| Mikä mahtaa olla tämän runon suomennos: https://it.wikipedia.org/wiki/Chiare,_fresche_et_dolci_acque Sen pitäisi olla 126. sonetti tässä teoksessa: Petrarca,… |
782 |
|
|
|
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
|
| Tarvitsisin tekijätiedot runoon, jossa on seuraavat säkeet : "Missä tammi, ruhtinaspuu, sitten kaatuukin / jää sen sijoille siintävään ilmaan / aina muistojen… |
506 |
|
|
|
Ikävä kyllä runon tekijä ei ole selvinnyt. Tunnistaisiko joku lukijoista sen?
|
| Kiltti Kirjasto.Kysymys on kansakoulun vanhassa lukukirjassa oleva runo,muistaakseni, "Metsän joulu" alkaen "Suuren hongat huminoi,tuuli lunta haravoi luoden… |
1380 |
|
|
|
WSOY:n Iloisessa lukukirjassa aikanaan julkaistu Oiva Paloheimon runo Metsän joulu on sittemmin päätynyt useaankin runoantologiaan, joista sen voi saada luettavakseen - esimerkkeinä mainittakoon Lasten runotar (Valistus, 1962), Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993), Tämän runon haluaisin kuulla. 3 (Tammi, 2000) ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005).
|
| Kuka on runoilija, kun runo alkaa: "Tänä aamuna minä tapoin sen pitkän mustan kyyn..". Kirjoitin tuon pääni sisäisen mielikuvan mukaan ja välimerkit ovat… |
692 |
|
|
|
Etsimänne runo on Pentti Saaritsan kirjoittama. Viisirivinen runo on kokoelmasta Syksyn runot (1973) ja se alkaa rivillä "Syyskesän maitoisena aamuna...".
Runo on luettavissa Syksyn runot -kokoelman lisäksi mm. Saaritsan kootuista runoista Runoja 1965-1982 (1983) ja runoantologiasta Suomen Runotar 2. (1990).
Saatte runon sähköpostiinne.
|
| Kuka on kirjoittanut runon nimeltä Minä haluaisin rakastua vielä kerran? |
654 |
|
|
|
Täsmälleen kaivatun nimistä runoa en onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Eeva Heilalan Olisi ihanaa vielä kerran rakastua, joka on yksi Heilalan valittujen runojen kokoelmaan Punaposkipuolukoita (Tammi, 2004) sisältyvistä ennen julkaisemattomista runoista.
|
| Löytyyköhän William Butler Yeatsin runoa The Circus Animals' Desertion suomennettuna? Tarvitsisin siitä nämä aivan lopussa olevat säkeet: "Now my ladder's gone… |
820 |
|
|
|
Aale Tynnin suomennos vuonna 1966 ilmestyneestä Yeats-valikoimasta Runoja:
"Nyt ovat tikkaani menneet,
on pantava maata kaikkien tikkaiden juureen,
tähän sydämen romukauppaan, inhottavaan."
|
| Kuka on suomentanut J. L. Runebergin runon Svartsjukans nätter (Mustasukkaisuuden yöt)? |
972 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Kenen runo? En tiedä ystävä minne polkumme johtaa. En, mitkä vaarat ja vaiheet matkalla kohtaa. Mut tiedän; käydessä uusia, outoja teitä, On kaksi meitä. En… |
608 |
|
|
|
Runon kirjoittaja ei ole selvinnyt. Sitä on kysytty kirjastojen yhteiseltä sähköpostilistalta, ja jos sitä kautta tekijä löytyy, palaan asiaan.
|
| Mistä runoteoksesta löytyy Heikki Asunnan runo "Tuntematon veli"? |
592 |
|
|
|
Runo Tuntematon veli sisältyy Heikki Asunnan kokoelmaan Vedenjakajalla : Runoja vainon vuosilta (1943).
Saatte runon sähköpostiinne.
|
| Pentti Järvisen kuunnelmassa Vainaja virittää ansan soi 26 minuutin kohdalla erään rouvan kotona kappale jota olen yrittänyt etsiä vuosia. Tämä oli isoäitini… |
1150 |
|
|
|
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
|
| Kenen kirjoittama on tämä runo, sen nimi on Legenda. Runo alkaa näin: Kävin Rumuuden markkinoilla, sinne minun tieni vei. |
743 |
|
|
|
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Legenda kokoelmasta Nälän ja selibaatin runot (1985). Runo on luettavissa myös mm. kokoelmasta Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (1995).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
|
| Mistä löytäisin runon joka oli muistaakseni Du den enda och den sista? Jotenkin muistaisin että kyseessä olisi Bo Carpelanin runo, mutta en ole varma... |
382 |
|
|
|
Bo Carpelanin runo Du den enda och den sista sisältyy kokoelmaan Källan vuodelta 1973.
