| Runo alkaa Enkeli tuli ikkunasta terveysikkunasta .. P. Mustapää, voiko olla? |
1018 |
|
|
|
Enkelin ja Mustapään asemesta ehdottaisin keijukaista ja Oiva Paloheimoa: Palaa ne linnut vielä -kokoelman (WSOY, 1962) Keijukainen-runossa keijukainen "tuli yöllä / yläikkunasta / terveysikkunasta".
|
| Asiakkaamme etsii runoa (ehkä Eeva Kilven), missä puhutaan äidistä ja tyttäristä, syli aukaisemisesta ja irti päästämisestä (laske kätesi irti). Mikähän runo… |
539 |
|
|
|
Emme valitettavasti saaneet selville, kenen runosta on kyse.
|
| "Tämä maa tarvitsee sitkeitä miehiä" lienee jostakin Viljo Kajavan runosta? Jos, mistä teoksesta löydän runon? |
340 |
|
|
|
Kyseessä on runo Sateet, joka on ilmestynyt Viljo Kajavan kokoelmassa Käsityöläisen unet (Otava, 1968).
|
| Etsin Helena Anhavan (?) tekstiä/runoa: "...Kun kohtaa katkeroituneen vanhuksen, joka näykkii kaikkia, eikä hyväksy mitään..." |
1436 |
|
|
|
Helena Anhavan runo "Kun tapaa katkeroituneen vanhuksen" sisältyy hänen runokokoelmaansa Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (1971). Runon voi lukea myös Helena Anhavan runojen kokoelmasta Runot 1971 - 1990 (1990).
https://finna.fi
https://kirjasto.kuopio.fi/Kirjastot
Anhava, Helena: Murheellisen kuullen on puhuttava hiljaa (Otava, 1971)
|
| "Rannalta tältä palasen maasta sä näät isien." Muisto kesälomamatkalta Punkaharjulta 60-luvulta. Onko osa jotakin runoa vai pettääkö muistini? |
1958 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisestä kokoelmasta, runoelman Heinäkuun viides päivä viidennestä säkeistöstä. Paavo Cajanderin suomennos on vuodelta 1889.
Koko säkeistö kuuluu seuraavasti:
"Rannalta tältä palasen
maat' ihanaista isien
sa näet, nuorukainen:
kuin Virtain järvet ihanat
on Saimaan sadat lahdelmat,
Imatra pauhaavainen
ja Vuoksen aallot vaahtoisat."
Katkelma runosta on kaiverrettu Punkaharjulla kansallisrunoilijan kunniaksi pystytettyyn kivipaateen. Runeberg vieraili Punkaharjulla kesällä 1838.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688-images.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/12688/pg12688.txt
http://www.visitpunkaharju.fi/luonto-ja-historiakohteet
http://www.panoramio.com... |
| Mistä kokonaisuudesta on tämä Eino Leinolta kuulostava osa? Kas, ihminen suree ja iloitsee ja ihminen tuntee ja elää. Mut laulaja kulkee ja kuuntelee ja sen… |
827 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
|
| Mistä löytyy Lasse Heikkilän kirjoittamat Suomi I ja Suomi II tekstit. Suomi II alkaa sanoilla Ystäväni Peguy ja se löytyy kirjasta Runon lumo. Oletan, että… |
986 |
|
|
|
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
|
| Kenen runo alkaa: Männynkävyltä minä kysyn, rakastatko minua |
534 |
|
|
|
Männynkävyltä kyseli Tommy Tabermann vuonna 1974 julkaistussa kokoelmassaan Tähtiä kämmenellä.
|
| Mistähän Aleksander Pushkinin teoksesta on seuraava runon pätkä? "Sua lemmin, luomus Pietarin, Näköäs uljaan ankaraa! Vuo Nevan majesteettisin, graniitti sitä… |
3407 |
|
|
|
Puškin runoili näin Vaskiratsastaja-runoelmansa johdanto-osassa.
Vaskiratsastaja sisältyy Aarno Salevan suomentamana Puškin-valikoimaan Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Aikaisempi suomennos löytyy Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1949 julkaisemasta Teoksia-koosteesta.
|
| Onko Rudyard Kiplingin runosta "The Place" olemassa suomennosta? |
589 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Lahden kaupunginkirjaston osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ löytyvän runotietokannasta ei löydy mitään tuolta kuulostavaa runoa, ja Kiplingin runoja on muutenkin suomennettu aika vähän. On toki aina mahdollista, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai pienjulkaisussa, jota ei tietokannasta löydy, mutta todennäköisesti runoa ei ole suomennettu lainkaan.
|
| Keskikoulun lukukirjassa oli runo 'Kaksi väkevää miestä' tms, jonka sankarit eksyivät tunturiin. Välttääkseen paleltumisen he yrittivät pysyä hereillä, ja… |
1033 |
|
|
|
Runo kahdesta väkevästä miehestä - Juhansson ja Helminen - jotka kuolivat Lapin tunturille tuiskuun ja pakkaseen on P. Mustapään Sun haltuus... vuonna 1945 julkaistusta kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
|
| Oli kilua, kalua pihamaa nyt käräjätuvan täynnä....jotain...ja toiset oli jo käynnä...mikä runo? Pohjanpää? |
661 |
|
|
|
Kyllä, Lauri Pohjanpään Käräjillä-runossahan se käräjäpaikan pihamaa kilua ja kalua oli täynnä, "meni sisälle toiset synkkinä ja toiset jo oli käynnä".
Käräjillä sisältyy Pohjanpään neljänteen runokokoelmaan Metsän satuja (1924). Se löytyy myös hänen Valituista runoistaan sekä esimerkiksi ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta.
|
| Haluaisin saada selville runon ja tekijän. Pitkä runo joka alkaa "Näin haudan umpeen mullatun ja hunajaisin huulin puheen ulkokultaisen puhuneen kuulin ......"… |
591 |
|
|
|
Etsitty runo on Heikki Asunnan Debet - kredit, joka julkaistiin alun perin Asunnan vuonna 1929 ilmestyneessä kokoelmassa Mustaa ja kultaa. Se sisältyy myös runoilijan Valitut runot -valikoimaan (WSOY, 1948).
|
| Onko Lauri Pohjanpään runoa 'Kiurun tupa' käännetty ruotsiksi? |
754 |
|
|
|
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
|
| Miten kuuluu Aaro Hellaakosken runo, joka alkaa "Jo kohina illan tuulen käy metsiä tuudittain..."? |
2218 |
|
|
|
Iltalaulu-runo ilmestyi alun perin vuonna 1924 julkaistussa kokoelmassa Maininki ja vaahtopää. Uudelleen muokattu versio runosta sisältyy runoilijan itsensä kokoamaan Runot-valikoimaan, josta on vuosina 1947-2008 ilmestynyt kahdeksan painosta. Hellaakoski teki osaan valitsemistaan runoista vähäisiä muutoksia. Iltalaulussa on yksi säe, joka Runot-muodossaan poikkeaa alkuperäisestä versiosta. Alkuperäinen Iltalaulu löytyy Mainingin ja vaahtopään lisäksi Hellaakosken varhaisrunot yksiin kansiin kokoavasta kirjasta Runot 1916-1928 (SKS, 1997).
|
| Mikä runo alkaa Yhtenä päivänä sanoo äitimme elämä |
925 |
|
|
|
Täsmälleen tuolla tavoin alkavaa runoa ei löytynyt, mutta voisiko tama Nazim Hikmetin runo olla etsimäsi?:
Jonakin päivänä sanoo äitimme luonto:
”Sait itkeä, sait nauraa,
nyt se loppuu, lapseni.”
Alkaa taas loputon elämä
joka ei näe, ei puhu, ei ajattele.
Suomennos on Brita Polttilan, ja runo löytyy ainakin näistä kirjoista:
Maailman runosydän (koonneet Hannu Tarmio, Janne Tarmio), Päivänlasku (toimittanut) Hannu-Pekka Lappalainen, Elämää vuoden kaikki päivät (toimittanut Sievers).
|
| Ymmärtääkseni Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut kaksi Mawlana Rumin kirjaa: Ruokopillin tarinoita ja Rakkaus on musta leijona. Tarvitsisin tiedon, kummassa… |
895 |
|
|
|
Kysymyksessä siteerattua runoa ei ole kummassakaan mainitussa Rumi-suomennoksessa, enkä löytänyt sitä muistakaan Hämeen-Anttilan Rumi-käännöksiä sisältävistä teoksista. Muidenkaan Rumia suomeksi tulkinneiden kääntäjien töiden joukosta en tätä nimenomaista runoa löytänyt, enkä valitettavasti onnistunut selvittämään tämän useilla verkkosivuilla yleensä johdonmukaisesti samassa muodossa siteeratun suomennoksen alkuperäistä kirjallista lähdettä tai kääntäjää.
|
| Tarvitsisin apua yhden runon tunnistamisessa. Minulla on tallessa paperisena Helinä Siikalan ruono yksinäisyydestä mutta en tiedä runon oikeaa nimeä enkä sen… |
1249 |
|
|
|
Etsitty Helinä Siikalan runo on peräisin hänen kokoelmastaan Pysähdytään, anna kätesi (Otava, 1977). Tähän kokoelmaan sisältyviä runoja ei ole erikseen nimetty. Ne on ryhmitelty roomalaisin numeroin seitsemään erilliseen osioon. Kirjan lopusta löytyvään sisällysluetteloon kukin runo on listattu alkusäkeensä mukaan. "Mitä on yksinäisyys" on toisen osion - tai sikermän - neljäs runo.
|
| Yhdessä ehkä 90-luvulla ilmestynessä runokirjassa on aasialaisen (kiinalainen, kenties japanilainen) henkilön kirjoittama runo "PYRSTÖTÄHTI". Otteita siitä:… |
740 |
|
|
|
Kiinalaisen Bei Daon runo Pyrstötähti löytyy Pertti Seppälän toimittamasta kirjasta Itämaisen elämänviisauden kirja (WSOY, 1994).
Pyrstötähti sisältyy myös Seppälän suomentamaan Bei Daon valittujen runojen kokoelmaan Puhun peilille kiinaa (Basam Books, 2013).
|
| Olen yrittänyt etsiä tämän Anna Ahmatovan runon nimeä ja tietoa siitä, onko se käännetty englanniksi. Suomentaja on Anneli Heliö. Kuinkahan tämä olisi… |
753 |
|
|
|
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this... |
Kysy kirjastonhoitajalta