| Mikä runo loppuu sanoin sanoihin: Mä tunsin sut... Olisiko Lauri Pohjanpään runon loppu joka alkaa: Et tiedä, mitä teit ja mitä annoit,ja minkä aarteen… |
964 |
|
|
|
Kyseinen runo on todellakin Lauri Pohjanpään runo "Et tiedä, mitä teit...". Tosin runo päättyy lauseeseen "mä tunsin sun".
Runo ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (WSOY, 1929). Se on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, useita painoksia) ja Runo on vapaa : Radiokuuntelijoiden suosikkirunot (Otava, 1996).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
|
| Opiskelen yliopistossa vanhuuden tutkimusta ja minun tulisi löytää jokin elokuva, runo tai kirja koskien vanhenemista tai vanhuutta. Kirjan ei pidä olla… |
1082 |
|
|
|
Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus : Suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005) löydät luukuisia runoja vanhuudesta useilta suomalaisilta kirjailijoilta.
Vanhuudesta kertovat esimerkiksi Miika Soinin ohjaama elokuva Thomas (2010) sekä Ritva Nuutisen ohjaama Hänen olivat linnut (1976), joka pohjautuu Marja-Liisa Vartion samannimiseen romaaniin.
Vanhuus on keskeisenä teemana muun muassa seuraavissa romaaneissa:
Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta : Tomas Skarfeltin muistiinpanoja (2011)
Eeva Tikka: Jyrkänparras (1981)
Sisko Istanmäki: Yöntähti (2008)
Harri Tapper: Unhola (2003)
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
Juri Trifonov: Vanhus (1979)
William Wharton: Isä (1982)
Romaaneista voit lukea lisää... |
| Runo ja tekijä hakusessa. Osaisittekohan auttaa? Runo alkaa "Seiso kärsivällisesti muistojesi rannalla, ja odota mullistusta syvällä pohjan kamarassa.."… |
890 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
|
| Kaksi kysymystä: - Löytyykö kirjastosta suomeksi käännettyä vanhaa kiinalaista runoutta? Erityisesti kiinnostaa Tang-dynastian aikainen runous. - Pekka… |
873 |
|
|
|
Tang-dynastian aikaista runoutta on suomennettu. Sitä lötyy ainakin seuraavista teoksista:
Hanshan: Kylmä vuori (Basam Books, 2010)
Kiinalaisten zen-mestareiden runoja (Basam Books, 1999)
Kukkien keskellä : kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa (erityisesti Tang-dynastian aikaa; Otava, 1993)
Li, Po: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta (Otava, 1992)
Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (kiinalaista runoutta monilta ajoilta; Otava, 1987)
Lu Yusta ei löydy ainakaan tietokannastamme mitään kirjallisuutta. Englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Lu_Yu on hänestä kuitenkin myös hiukan henkilöhistoriaa ja häneen liittyviä linkkejä. Hänen kuuluisa kirjansa on käännetty englanniksi nimellä ”The... |
| Kysymykseni koskee V.A. Koskenniemen kauniita runoja. Osaatteko sanoa, onko niitä käännetty englanniksi? Ja jos on, mistä käännöksiä mahtaisi löytyä?… |
1278 |
|
|
|
Yksittäisiä V. A. Koskenniemen runoja on käännetty englanniksi ja niitä löytyy esimerkiksi sellaisista suomalaista lyriikkaa ja kaunokirjallisuutta sisältävistä antologioista kuin Skating on the sea : poetry from Finland (Bloodaxe, 1997), Finnish Odyssey : poetry and folk songs of Finland in translation (Research Publishing, 1975), Singing Finland : translations from Finnish verse (K. V. Ollilainen, 1956) ja Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947). Muutamia lauluiksi sävellettyjä Koskenniemen runoja on päätynyt englanniksi käännettyinä erinäisiin nuottijulkaisuihin, joista esimerkkinä mainittakoon Suomalaisia yksinlauluja = Finska solosånger = Finnische Lieder = Finnish... |
| Onko Szymborskan Utopia-runo käännetty suomeksi? Liisa Helistö on kyllä sen suomentanut omakustanteena kokoelmassa Saman tähden alla. |
973 |
|
|
|
Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...) suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Liisa Helistön suomentamaa Szymborskan runojen kokoelmaa Saman tähden alla (1999) ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen tai Helka-kirjastojen kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla teos näyttäisi löytyvän vain Kansalliskirjaston kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mistä löytäisin runon/tekstin Kiinalainen ilotulitus, joka muistini mukaan olisi Seppo Ahdin rustaama? Ellei ole Ahdin, kenenköhän muun se voisi olla?… |
1023 |
|
|
|
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
|
| Tarvitsisin lehtijuttua varten tiedon, onko seuraavaa runoa suomennettu ja jos on niin missä: Philip Larkin "Water" (1954), ilmeisesti teoksessa The Whitsun… |
526 |
|
|
|
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
|
| Äitini antoi tehtäväkseni etsiä tälle runolle kirjailija, oli nähnyt tämän ilmoituksen aiemmin jossakin lehdessä kuolinilmoituksessa. Nyt äitini joutuu… |
1423 |
|
|
|
Kyseistä runonkatkelmaa on kysytty palvelustamme aikaisemminkin. Kyseessä on loppuosa Viljo Kajavan runosta Satakielelle. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Viljo Kajavan runokokoelmassa Luomiskuut vuodelta 1939. Se sisältyy myös Kajavan koottujen runojen kokoelmaan Tuuli, valo, meri (1984) sekä teokseen Viljo Kajavan kauneimmat runot (2009).