Saat runon sähköpostiisi.
|
| Etsin suomenkielisiä sanoja Franz Schubertin lauluun Litanei auf das Fest aller Seelen. Alla olevan linkin mukaan suomennos alkaisi sanoin Rauha teille, sielut… |
1998 |
|
|
|
Jussi Törnwall on suomentanut Franz Schubertin (1797-1828) laulun Litanei auf das Fest aller Seelen (1816, san. Johann Georg Jacobi).
Suomenkieliset sanat löytyvät Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokanta.
http://laura.siba.fi/
|
| Missä Lauri Viidan teoksessa on julkaistu runo Metsä, jonka Kaj Chydenius on säveltänyt naiskuorolle? |
1043 |
|
|
|
Runo on julkaistu Laudi Viidan runoja ja proosaa sisältävässä kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961). Kokoelma löytyy myös Kootut runot -teoksesta.
|
| Unkarilaisen Imre Oraveczin runossa Vanhan miehen laulu on sana "kiva". Emme löytäneet mistään tietoa, mitä sana tarkoittaa. |
413 |
|
|
|
Imre Oraveczin (s. 1943) runo Vanhan miehen laulu (Agg férfi éneke) on kokoelmasta A hopik könyeve eli Hopi-intiaanien kirja (1982). Sana "kiva" viittaa runossa tilaan, jollaista hopi-intiaanit käyttävät uskonnollisissa ja poliittisissa rituaaleissa.
Oravecz käyttää runoudessaan kansanrunouden aineksia ja alkuperäiskansojen, varsinkin hopi-intiaanien, klaanijärjestelmään kuuluvaa tietoutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiva
Yhteisessä sateessa : Kuusi unkarilaista runoilijaa (suom. ja toim. Hannu Launonen ja Béla Jávorszky, WSOY, 2006)
http://dia.pool.pim.hu/xhtml/oravecz_imre/Oravecz_Imre-A_hopik_konyve.x…
|
| Haluaisin löytää suomennoksen T.S. Eliotin neljän rivin runoon, joka saattaa olla peräisin Four Quartets-kokoelmasta: 'We shall not cease from exploration… |
1016 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Thomas Stearns Eliotin (1888 - 1965) runosta Little Gidding (1942), sen viidennestä osasata. Runosta löytyy kolme suomennosta.
Ensimmäinen suomennos on Sinikka Kallio-Visapään suomennos vuodelta 1949. Se ilmestyi teoksessa T. S. Eliot: Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, useita painoksia).
Seuraavan kerran runon suomensi Ville Repo antologiaan Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992).
Juha Silvon suomennos ilmestyi vuonna 2007 WSOY:n kustantamana kaksikielisessä teoksessa Neljä kvartettoa / Four Quartets.
Anja Haglundin suomennosta kyseisestä runosta ei löytynyt.
Saatte runokatkelman suomennokset sähköpostiinne.
http://www.columbia.edu/itc/history/winter/w3206/edit/... |
| Olen tekemässä äidinkielen runoesitelmää ja tarvitsisin apua. Olisiko teillä tietoa minä vuonna Hannu Salakan yksi nimetön runo on julkaistu ja missä… |
555 |
|
|
|
Etsimäsi Hannu Salakan (1955 - 2003) nimeämätön runo, joka alkaa rivillä "Jos kesällä asiat olisivat hyvin..." julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 kokoelmassa Niin joudun kauas tulevaisuuteen (Otava).
Runoteos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Helmet-haulla voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Saat runon sähköpostiisi.
Salakka, Hannu: Niin joudun kauas tulevaisuuteen (1989, Otava).
https://finna.fi
|
| Väinö Kirstinällä on runo, jossa on kohta: niinkuin suunnistaja, joka kesken kilpailun voitosta luopuen pysähtyy auttamaan haavoittunutta hirvenvasaa… |
912 |
|
|
|
Väinö Kirstinän Kuin suunnistaja, joka johtaa kilpailua (nimetty näin sisällysluetteloon runon ensimmäisen säkeen mukaan) sisältyy kokoelmaan Elämä ilman sijaista (Tammi, 1977). Se on mukana myös Kirstinän valittujen runojen kokoelmissa Runoja 1958-1977 (Tammi, 1979) ja Näköpiirissä : runoja vuosilta 1961-1994 (Tammi, 2006).
|
| Kysyisin kahdesta runosta, löytyisiköhän kumpaakaan mistään? 1. Naurun lähde 2. Puumanainen Saattavat olla jossain omakustanteessakin, ainakin Puumanaisesta… |
302 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään näiden runojen tekijöitä, emmekä itse runojakaan.
|
| Aaro Hellaakosken runo Ritari Ranki. |
881 |
|
|
|
Aaro Hellaakosken runo Ritari Rankki on osa runoelmaa Me kaksi (1920). Runo on julkaistu useissa Hellaakosken runojen kokoelmissa, mm. teoksissa Valitut runot (1940), Runot (1977) ja Runot 1916-1928 (1997). Ritari Rankki on luettavissa myös esimerkiksi antologiasta Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947 (WSOY, useita painoksia).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.finna.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta