesti hevosella... |
| Mitä mahtaa tarkoittaa nimi Villähde? |
1222 |
|
|
|
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Nastolassa sijaitsevan kylän nimellä ”Villähde” on kaksi mahdollista alkuperää. Se perustunee ruotsinkieliseen nimeen ”Villähtis”. Alkuosa saattaisi olla viitata sanaan ”villi” merkityksessä ’rajusti pulppuava, aina vuotava’. Toisaalta vanhojen lähteiden mukaan nimi on saattanut olla alun perin ”Viljonlähde”. ”Viljo” taas merkitsisi ’kylmää, koleaa’. Nimen loppuosan kuvaamaa lähdettä ei ole pystytty paikallistamaan, mutta ehkä siellä on tosiaan joskus sijainnut rajusti pulppuava tai kylmä lähde.
|
| Mitä nimi Leila tarkoittaa, symbolisesti? |
1416 |
|
|
|
Naisennimi Leila on peräisin arabian ja persian kielistä ja sen merkitys on 'yö'. Nimi esiintyy myös hepreassa.
Uusi suomalainen nimikirja (toim. Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen, Otava, 1987)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
|
| Mitä tarkoittaa sanonta "oikea narkissos"? |
2398 |
|
|
|
Sanonta liittyy varmaan Narkissos myyttiin.
Wikipedian mukaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narkissos
Ovidius: Muodonmuutoksia
Täytettyään kuusitoista vuotta Narkissos lähti vaeltamaan metsään, jossa nymfi Ekho huomasi hänet. Ekho rakastui Narkissoksen ulkonäköön ja alkoi seurata häntä. Mitä kauemmin hän seurasi Narkissosta, sitä enemmän hän tätä himoitsi, mutta hän ei voinut kuin odottaa, koska Hera oli aiemmin rangaistuksena tämän suulaudesta estänyt tätä puhumasta ensin. Kohta Narkissos pysähtyi ja huusi tovereitaan: "Kuka on täällä?", johon Ekho vastasi: "Täällä!" Hämillään nuorukainen jatkoi: "Tule tänne!", ja Ekho vastasi samoin. Uudelleen ja uudelleen Narkissos huusi, ja äänen pettämänä lopulta pyysi: "Yhtykäämme täällä!", johon... |
| Onko oikeusjutuissa 'vastaaja' rikoksen tekijä / epäilty / syytetty? |
549 |
|
|
|
Oikeusjutuissa tai rikosjutuissa vastaaja on syytetty, asianosainen, jota vastaan kantaja esittää vaatimuksen.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
|
| Onko maksalla ollut ennen vanhaan joitakin symbolisia merkityksiä kuten sydämellä nykyään (rakkaus ym.)? Muistelisin, ettei sitä ole pidetty pelkästään elimenä… |
577 |
|
|
|
Maksalla on ollut lukuisia symbolisia merkityksiä eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Maksaa on pidetty esimerkiksi intohimon elimenä (roomalaiset) sekä jumalien suosimana elimenä, osittain sen verisen tummanpunaisen värin takia. Maksan on ajateltu myös omaavan kyvyn paljastaa jumalallisia salaisuuksia.
Sielulla on nähty olevan yhteyksiä maksaan. Myös filosofi Platon kirjoitti Timaios-teoksessaan maksan yhteydestä sieluun. Hän liitti maksaan myös ennustamisen taidon. Maksalla on keskeinen rooli Prometheus-myytissä. Tulen ihmisille lahjoittanutta Prometheusta rankaistiin sitomalla hänet erämaassa sijaitsevaan pylvääseen ja usuttamalla hänen kimppuunsa kotka. Kotka nokki Prometheuksen maksaa päivittäin ja joka yö se kasvoi takaisin... |
| Sossua kutsutaan, tai on ainakin joskus kutsuttu, myös 'fattaksi'. Mistä nimi tulee? Onko se stadin slangia? Ilmeisesti 'fatta' on ollut käytössä joskus 80… |
7560 |
|
|
|
”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla.
”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands... |
| Lapseni (8 v.) kysyy usein sanojen merkityksiä esim. mitä tarkoittaa sana menu. Mitkä olisivat hyviä nettilähteitä tai kirjoja, joista voisin löytää sanojen… |
1837 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos... |
| Mistä on peräisin sukunimi Kultima, ja tiedetäänkö, mitä tarkoittaa? |
861 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti... |
| Kävimme viime viikonloppuna Fazer Cafessa Tampereella brunssilla. Siinä tuli puhe, että rakennuksessa on aikanaan ollut Tempon tavaratalo. Muistelin sanontaa … |
1468 |
|
|
|
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai... |
| Mistä tulee sukunimi Helander? |
2034 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija... |
| Mitkä on nimen Elia Johannes merkitykset? |
845 |
|
|
|
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elia” on heprealainen nimi, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Se oli keskiajalla yksi suosituimmista ”Vanhan testamentin” nimistä, ja sen kreikkalainen muoto on ”Elias”. Nimestä on lukuisia muitakin muotoja. Varmaan kuuluisin suomalainen tuohon nimeen kytkeytyvä henkilö on Elias Lönnrot.
