Mitä eroa on epäsovinnaisuudella ja epäsovinnollisuudella? |
72 |
|
|
|
Jos hetkeksi laitetaan sivuun etuliitteellä epä- luodut vastakohdat ja keskitytään sovinnaisuuden ja sovinnollisuuden käsitteisiin, voidaan esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta löytää sanaselitykset molemmille merkityksille adjektiivien sovinnainen ja sovinnollinen kautta.Tiivistäen: sovinnaisuus liittyy yhteiskunnan normeihin tai moraalikäsitykseen, jolloin esimerkiksi tilaisuuteen sopimaton käytös olisi epäsovinnaista. Sen sijaan sovinnollisuus on riitaisuuden vastakohta, eli esimerkiksi sopuisa ja sovitteleva henkilö olisi sovinnollinen. Kysymyksesi epä-alkuiset antonyymiset käsitteet ovat siis loogisesti näiden vastakohtia, jolloin epäsovinnollisuus on riitaisuutta ja epäsovinnaisuus on yhteiskunnan normien tai tapojen vastaista... |
Mitä on suomeksi Hannah Arendtin termi Schreibtischtaeter? Se on englanniksi käännetty joko desk killer tai desk murderer. |
73 |
|
|
|
Yliopisto-lehteen kirjoittamassaan arvostelussa Arendtin kirjasta Eichmann Jerusalemissa Herman Raivio käyttää ilmausta "kirjoituspöytämurhaaja, byrokraattinen surmaaja" ilmeisenä viittauksena kirjailijaan liitettyyn termiin Schreibtischtäter. Alun perin vuonna 1963 julkaistussa teoksessa sitä ei kuitenkaan esiinny lainkaan. Dan Grettonin kirja I you we them : journeys beyond evil, joka tekee selkoa termin taustasta, mainitsee Arendtin käyttäneen sitä ensimmäisen kerran vasta vuonna 1966 Bert Naumannin Auschwitz-oikeudenkäyntejä käsittelevään kirjaan laatimassaan esipuheessa. Tässä se esiintyy Grettonin mukaan jo vakiintuneena ilmauksena, jonka merkitystä ei erikseen tarvitse selittää. Termin alullepanijaksi Gretton kuitenkin Arendtin... |
Näyttäisi siltä että käsite "raudan maku" on tuttu kaikille. En kuitenkaan ole nähnyt ihmisten nuoleskelevan rautaa. Siksi kysynkin, että miksi "kaikki… |
138 |
|
|
|
Se, mitä nimitetään "raudan mauksi", on tarkalleen ottaen veden ja hapen vaikutuksesta hapettuneen raudan eli ruosteen makua. "Kaikille tuttuna" käsite lienee luultavimmin peräisin niiltä ajoilta, joina elintarvikkeet olivat kuljetuksen ja säilytyksen aikana nykyistä alttiimpia vieraille mauille käytettyjen astioiden ja niissä esiintyneiden puutteiden ja vikojen vuoksi."Kun maitoa joudutaan kulettamaan usein pitkiäkin matkoja, on tärkeää että sitä warten on tarkotuksenmukaiset kuletusastiat. Nykyään käytetään miltei yksinomaan tinatusta teräspellistä walmistettuja kuletusastioita. -- Tärkeää on, ettei astian tinauksessa ole epätasaisuutta, joihin tarttuu likaa ja maidonjätteitä, ja ettei tinaus ole kulunut tahi astia ruosteinen, koska... |
Esimiestä kutsutaan tiemmä tätä nykyä esihenkilöksi, varusmiestä sukupuolesta riippumatta varushenkilöksi jne. Mitä termiä kuuluu käyttää mitat täyttävästä… |
190 |
|
|
|
Julkisen hallinon ontologiassa ohjataan valtiomiehen sijaan käyttämään termejä poliitikko tai poliittinen johtaja, https://finto.fi/fi/search?clang=fi&q=valtiomi&vocabs=juho. |
Lautapelistä kysymäs jonka nimes on 3 t kirjaimella alkavaa sanaa kun olen ne unohtanut. siinä pelis laudas kuukaudet ja hienot kuukausien juttujen kuvat ja… |
195 |
|
|
|
Kyseessä on todennnäköisesti lapsille ja nuorille koululaisille suunnattu Tieto & taito & temppu -lautapeli. Pelissä on tietokilpailukysymyksiä, matemaattisia tehtäviä sekä liikunnallisia tehtäviä. Tieto & taito & temppu on oppimispeli, joka kehittää myös sanavarastoa ja siinä opitaan mm. juuri kuukausien ja vuodenaikojen käsitteitä. Pelissä liikutaan noppaa heittämällä pelilaudan ympäri. |
Kolmeosaista kirjasarjaa kutsutaan trilogiaksi. Onko muun pituisille kirjasarjoille olemassa vastaavaa nimitystä? |
572 |
|
|
|
Neliosaista sarjaa voidaan kutsua tetralogiaksi (Tieteen termipankki). Muunpituisille sarjoille ei suomen kielessä ole vakiintuneita nimityksiä.
Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:tetralogia
|
Ihmisiä kehotetaan viettämään "sosiaalisesti kognitiivista elämää". Mitä tämä oikein tarkoittaa? |
259 |
|
|
|
Hei!
Koska emme ole terveydenhoitoalan yms. ammattilaisia, emme pysty antamaan asiantuntijatason vastauksia tämän kaltaisiin kysymyksiin. Kyseistä kehotusta voidaan tulkita niin monesta näkökulmasta. On siis vaikea ottaa kantaa, varsinkin, kun ei tiedä missä asiayhteydessä näin kehotetaan. Tässä kuitenkin jotain pohdintaa jostain näkökulmasta.
Jos asiaa tarkastellaan esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, voisiko aihe liittyä esimerkiksi ihmisen toimintakykyyn ja sen edistämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivuilla https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on kerrotaan yleisesti mitä ihmisen toimintakyky on ja sen mukaan ihmisen toimintakyvyn voi jäsennellä esimerkiksi... |
Onko uskonnollisten tahojen "sielulle" mitään tieteellisesti hyväksyttyä määritelmää/havaintoa? |
296 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sielu-sanalla voi olla lukuisia eri merkityksiä (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sielu?searchMode=all). Uskonnollisessa kontekstissa sielu-sanalla tarkoitetaan sanakirjan mukaan usein seuraavaa:
[I]hmisen ja joskus muunkin (elollisen) olennon tajuisesta, henkisten toimintojen ja ilmiöiden ylläpitäjänä toimivasta aineettomasta puolesta, joka us. käsitetään itsenäiseksi olioksi ja jonka monien uskontojen mukaan ajatellaan lähtevän ruumiista kuolemassa ja jatkavan olemassaoloaan.
Sielulle voidaan siis antaa sanakirjamääritelmä, mutta tieteellisessä mielessä sielun mahdollista olemassaoloa ei oikein voi todistaa. Näin ollen esimerkiksi ihmisen fysiologian tutkimuksessa sielu-käsitteellä ei ole... |
Onko maanmittausinsinööri ja maanmittari sama asia? Siksi kysyn, kun mietin, kuuluisiko maanmittausinsinööri Wikipediassa luokkaan "maanmittarit" vai … |
351 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu. |
Netistä ei löytynyt englanninkieliselle ilmaisulle "character study" muuta suomenkielistä vastinetta kuin teennäinen "hahmotutkimus". Löytäisittekö te… |
630 |
|
|
|
Yleisemmin kirjallisuudentutkimuksessa käytetään termiä henkilöhahmotutkimus. Esimerkiksi teoksessa Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsittetä (Tietolipas 174, SKS) character-sanan suomenkieliseksi vastineeksi kirjallisuudessa annetaan "henkilöhahmo". |
Löytyisikö suomenkielistä yleisesitystä tai vaikka lyhyttä määritelmää filosofiselle käsitteelle / termille "fallibilismi" joko tieteenfilosofisesti mutta… |
394 |
|
|
|
Tässä Tieteen termipankin määritelmä käsitteestä:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:fallibilismi
Nimenomaan fallibilismiin keskittyvää suomenkielistä yleisesitystä ei käsittääkseni ole olemassa, mutta käsitettä toki esitellään useissa tieteenfilosofisissa teoksissa. Näistä voisi mainita ainakin Ilkka Niiniluodon teoksen Johdatus tieteenfilosofiaan: käsitteen- ja teorianmuodostus (Otava).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1428758?lang=fin
Fallibilismi-käsitteen kehitti amerikkalainen Charles S. Peirce, vaikkakin käsitteen takana oleva ajatus on paljon häntä vanhempi. Markus Lång on suomentanut useita Peircen teoksia. Nämä löytyvät teoksesta Johdatus tieteen logiikkaan ja... |
Mitkä Euroopan maat katsotaan nykyään kehitysmaiksi? |
6470 |
|
|
|
Kehitysmaa on kiistelty käsite eikä sille ole mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Arkikielessä kehitysmaalla tarkoitetaan usein maata, jossa on matala bruttokansantuote, vähäinen koulutustaso ja kehno terveydenhoito. Voidaan puhua myös esimerkiksi ”kolmannesta maailmasta” tai ”Etelästä”, mutta myös nämä termit ovat ongelmallisia.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/kehitysmaat-kehittyvat-maat-kolmas-maailma-globaali-etela-miten-puhua
Kehitysmaiksi luokiteltavat maat ovat heterogeeninen ryhmä maita, joissa voi olla valtavaa sisäistä vaihtelua. Seuraavaksi hahmottelen erilaisia tapoja luokitella maita. Näissä tilastoissa ”Eurooppa” käsitetään varsin laajassa merkityksessä; esimerkiksi Venäjä lasketaan usein... |
Kysymys liittyen 1600-luvun asiakirjoihin: "Ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper" |
283 |
|
|
|
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi... |
Minun tulisi määritellä seuraavat käsitteet: Professio, Asiantuntijaorganisaatio, Politiikkasykli, Ohjaus ja Valta. Näistä on kuulemma kirjoitettu lukuisia… |
874 |
|
|
|
Näitä käsitteitä käsitellään tosiaan monissa kirjoissa, mutta varsinaisten määritelmien löytäminen on vaikeampaa. Ainakin näitä kirjoja kannattaa selata:
- Postmoderni politiikan filosofia / Tuija Pulkkinen
- Politiikka tieteenä : johdatus valtio-opilliseen ajatteluun / Erkki Berndtson
- Professionalism / Eliot Freidson
- Valta ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa / Karl-Erik Sveiby
- Long cycles in world politics / George Modelski
Etsimistä kannattaa jatkaa kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta:
http://finna.fi
|
Kumpi on oikein? "Kuka määrää kaapinpaikan" vai "kuka määrää kaapin paikan"? |
2774 |
|
|
|
Kun ilmaukset, joiden alkuosa on genetiivimuotoinen, muodostavat käsitteen, esim. värinnimen, erikoisalan termin tai ammattinimikkeen, ne ovat yhdyssanoja (yönsininen, tiibetinspanieli) ja kirjoitetaan siis yhteen. Myös jos ilmaisun merkitys muuttuu yhteen kirjoitettaessa, osat kirjoitetaan yhteen (kyseessä on usein myös kuvallinen ilmaus: kädenojennus).
”Kaapin paikkaa” ei siis kirjoiteta yhteen. Ilmaisua käytetään lähinnä idiomeissa ”määrätä / osoittaa kaapin paikka”.
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1478
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=15
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=464&s=2608
|
Sosiokulttuuri, mikä on sen määritelmä |
19068 |
|
|
|
Selvää määritelmää käsitteelle sosiokulttuuri ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä. Osoitteessa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/5703/suomalai.pdf?sequence=1
on Johanna Holopaisen Helsingin yliopistoon tekemä sosiaalipsykologian pro gradu –tutkielman, joka käsittelee sosiokulttuurista sopeutumista (Suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaisten psykologista ja sosiokulttuurista sopeutumista selittävät tekijät). Tässä on tutkielmasta tekstinpätkä, jossa käsitellään sosiokulttuuri-käsitettä:
”Psykologinen sopeutuminen tarkoittaa yksilön emotionaalista hyvinvointia ja yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä, kun taas sosiokulttuurinen sopeutuminen liittyy uuteen kulttuuriin sopeutumiseen käyttäytymisen tasolla (Ward &... |
Deicide tarkoittaa "Jumalan murhaa". Se on teologinen termi. Mikä on suomenkielinen termi? |
1315 |
|
|
|
Helsingin yliopiston Kirkkohistorian laitokselta sain vastauksen, että deicide "tarkoittaa jumalasurmaa tai -murhaa ja sillä viitataan aika usein syyttävässä mielessä juutalaisiin, kun puhutaan heidän osuudestaan Kristuksen kuolemaan."
Deicide-sanan alkuperä on vanhaa kirkkolatinaa decida, mikä tarkoittaa jumalan murhaajaa tai suoraan yhdistettynä latinan sana deus (jumala) ja englannin -cide (vrt. suicide, homicide).
Lähde: Oxford Dictionary of English, 2005.
|
Tarvitsin tietoa psykologisesta romaanista. |
2338 |
|
|
|
Psykologisen romaanin käsitteestä ei löydy mitään virallista määritelmää. Esimerkiksi suomalaisissa kirjallisuuden hakuteoksissa, kuten Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjassa (2003) tai Otavan kirjallisuustiedossa (1990) ei löydy kyseistä hakusanaa.
Englanninkielisessä J. A. Cuddonin hakuteoksessa A Dictionary of Literary Terms
(1982) löytyy kuitenkin termi Psychological novel. Vapaasti suomennettuna siinä määritellään psykologisen romaanin keskittyvän enimmiltä osin päähenkilöiden henkisen, tunteellisen ja psyykkisen elämän analysointiin, sen sijaan, että keskipisteessä olisi kirjan juoni tai toiminta.
Porvoon kaupunginkirjaston nettisivuilla on myös käyttökelpoinen luettelo eri romaanityypeistä, jossa on myös psykologisen... |
Mikä WCF:n (World Congress of Faiths) suomenkielinen nimi? |
1455 |
|
|
|
Ilmeisesti käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Lyhennesanakirjoista ei löytynyt lyhenteelle WCF minkäänlaista selitystä. Yritin suomentaa termiä eri tavoin (maailman uskontojen kongressi, maailmanuskontojen kongressi, uskontojen maailmankongressi) ja etsiä Googlen avulla sivuja, joissa näitä termejä olisi käytetty.
Haulla maailman uskontojen kongressi sain hakutulokseksi linkin Kirkkohallituksen asettaman monikulttuurisuustyöryhmän mietintöön ( http://www.evl.fi/kkh/to/m_muutt/mm-99.pdf ), jossa käytetään termiä Maailman uskontojen kongressi erisnimen tavoin.
Myös muilla sivustoilla oli käytetty samaa termiä, mutta pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna.
Ehkäpä tuota suomennosta voisi käyttää, käännöksen oikeellisuutta... |
Etsin kirjaa, joka kertoo pintamaasta, siis maailmasta, jossa on vain kaksi ulottuvuutta. Olettaisin sen kuuluvan scifi-kirjoihin. Pintamaa-haku ei tuottanut… |
1260 |
|
|
|
Tarkoitat varmaan englantilaisen Edwin Abbott Abbottin kirjaa Tasomaa: moniulotteinen romanssi. Se julkaistiin 1997 Kimmo Pietiläisen suomentamana, kustantaja on Terra Cognita. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Turun kaupunginkirjaston Aino-aineistotietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1121856988 . Kirja on tieteiskirjallisuuden klassikoita, satiiri, joka ilmestyessään v. 1884 ivasi oman aikansa viktoriaanista yhteiskuntaa, mutta joka on aina ajankohtainen kuvatessaan ihmisten henkistä, fyysistä ja yhteiskunnallista rajoittuneisuutta.
|