Parkajoki on pieni ruotsalainen paikkakunta Pajalan pitäjässä aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Parkajoki
Nettihaun mukaan hyvin suosittua kalastusseutua. Veitsi saattaisikin olla matkamuisto jostain reissusta?
Esineestä voisi ehkä saada lisätietoa Suomen käsityömuseosta tai Finna.fi -esinehaulla.
Kittilän nimiä on v. 1984 kerännyt Marketta Harju-Autti. Nimilipussa on nämä tiedot: ”Kuiva kuusikkomaa Kapsajoen länsipuolella, Päivänhohtovuoman eteläosassa. Nimen määriteosalle ei ole selitystä.” (Määriteosa on siis tuo Siengalais-.) Lisäksi viitataan nimeen Siengalaiset. Nimilipussa Siengalaiset sanotaan näin: ”Hanhimaan talojen vanhat niittypaikat Kapsajoen varrella Poutamukan alapuolella. Nimestä ja sen alkuperästä ei ole mitään selitystä.” Siengalaisten länsipuolta on sanottu myös Iso-Siengalaiseksi ja itäpuolta Pikku-Siengalaiseksi.
Nimien Siengala(is)-osa vaikuttaisi kyllä siltä, että se voisi olla saamelaisperäinen. Kaaresuvannosta Ruotsin puolelta onkin nimiarkistossa pari tietoa vastaavista nimistä. Eira Söderholm on v....
Matti Kähärin kirjassa Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 on matrikkeli, jossa on tietoa koulun ylioppilaista eri vuosilta:
Käkisalmen yhteiskoulu-yhteislyseo 1892-1944 | Heili-kirjastot | Heilikirjastot (finna.fi)
Kirja on lukusalilainana Lappeenrannan kirjaston Carelica-kokoelmassa. Siihen on mahdollisuus tutustua Lappeenrannan kirjastossa, tai sen voi saada lukusalilainaan Imatran kirjastoon. Tarkempia tietoja saat Lappeenrannan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
Lappeenranta - Kirjasto - Lappeenrannan kaupunki
Korona-ajan rajoituksista kirjastojen toiminnassa tietoa kirjastojen sivuilta:
Etusivu - Heili-verkkokirjasto | Heilikirjastot (finna.fi)
Poliisin ajoneuvoista on yleisölle suunnattua tietoa Poliisin sivulla, https://poliisi.fi/ajoneuvot. Siellä ei puhuta tehoista mitään, ehkä tarkoituksella. Poliisiammattikorkeakoulun kirjastosta, https://polamk.fi/kirjasto, kerrottiin, että "Maijat" on ihan vakiotehoisia. Uusissa maijoissa tehoja on Vw T6.1 110kw (etuveto) ja koira-autoissa (4x4) on 146kw, Mersu Vito 120kw.
Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista työnantajista, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Listaukseen voidaan ottaa mukaan yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja julkisyhteisöt. Listaan tulostetaan y-tunnus, organisaation nimi ja henkilöstömäärä. Myös organisaation päätoimiala voidaan tulostaa listaan tarvittaessa. Henkilöstön määrä kerrotaan listassa henkilötyövuosina. Konsernia ei huomioida.
Tuorein saatavilla oleva henkilöstön määrään perustuva Suurimmat työnantajat Suomessa -listaus perustuisi nyt tilatessa vuoden 2019 vuositilaston tietoon.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan nuotit on julkaistu alkuperäisen levytyksen pianosoolon mukaisena versiona useassa kokoelmassa: esimerkiksi Ihanimmat ikivihreät (F-kustannus, 2013), Musiikkia maestrot (F-kustannus, 2015). Tässä muodossa kappale ei ole kuitenkaan kovin helppo eikä melodiaa kahdentaessaan välttämättä sovellu säestämiseen - ellei ole tarkoitus säestää yhteislaulua.
Jos on tarkoitus säestää laulajaa tai muuta solistia esim. kitaralla tai pianolla, ja jos vapaa säestys onnistuu, helppolukuisin on pelkän melodian ja sointumerkit sisältävä nuottiversio. Sellainen löytyy ainakin kokoelmasta Suomen toivelaulut (F-kustannus, 2017). Kappale on siinä alkuperäisessä a-mollissa.
Toinen vastaava nuotti on...
Jakausta tarkoittavat beena ja peena tulevat ruotsin sanasta bena ('jakaa kahtia', 'jakaus').
Tyynni-sanan alkuperää selvittänyt Heikki Ojansuu erottaa sen kahteen osaan tyy+nni. Tässä 'tyy' on tyvi-sanan rinnakkaismuoto ja loppu 'nni' pääteainesta, jolla on merkitys (johonkin) saakka. Tyynni olisi siis 'tyveen, kantaan asti' eli 'kokonaan, täysin'; kaikki tyynni on siis 'aivan kaikki'.
Lähteet:
Ulla-Maija Forsberg, Stadin slangin etymologinen sanakirja
Heikki Ojansuu, tyynni ja tykönä (tyköä, tykö) sanoista. - Virittäjä 1908, s. 54-55
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö
Elävässä arkistossa ilmoitetaan julkisesti ainoastaan vuosiluku 1959. Yle Arkistosta kerrottiin, ettei filmin ajankohdasta ole muuta lisätietoa kuin että se on tarkastettu Valtion elokuvatarkastamossa 3.11.1959.
Jatkosodan aikaisesta Jalkaväkirykmentti 50:stä kertovalla sivustolla on tietoa Suomen sotilasarvoista ja niiden nimitysten historiallisesta taustasta. Siellä kerrotaan näin: "Kenraalien sisäisessä arvojärjestyksessä on usein herättänyt ihmetystä se, miksi kenraalimajuri on kenraaliluutnantin alapuolella. Onhan majuri kuitenkin luutnanttia korkeampi yleisessä arvojärjestyksessä. Tähän on syynä sotilasarvojen etymologinen tausta: luutnantti on kapteenin ensimmäinen sijainen komppaniaupseereissa, mutta esiupseereissa everstin ensimmäinen sijainen onkin everstiluutnantti. Näin ollen kenraaliluutnantti on myös kenraalin ensimmäinen sijainen ja siten kenraalimajuria korkeampi sotilasarvo. Alunperin kenraalimajuri oli kenraalin alin sotilasarvo...
Taitaapa olla niin, että ainoa kokoelma, joka sisältää kaikki kysymyksessä mainitut kappaleet, on vuonna 1979 ilmestynyt Disco city 2 : kotimaan hitit. Sillä eivät kuitenkaan esiinny alkuperäislevytysten artistit: Hallelujaa ei laula Marion, vaan Piritta (yhdessä Jukka Heinon kanssa); Piritta esittää myös laulun Katson sineen taivaan, ja Mäntsälä mielessäin kuullaan Jukka Heinon laulamana; Jerry Cottonin esittää Käntty & Kojootit. Disco tango on Salomonin tulkitsema versio tästä Tanskan vuoden 1979 euroviisusävelmästä; alkuperäisen suomenkielisen levytyksen lauloi Marion.
https://www.discogs.com/Various-Disco-City-2-Kotimaan-Hitit/release/9980282
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=disco+city+2&ID=33c1c201-f4c4-4fcb-...
O. E. Lampénin ja Hannes Korpi-Anttilan Aarresaari-suomennosten tekstissä lempinimeä Barbecue ei ole käännetty, mutta molemmat ovat liittäneet mukaan sitä selittävän alaviitteen: "Kokin hyväilynimi - porsaspaisti." (Lampén); "Barbecue (/baabikjuu/), tässä = 'Paistinkääntäjä', kokin lempinimi; merkitsee oik. isoa telinettä, jolla eläimen ruho paistetaan, tai myös paistettua (sian, härän) ruhoa (haitil.-esp. sana)." (Korpi-Anttila). Jukka Kemppisen suomennoksessa nimi on käännetty Paistinkääntäjäksi.
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Liikenneviraston mukaan sukupuolineutraalius ei ole ollut tavoitteena liikennemerkkejä uudistettaessa, vaan selkeys. Liikenteenohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Liikennevirastosta on IS:n haastattelussa vuonna 2017 kommentoinut uusia liikennemerkkejä näin: "Tarkoitus on tehdä merkeistä entistä helpommin havaittavia. Merkkejä ovat valmistelleet aiempina vuosikymmeninä TVH ja Tielaitos ja osassa merkkejä on paljon yksityiskohtia. Sukupuolineutraalisuus ei ole siis tavoite, vaan selkeys. Yksinkertaisuuteen pyrkiminen on tulkittu sukupuolineutraalisuudeksi."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005414469.html
Åsa Hellbergin Hotelli Flanagansin naiset -teos ilmestyy Bazar Kustannukselta tämän vuoden syksyllä ja sitä hankitaan Helmet-kirjastoihin. Muita suomennoksia kirjailijalta ei näyttäisi olevan tulossa, mutta kannattaa olla suoraan yhteydessä kustantamoon (info@bazarkustannus.fi) ja toivoa niitä. Sillä tavalla kustantaja saa ensikäden tietoa siitä, mitä lukijat haluavat lisää.
Lähde: https://www.bazarkustannus.fi/kirjailijat/asa-hellberg/
Kyseessä on todennäköisesti Kaari Utrion Rautalilja, josta on juuri ilmestynyt uusintapainos. Utrio mainitsee ET-lehden numerossa 2/2021, että kirjassa kuvatun ruukin esikuvana on Högforsin ruukki.
Kirjan voi varata Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1451357.
Hei,
Grönlannin kieliestä ei ole pelkästään yksi versio, vaan niistä löytyy kolme eri paikallisversiot. Virallinen versio on nimeltään kalaallisut.
Tällaiset grönlanti-kielen kirjoja löytyy ja niitä pystyy todennäköisesti kaukolainata (maksullinen palvelu)
Greenlandic for travelers
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.118991
A grammar of the West Greenland language
https://finna.fi/Record/helka.995742373506253
Netistä löytyy tällainen sivu, mistä ehkä voi olla hyötyä:
https://guidetogreenland.com/about-greenland/greenlandic-culture-amp-ar…
Kirjastoissamme on otettu uudelleen käyttöön se käytäntö ettei uusinta lehtinumeroa lainata, vaan se on käyntiasiakkaiden luettavissa kirjaston tiloissa. Valmistaudumme siten tilojen avaamiseen asiakkaille, vaikka avaamispäivä ei olekaan vielä tiedossa.
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja.
