| Kuka on kirjoittanut runon Tänä yönä jokainen meistä. Julkaistu Joulujousessa 1978. |
646 |
|
|
|
Runon Tänä yönä jokainen meistä on kirjoittanut Viljo Kajava. Runo on julkaistu teoksessa Valoksi maan päälle : Viljo Kajavan kauneimmat joulurunot (toim. Jarkko Laine, Otava, 1998).
|
| Olen kielenkääntäjä ja tiedustelen, onko Alfred Lord Tennysonin runoa Ulysses suomennettu? Haen suomennosta, jos sellainen jo on olemassa, tälle lauseelle… |
1283 |
|
|
|
Yrjö Jylhä on suomentanut Alfred Tennysonin (1809–1892) runon Ulysses ja suomennos Odysseus sisältyy ainakin teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja : Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, 1933).
Kyseinen kohta kuuluu Jylhän suomentamana näin: "[--] joka etsii / ja pyrkii kauas eikä hellitä."
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.gutenberg.org/files/8601/8601-h/8601-h.htm
|
| Löytyykö kirjastoista runoja, jotka muistaakseni joku professori (von Fieandt) (googlasin, hän oli lääketieteen puoleleta) on kirjoittanut kaikista maailman… |
3029 |
|
|
|
Yksi maantieteeseen liittyvä von Fieandt oli Otto Alfred von Fieandt, joka oli maanmittausinsinööri. Hän eli vuosina 1853-1929. Hän ei kuitenkaan liene kirjoittanut runoja.
Runot saattavat olla muistiriimejä, joiden avulla on opittu muistamaan juuri maantieteen nimiluetteloita. Nurmeksen lukion sivuilta löytyy yksi riimi, jossa on myös osa sinun muistamaasi runoa. Se alkaa näin:
"Baikal, Balkas, Araljärvi,
älä niistä vettä särvi.
Jos sä vettä tahdot juoda,
joet suuret sen voi tuoda: ..."
Koko runo löytyy Nurmeksen lukion sivuilta:
https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-historia…
Kollega muisti myös vastaavan tehdyn Suomen rannikkokaupungeista, joka lauletaan Suomen salossa (...hoi laari laari laa) -laulun... |
| Kenen runo? Rakastan valoa koska se näyttää minulle tien. Siedän silti pimeää, koska se näyttää minulle tähdet. |
1472 |
|
|
|
Valitettavasti runon tekijä ei selvinnyt. Se löytyy monestakin lähteestä, mutta ilman mainintaa kirjoittajasta.
Tunnistaisiko joku lukijoista runon?
|
| Löytyyköhän tästä Frances Thompsonin The Hound of Heaven -runosta suomennosta? http://www.bartleby.com/236/239.html Tarvitsisin siitä nämä rivit: I FLED Him,… |
473 |
|
|
|
Valitettavasti etsimästäsi Frances Thompsonin runosta ei löydy suomennosta.
|
| Hilja Haahden runo Runon otsikko oli kai 'Lapsuuden koti', noin kirjoitettuna, ja alkaa näin: Enemmän kuin maan päällä mitään, sitä kerran rakastin. Unessa… |
2287 |
|
|
|
Tämännimistä runoa ei löytynyt ainakaan seuraavista Hilja Haahden kokoelmista:
- Valitut runot
- Muistoköynnös
- Kunnia Herran
- Kymmenen neitsyttä
- Tähti johtaa
- Juhlamuisto
- Ikiaartehet sekä muita sävelrunoelmia
- Vanhaa ja uutta
- Tuomenterttuja
- Ikiaartehet, Idän tietäjät, Kymmenen neitsyttä
- Valittuja runoja
- Oraita
Hänen runojaan on kuitenkin julkaistu myös mm. lastenkirjoissa.
Tuntisiko joku lukijoista tämän runon?
|
| Onko Lauri Pohjanpään runoa Lapsuuden maa käännetty ruotsiksi, ja mistä sen löytää, jos on? |
689 |
|
|
|
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi runokokoelma: Pilgrimerna : finsk lyrik. Siinä runoa ei ollut.
Runoa ei löytynyt myöskään näistä antologioista:
- Finsk dikt I svensk tolkning / Mörne, Kihlman (1933)
- Finsk lyrik 1 (1926)
- Finsk lyrik 2 (1932)
- Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938)
- Modern finsk lyrik (1947)
Pohjanpään runoja on myös sävelletty, mutta niidenkään joukosta kysymääsi runoa ei löytynyt.
Lähteidemme avulla emme käännöstä löytäneet, mutta on mahdollista, että se on ilmestynyt jossakin antologiassa, tai esimerkiksi lehdessä.
|
| Missä runossa kastemato kosii omaa häntäpäätään? Muistaakseni lopussa on ........heitä huoles, olen oma takapuoles. |
359 |
|
|
|
Valitettavasti emme tunnistaneet runoa. Osaisiko joku lukijoista auttaa?
|
| Kysymys: Se oli Antin elämänpätkä./ Äpäräpoika, satamajätkä./ Kaveri rintaan tyrkkäsi puukon./ Kuolema painoi parralle suukon./ Yhteishautaan kustansi kunta./… |
391 |
|
|
|
Lähettämänne runonpätkän tekijää on tiedusteltu palvelussamme aikaisemminkin. Runoa on tuolloin etsitty ja sitä on kyselty myös mm. valtakunnallisella kirjastonhoitajien tietolistalla, mutta valitettavasti tuloksetta.
Mahtaisiko joku palvelumme seuraajista tunnistaa runon, josta kyseinen katkelma on?
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=a5564585-08…
|
| Äitini on lukenut koulussaan n. 10-vuotiaana pitkän runon: Elämän kevät. Hän täytti kesäkuussa 100 vuotta, joten lausuminen on tapahtunut vuonna 1927 tai 1928… |
728 |
|
|
|
Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
|
| Onko Lauri Pohjanpään runoa Syksy käännetty englannin kielelle? |
648 |
|
|
|
Laurin Pohjanpään runosta Syksy ei löydy varsinaista runokäännöstä. Nuottijulkaisu Syksy ja muita lauluja = Autumn and other Finnish songs (1981) sisältää Heikki Sarmannon laulusävellyksiä suomalaisten runoilijoiden sanoihin. Mukana on myös Lauri Pohjanpään runoon Syksy (Kaksi vanhaa varista) sävelletty laulelma. Julkaisuun on liitetty laulujen englanninnokset. Runot on kääntänyt Aina Swan Cutler.
Julkaisun saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Etsin runoilijaa, naisrunoilijaa. Hän on kirjoittanut runon, tai runoteoksen, tai kokoelmansa nimi sisältää seuraavan ajatuksen: "En vastaa kirjeisiin, jotka… |
649 |
|
|
|
Sirkka Turkka aloittaa Mies joka rakasti vaimoaan liikaa -kokoelmansa (Tammi, 1979) ensimmäisen runon näin: "En koskaan vastaa kirjeisiin, saati, että aloittaisin / itsenäisen kirjeenvaihdon." Voisikohan hän ehkä olla etsitty runoilija?
|
| Claes Andersson on kirjoittanut Unkarin kansannousun vihastuttamana Pamfletin/runon. Mistä kokoelmasta löytyy? Voisitko lähettää vastauksessa tekstin. Onko… |
370 |
|
|
|
Psykiatri, kirjailija ja muusikko Claes Andersson kertoo teoksessaan Jokainen sydämeni lyönti - merkintöjä elämästäni (2009) kirjoittaneensa Unkarin kansannousuun liittyen ensimmäisen poliittisen runonsa "Jossakin teloitetaan kaksikymmentäneljä opiskelijaa". Alkukielisessä teoksessa Varje slag mitt hjärta slår - anteckningar från mitt liv runon nimi on "Nånstans arkebuseras tjugofyra studenter".
Sitä, onko runo joskus julkaistu, hän ei kerro. Pikaisella läpisilmäilyllä runo ei ole ainakaan hänen ensimmäisissä runokokoelmissaan, emmekä onnistuneet muidenkaan lähteiden kautta sitä löytämään. Anderssonin ensimmäinen runokokoelma, Ventil, julkaistiin 1962, jolloin kysymäsi runon kirjoittamisesta oli jo kuusi vuotta.
|
| Mikä on maailman paksuin kirja? Kuka keksi kirjat? Miten kauaa on kirjoittettu\lausuttu, runoja? Missä kirjassa on eniten kirjoitusta? Mikä on maailman… |
3689 |
|
|
|
Paksuimmasta kirjasta on palvelussa kysytty ennenkin. Tässä aiempi vastaus:
"Guinness Wolrd Recordsin mukaan maailman paksuin kirja on vuonna 2009 julkaistu The Complete Miss Marple, johon on koottu kaikki Agatha Christien Miss Marple -romaanit ja -novellit yksien kansien väliin. Kirjassa on 4032 sivua ja se painaa noin 8 kiloa. Siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Iowan yliopiston kirjastom sidontaosastolla valmistettiin vuonna 2011 peräti 10000-sivuinen kirja, jonka kirjoitti runoilija Dave Morice satapäiväisen runomaratonin aikana. Kirja on yksittäiskappale."
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6318ab35-58…
Enten tekstiä voisi olla juuri tässä The Complete Miss Marple -teoksessa.
Ensimmäiset runot ovat... |
| Hyvät kirjastonhoitajat, haluaisin tietää, missä teoksessa on ilmestynyt Solveig von Schultzin (1907–1996) runo, jonka nimi on Ruukku (alunperin kenties Kruka… |
525 |
|
|
|
Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
|
| Onko Hymyilevä Apollo käännetty ruotsiksi? Varsinkin ne kauniit värsyt lopussa? |
1033 |
|
|
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
|
| Olen joskus kuullut/lukenut runon "Lähettämätön kirje". Luulen, että sen on kirjoittanut Aale Tynni. Haluaisin löytää runon uudelleen. |
888 |
|
|
|
Aale Tynnillä on todellakin runo, jonka nimi on Lähettämätön kirje. Runo alkaa sanoilla "Olen kauan sitten kai Sinut kadottanut". Runo on luettavissa antologiasta Runoni rakkaudesta (toimittanut Salme Saure, Otava, useita painoksia). Teos kuuluu oman kirjastoverkkonnen kokoelmiin. Valitettavasti teoksesta ei käy ilmi, missä teoksessa kyseinen runo on alun perin julkaistu.
Saatte runon sähköpostiinne.
https://vaski.finna.fi/
https://finna.fi/
|
| Asiakkaamme etsii vanhaa runoantologiaa, jossa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Runot on ryhmitelty kirjaan vuodenaikojen mukaan, ja otsikoitu tyyliin:… |
662 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Yrjö Kaijärven ja Leo Tiaisen toimittama Suomalainen maisema runoudessa ja maalaustaiteessa (Tammi, 1946).
|
| Olisin kysynyt runoa Lapsuudenkoti |
510 |
|
|
|
Lapsuudenkoti-nimisiä runoja on varmasti useita. Rakkausrunot.fi-sivustolta löytyy yksi:
https://rakkausrunot.fi/runot/6938/132011/lapsuudenkoti?order=title&sor…
Lastenkirjainstituutin sivuston kautta löytyy useita samannimisiä, mutta suuri osa näyttäisi olevan kertomuksia. Aapisten ja lukukirjojen sisältö on tietysti sekä suorasanaista että runomuotoista. Alla linkki haun tulokseen:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
|
| Etsin Robert Frostin runoa jossa puhutaan taiteen ja luonnon rakastamisesta, hiilloksen tai tulen hiipumisesta/sammumisesta ja että on aika lähteä. |
874 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä kenties olla Walter Savage Landorin nelisäkeinen runo On his seventy-fifth birthday, jota Robert Frostin tiedetään siteeranneen Bread Loaf School of Englishissä pitämissään luennoissa?
Landorin runon kolme viimeistä säettä löytyvät Eeva Kilven suomentamina kirjasta Tätä runoa en unohda (Otava, 1977):
"Luontoa rakastin ja taidetta.
Lämmitin käsiäni elämän nuotiolla.
Se hiipuu, kohta on aika poistua."
|
Kysy kirjastonhoitajalta