Kyseinen katkelma alkaa näin:
Väsynyt jo olen, lähden, tiedän sen...
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=798fd862-9b…
Viljo Kajavan kauneimmat runot (Otava, 2009)
|
| Miten mahtaa seuraava Dante Alighierin englantiin käännetty lainaus kuulua suomeksi: "Consider your origins: you were not made to live as brutes, but to follow… |
977 |
|
|
|
Sitaatti on Danten Jumalaisen näytelmän Helvetti-osan 26. laulusta. Eino Leinon ensimmäisen kerran vuonna 1912 ilmestynyt käännös kuuluu seuraavasti:
"Sukunne alkujuurta muistakaatte:
ei luotu teitä elämään kuin pedot,
vaan tietä kunnon ynnä tiedon käymään."
Elina Vaarana suomennos vuodelta 1963:
"Te alkujuurianne muistakaatte:
matojen elämään ei teitä luotu,
vaan tielle miehuuden ja tuntemuksen!"
|
| Minun pitäisi saada selville, onko Heinrich Heinen runo (romanssi) "Die Grenadiere suomennettu, ja jos on, niin miten sen ensimmäinen säkeistö (saks. alla)… |
2318 |
|
|
|
Kyseinen runo on suomennettu useampaankin kertaa. Valter Juvan suomennos löytyy teoksesta ”Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta” (WSOY, 1926) nimellä ”Krenatöörit”, ja se menee näin:
”Krenatööriä kaks kävi Ranskaan päin,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Mut Saksaan kun pääsivät tiellään näin,
he väsyi ja matkaan ei hanki.”
Eino Leinon suomennos löytyy teoksesta ”Maailman kannel” (Otava, 1913) nimellä ”Sotaveikot”, ja se menee näin:
”Päin Ranskaa urhoa kaks samoaa,
oli kumpikin Venäjän vanki.
Majapaikan kun Saksassa kerran he saa,
alas painuu pää molemmanki.”
Myös Yrjö Jylhä on suomentanut runon, ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta ”Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa” (WSOY, 1967) nimellä ”Krenatöörit”.
|
| Löytyisikö Richard Burnsin runolle "Give Time" suomennosta? Se alkaa näin: So take your time, enjoy it at your leisure, Tarvitsisin koko runolle suomennoksen. |
700 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu eikä Richard Burnsin runoja muutenkaan. Ainakaan Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei tunne ainoatakaan Richard Burnsin runoa, eikä niistä löytynyt mainintaa muistakaan tutkimistani tietokannoista.
Aina on toki mahdollista, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin julkaisussa, jota ei ole luetteloitu käännösrunotietokantaan tai muihinkaan tietokantoihin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tuosta runosta ole suomennosta.
|
| Mistä voisin löytää tiedon, olenko ensimmäinen suomalainen naisrunoilija, joka on päässyt osaksi amerikkalaista ja siellä julkaistavaa runokokoelmaa? |
1109 |
|
|
|
Suomalaisten naisrunoilijoiden kokoelmia on julkaistu aikaisemminkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin, Märta Tikkasen ja Edith Södergranin runoja on julkaistu englanninkielisinä käännöksinä Yhdysvalloissa. Antologioissakin suomalaisia naisrunoilijoita on ollut mukana. Esimerkiksi kokoelmassa ”Salt of Pleasure” (New Rivers Pr., 1983) on Katri Valan, Eeva-Liisa Mannerin, Anja Vammelvuon, Aila Meriluodon, Helena Anhavan, Eeva Kilven, Mirkka Rekolan ja Sirkka Turkan runoja.
Muitakin kuin suomalaisia runoilijoita on taas mukana esimerkiksi antologiassa ”The other side of landscape : an anthology of contemporary Nordic poetry” (Slope, 2006); suomalaisista siellä on mukana Helena Sinervo. Vielä kansainvälisempi on sarjan ”... |
| Onkohan Rainer Maria Rilken runoa (jonka nimeä alkuperäiskielellä en tiedä), joka englanniksi on julkaistu teoksessa "Book of Images" ja joka sisältää säkeen … |
1276 |
|
|
|
Hain runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/, mutta en ainakaan näillä tiedoilla löytänyt.
Rainer Maria Rilkeltä on käännetty suomeksi seuraavat runokokoelmat:
Duinon elegiat
Hetkien kirja
Marian elämä
Sururunoja 1: Yö tulee hiljaa
Sonetit Orfeukselle
Tahto tahtojen
Myös runokokoelmasta Tuhat laulujen vuotta löytyy Rilken runoja.
Lisäksi muuta kirjallisuutta:
Hiljainen taiteen sisin
Kirjeitä nuorelle runoilijalle
Malte Laurids Briggen muistiinpanot
Sisar Marianan rakkauskirjeet
Kaikkia näitä saa lainaksi kirjastoista. Jos sinulla on alkuperäinen runo, voit verrata sitä näiden kirjojen runoihin.
|
| Onkohan James Elroy Fleckerin runoa The Gates of Damascus suomennettu? Tarvitsisin siitä romaanikäännökseen seuraavan rivin: The dragon-green, the luminous,… |
863 |
|
|
|
Kyseisestä James Elroy Fleckerin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
|
| Etsin Eeva-Liisa Mantereen runoa, joka alkaa suunnilleen "Ja päivä päivältä talo oli syvemmällä unohduksessa". En löydä sitä mistään, apua! Kiitos jo etukäteen! |
1346 |
|
|
|
Kyseinen runo on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmasta "Paetkaa purret kevein purjein" vuodelta 1971. Runo löytyy kokoelman neljännestä sikermästä.
Lähde:
Manner, Eeva-Liisa: Kirkas, hämärä, kirkas. Kootut runot. (toim Tuula Hökkä, WSOY, 1999)
|
| Longfellow: Silently, one by one, in the infinite meadows of heaven, blossomed the lovely stars, the forget-me-nots of the angles. Suomennos? |
592 |
|
|
|
Hei,
virke sisältyy Henry Wadsworth Longfellow’n kirjaan Evangeline. A Tale of Acadie vuodelta 1847. Se löytyy kirjoittamalla virke Google-hakukoneeseen.
Fennica Suomen kansallisbibliografia –tietokannan mukaan Evangelinea ei ole suomennettu.
Tekstiä haettiin myös runotietokannan avulla
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Virkettä ei löytynyt näistä kirjoista, joissa on Longfellow’n suomennoksia:
Holden, Edith: Luontopäiväkirja 1905. 1989
Lausunto-ohjelmaa kaunoluvun opetusta ja esitystä varten. Koonnut Onni Savola. 1920
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja /3/. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1933
Veri ja kulta. Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. 1954
Tämäkään kirja ei... |
| Onko Eeva-Liisa Mannerin kirjoja tai runoja käännetty saksaksi, jos niin mitä? |
857 |
|
|
|
Eeva-Liisa Mannerin runoja on käännetty saksaksi. SKS:n käännöstietokanta osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ kertoo, että Mannerin runoja on ilmestynyt saksaksi nimellä ”Die Welt ist eine Dichtung meiner Sinne” (Heiderhoff, 1996). Kääntäjät ovat Stefan Moster ja Ingrid Schellbach-Kopra.
Mannerin runoja lienee saksaksi myös ainakin seuraavissa kokoelmissa:
Deutsche Universitätszeitung 10/1958 (Druck.- u. Verlagsges., 1958)
Finnische Gedichte (1990)
Finnische Lyrik aus hundert Jahren (Merlin, 1985)
Gedichte aus Finnland (Zwischen den Zeilen, 2001)
Guten Morgen Vauo (Europäische Verlagsanstalt, 1962)
In Geist und Zeit 2/1960 (Progress-Verlag, 1960)
Irdene Schale (1990)
Junge Lyrik Finnlands (Eremiten, 1958)
Lasimaalaus :... |
| Kenen, ja mistä runosta: ... pois haihtuu huolten harhain huntu on iäisyyden tuntu maa aika katoaa ... |
812 |
|
|
|
Kollega Oulusta vinkkasi, että kyseessä on Otto Mannisen runo ”Pyhä tuokio”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Matkamies” (WSOY, 1938) ja löytyy esimerkiksi Mannisen kokoelmasta ”Runot” (WSOY, 1950). Kyseessä on runon toinen säkeistö.
|
| Pidän kovasti Alpo Noposen runosta "Mahdoton ratkaista". Onko Aaro Hellaakoskella runoa,joka käsittelisi samaa aihepiiriä kuin tämä runo(milloin ihminen on"… |
1726 |
|
|
|
Oulun kaupunginkirjaston Kirjailijat Oulussa -sivuston mukaan runoilija Aaro Hellaakosken runouden teemoja ovat uhma ja yksinäisyys, luonto, rakkaus, uskonto ja kuolema:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/hellaak/
Ei löytynyt tietoa siitä, että hän olisi Alpo Noposen tapaan käsitellyt runoissaan eri ikäkausia.
|