merkitykset

191 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Mikä on vallasnainen?	1393	26.2.2020	Vallasnainen (säätyläisnainen, herrasnainen) on vallasäätyyn kuuluva nainen. Vallassääty tarkoitti aikaisemmissa oloissa vallassa olevia, yhteiskunnan yläluokan muodostaneita säätyläisiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Nykysuomen sanakirja 3. (WSOY, 1980)
Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tekstissä on kohta: "Älä leksoittele." Mitä se tarkoittaa?	431	7.2.2020	Seitsemässä veljeksessä sana esiintyy muodoissa leksotella ja leksoitella. Leksotella tarkoittaa lörpöttelyä, leukojen loksuttelu, joutavien puhumista, leukailua. http://www.gutenberg.org/ebooks/11940 http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/teokset-ja-kieli/veljesten-sanoja-ja-sanontoja/ Nykysuomen sanakirja 2. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Mitä tarkoittaa läyhytellä ?	836	6.2.2020	Sanat läyhytellä, löyhöttää, löyhyttää, leyhyttää, leuhuttaa, leuhottaa, leuhotella ja liuhotella kuvaavat kaikki 'ilman virtaamista tai liikettä, tavallisesti heiluttamista, mikä aiheuttaa ilmavirran'. Lähde: Veikko Ruoppila, Vokaalivaihtelu äänne- ja merkitysopillisena tekijänä. Virittäjä 39 (1935), s. 128-136
Onko Suomessa tyttölapselle jotain nimeä joka tarkoittaa ainutlaatuista tai erityistä?	265	2.1.2020	Käytettävissä olevat kotimaiset nimikirjat eivät valitettavasti tarjoa mahdollisuutta etsiä nimiä niiden merkitysten perusteella. Verkossa tämäntyyppisiäkin hakuja on mahdollista tehdä, mutta kattavaa, kaikki Suomessa käytössä olevat etunimet sisältävää verkkohakua en onnistunut löytämään. Ulkomaisista vastaavista verkkopalveluista saamieni hakutulosten perusteella pitäisin kuitenkin mahdollisena, ettei täsmälleen "ainutlaatuista" tai "erityistä" tarkoittavaa tytönnimeä välttämättä löydy. Yksi mahdollinen, varsin lähelle osuva ehdokas voisi kuitenkin olla Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissakin tunnettu Una, olkoonkin, että käsitykset sen alkuperästä eivät ole täysin yksimielisiä. Tavallisin tulkinta Unan taustaksi lienee...
Mikä ero on englannin kielen sanoilla forest ja woods?	561	30.12.2019	Oxford Learner's Dictionaries -sivulta selviää, että woods on pienempi alue kuin forest. Sitä, onko toinen sana yleisemmin käytössä amerikan- tai brittienglannissa, ei kuitenkaan mainita. Lähde: https://www.oxfordlearnersdictionaries.com/
Onko teillä tietoa; mitähän tarkoittaa Me käymme joulun viettohon-joululaulun yksi lause "laps hankeen hukkuu, unhoittuu"?	2512	18.11.2019	"Laps hankeen hukkuu unhoittuu" liittyy joulun vieton alkuperäiseen syyhyn eli Jeesus-lapsen syntymään. Kaikki ulkoinen jouluun liittyvä (ruoka, lahjat, koristeet, läheiset ihmiset ym.) ovat pääasia eikä enää muistetakaan juhlan alkuperäistä syytä. Kyseisellä kielikuvalla ilmaistaan, että Jeesus-lapsi unohtuu helposti kokonaan jouluna.
Mistä tulee sana toimitusjohtaja? Erityisesti kiinnostaa, mistä tulee sanan johtaja edessä oleva sana toimitus? Mitä toimitusjohtaja toimittaa? Mitä…	873	15.11.2019	Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi palvelussa on jo ehditty vastaamaan tähän kysymykseen. "23.09.201113:32 Helsingin kaupunginkirjasto "Toimitus" on aiemmin merkinnyt myös toimeenpanoa. Näin esimerkiksi Klas Coranderin Yleisessä maa-tieteessä (1862) lausutaan: "Hallitus-muoto on yksvaltanen, hallitus-istuin perittävä ja hallitsia itsevaltanen. Hänen vallassa on siis korkein sekä lakia-laativa että ylimäinen tuomio- ja toimitus-voima." Venäjän keisarilla ei siis tässä lainauksessa kerrota olevan valtaa toimittaa lehtiä tai toimitella tavaroita paikasta toiseen, vaan valtaa panna päätöksiä täytäntöön. "Toimitusjohtaja" lienee sitten vakiintunut käyttöön ennen kuin sana "toimitus" toimeenpanon merkityksessä on jäänyt pois käytöstä....
Mitä tarkoittaa sana tikistää?	1396	12.11.2019	Sana tikistää on verbi, joka tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan "puristaa, ponnistaa jotakin ulos, irti". Lähde: Nykysuomen sanakirja 3, osat 5-6, S-Ö (6. p. 1978)
Miksi sanotaan, että haukku ei tee haavaa?	2604	27.9.2019	Sana haava on merkinnyt vanhastaan nimenomaan fyysistä viiltoa tai vammaa, kuten esimerkiksi vanha Nykysuomen sanakirja kertoo. Se on germaaninen laina ja tarkoittanut alkujaan ’iskua’ tai ’lyöntiä’, kuten Suomen sanojen alkuperä (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) toteaa. Nykyruotsin sanalla hugg on yhä tuo merkitys. Toisaalta sanonnan takana voi olla myös se tosiasia, että sanallisten haukkujen tekemät vauriot ovat kiinni siitä, miten niiden kohde suhtautuu niihin. Joissakin ammateissa haukkuja voi saada aika paljonkin, mutta kokeneita ammattilaisia ne tuskin enää hirveästi hetkauttavat eivätkä he ota niitä henkilökohtaisesti. Fyysisen iskun tekemä haava taas ei ole samalla tavalla...
Mitä tarkoittaa juntturoiminen?	820	19.9.2019	Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitä tarkoittaa juoda jotain särpimeksi?	3265	16.7.2019	Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mistä tulee sanonta 'kevätjuhlaliikkeitä': emme ehdi tekemään kummosia kevätjuhlaliikkeitä, jouduimme tekemään melkoisia kevätjuhlaliikkeitä?	1571	6.6.2019	Kysymykseen vastasi Henna Makkonen-Craig Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Kielitoimistosta. Vastaus kokonaisuudessaan seuraavassa: Sanaa ei tietääkseni ole kuvattu vielä sanakirjoissa, eikä se ollut tuttu meille Kielitoimiston väellekään. Tiedossamme kuitenkin on, että sanaa on käytetty Tampereen seudulla ainakin jo 1980-luvulla, tähän tapaan: ”Se Matti (keksitty nimi) on kyllä niin pahantuulinen ja tosikkomainen tyyppi, että aina on naama vinossa vaikka sille tekis minkälaisia kevätjuhlaliikkeitä.” Tässä kyse on siis myönteisestä yrityksestä viihdyttää tai huvittaa jotakuta. Nykyään sana esiintyy harvakseltaan mutta aika monenlaisissa verkkoteksteissä. Media-arkistosta löytyi kaksi osumaa: 1. Aamulehti 30.11.2017 [AL ilmestyy...
Mikä on aho?	2191	6.5.2019	Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan. Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä. Aho voi olla myös: yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen metsittymään, viljelemättä jätetty pelto. aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto. metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta. alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta. alava luonnonniitty. metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita. http://...
Mistä juontuu sana hule, kuten hulevedessä? Mitä hule tarkoittaa?	8921	12.2.2019	Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'. Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo’) , (anglosaksinen hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’). Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1...
Mistä tulee sukunimi Muittari?	738	2.2.2019	Teoksessa Mikkonen, Pirjo & Paikkala, Sirpa (2000): Sukunimet (Otava) on kerrottu Muittari nimestä, että taustana voi olla Muittarinkoski, jonka varrella on talo, joka on mainittu Muittarin nimellä 1798. Saarijärvellä on myös kirjattu Henric Muittari 1841 ja Vetelissä Henrik Muitari 1818. Ks. lisää selityksiä ao. teoksesta s. 365.
Mikä on koulun ja oppilaitoksen ero?	1787	1.12.2018	Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja kertoo, että sanan koulu merkitys on ’(alempi) opetus-, oppilaitos’, kun taas oppilaitokselle annetaan merkitykset ’opetuslaitos, koulu’. Näkisinkin, että oppilaitos on merkitykseltään yleisempi ja voi viitata myös vapaisiin tai ylempiin opetuslaitoksiin, joita ei yleensä kutsuta varsinaisesti kouluiksi. Esimerkiksi kansalaisopistoja ja työväenopistoja ei välttämättä kutsuta kouluksi, vaikka niillä on rehtorinsa. Kielitoimiston sanakirja antaa kansanopistolle merkitykseksi ’vars. aikuisille tarkoitettu yleissivistävä (ilta)oppilaitos’ eikä siis nimitä sitä kouluksi. Yliopisto taas luetaan kyllä korkeakouluihin, mutta siitä kai harvemmin käytetään pelkkää koulu-nimitystä.
Sain Viipurin arkistossa käteeni alkuperäisen v 1773 olevan kartan, ryppyisen, epämääräisen pyöreän, käsin tehdylle paperille käsin maalatun.	410	9.11.2018	Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat? 1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman. Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17 Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa? Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia. https://www.kotus.fi/ Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat
! "Se on yks hailee" eli yhdentekevä, mutta mistä tulee sana "hailee."	3360	5.11.2018	Suomen murteiden sanakirjasto löysin kantasanaksi hailakka tai hailu eli laimea, laiha, haalea, yhdentekevä. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=hailea&sms_id=SMS_aacab2f6a267a3921240307ebcb74b22
Mistä sukunimi Naukkarinen on peräisin?	1681	16.11.2017	Kirjassa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000 uudistettu laitos) kerrotaan, että vanhoissa lähteissä esiintyy Naukkarisia erityisesti nykyisen Kerimäen alueella. 1560-luvun tuomiokirjoista löytyy muutamia mainintoja Juvalta ja Pellosniemeltä. Myös Parikkalasta, Uukuniemeltä ja Viipurin pitäjästä löytyy nimiä 1500-1600 -luvuilta, jotka viittaavat Naukkariseen. Siirtolaisina Naukkarisia on muuttanut varsinkin Sortavalasta. Kirjassa mainitaan Viljo Nissilän huomio vuodelta 1975, että Laatokan luoteisrannalla aiemmin hyvin tavalliseen sukunimeen sisältyy ri-loppuinen tekijänimi, joka tulee verbistä naukata. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei kuitenkaan ole. Lisää mielenkiintoista tietoa nimestä löytyy Sukunimi-info -...
Vallami on ulkoilualue Ylihärmässä (nyk Kauhavaan kuuluva). Mitä tarkoittaa Vallami?	1167	13.11.2017	Vallamia ei löydy Suomen murresanakirjasta, eikä Sukunimi-infokaan kerro Valla -nimen merkitystä. Voisiko Vallami olla vain muunnos sukunimestä?