”Johannes” on puolestaan Vilkunan mukaan kreikkalais-latinalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Jochanan”, jonka merkitys on ’Jahve on armollinen’. Toisaalta sen rinnalla on kuljenut Foinikiasta ja Karthagosta peräisin oleva nimi ”Hannibal”, jonka merkitys on ’Baal on armollinen’. Myös ”Johanneksesta” on lukemattomia erilaisia nimimuotoja, kuten lyhentämällä syntyneet nimet ”Hannes” ja ”Hannu... |
| Mitenkähän Steinbeckin kirjassa "Hiiriä ja ihmisiä" kuuluu suomeksi kohta "The best-laid plans of mice and men often go awry"? Kiitos vastauksestanne… |
1481 |
|
|
|
Lainaus ei ole Steinbeckin kirjasta vaan Robert Burnsin runosta
To a Mouse.
But, Mousie, thou art no thy lane [you aren't alone]
In proving foresight may be vain:
The best laid schemes o' mice an' men
Gang aft a-gley, [often go awry]
An' lea'e us nought but grief an' pain,
For promised joy.
Fraasiselityssivusto kertoo siitä näin:
http://www.phrases.org.uk/meanings/the-best-laid-schemes-of-mice-and-me…
Meaning: The most carefully prepared plans may go wrong.
Origin: From Robert Burns' poem To a Mouse, 1786. It tells of how he, while ploughing a field, upturned a mouse's nest. The resulting poem is an apology to the mouse:
The poem is of course the source for the title of John Steinbeck's 1937 novel - Of Mice and Men.
eli sanonta tarkoittaa... |
| Tarvitsisin tietoa Frans ja Tomas Nimien merkityksesta. |
1836 |
|
|
|
Frans ja Tomas ovat molemmat Suomessa esiintyviä miesten nimiä.
Frans-nimen kantamuoto on "ranskalaista" tarkoittava Franciscus. Franciscus Assisialainen oli 1200-luvulla vaikuttanut pyhimys. Hän syntyi Italiassa varakkaan kangaskauppiaan pojaksi. Isä vieraili liikematkoillaan usein Ranskassa kuten silloin, kun Franciscus syntyi. Vaikka äiti nimesi poikansa Giovanniksi, alkoi Ranskaa sympatisoinut isä käyttää lapsestaan nimeä Franciscus. Myöhemmin elämässään Franciscus luopui kaikesta omaisuudestaan ja alkoi elää askeesissa apostolisen köyhyyden sanoman innoittamana. Franciscuksen seuraajat muodostivat fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscus ja nimen muut muodot kuten Francis, Franz ja Francisco yleistyivät Euroopassa keskiajan kuluessa... |
| "X kävi Y:n kimppuun". Missä ihmisellä / ihmisessä on kimppu? |
1865 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
|
| Mistä Irjala nimi lähtöisin. |
932 |
|
|
|
Wikipedia kertoo asiasta näin:
Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sellaisena se on säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.
Naisen nimenä Irja tuli käyttöön 1800-luvun lopulla, aluksi kirjallisuudessa. Gustaf von Numersin näytelmän sankaritar Irja sai nimensä messukyläläisen Irjalan kartanon mukaan.
Teoksessa Suomalainen Paikannimikirja toim.Sirkka Paikkala(2007) mainitaan kolme merkitystä Irjala nimelle:
1. kaupunginosa Tampereella, alkuaan talo ja rustholli Takahuhdin kylässä.
2.... |
| Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä on verbi oljennella, mm. lauseessa "Siinä oljentelivat veljekset, ja heidän ainoa verhonsa tuulia ja pakkasta vastaan oli… |
932 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi "oljennella" tarkoittaa oleksia, oleilla, oleskella. Sanakirjassa annetaan verbistä muutamia esimerkkejä, mm. Seitsemästä veljeksestä.
|
| Mistä tulee sukunimi Törönen? Mitä se tarkoittaa ja mistä suku on lähtöisin? Ovatko kaikki Töröset sukua toisilleen? Mitä suvun vaiheista tiedetään ja mistä… |
822 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
|
| Eräässä runossa on lause: "elämän ensisyke-äänet maani parmaan." Mitä tarkoittaa sana parmaan? |
1375 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan (1962) mukaan sana parma on harvinainen, yleensä runokielessä käytetty muoto sanasta parmas, jonka merkitys on rinta tai povi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
