Tulostus on ollut pois käytöstä Vantaan kirjastojen asiakastulostusprosessista löytyneen tietosuojavaaran ja koronarajoitusten takia. Kirjasto etsii kaupungin tietohallinnon kanssa uutta ratkaisua tulostukseen, ja tulostusmahdollisuus on tulossa asiakkaiden käyttöön mahdollisimman pian.
Kyllähän tuo Jäähvyäisten ensimmäinen säkeistö enemmän itsemurhan kuin onnettomuuden suuntaan tekstin tulkintaa ohjaa: "mikä harhaan käänsi pään / mikä voima veti / valokiilaan lähestyvään". Isän itsemurhasta kertovana kappale mainitaan myös Mikko Meriläisen Rajaportti-albumin arvostelussa (Soundi 3/2002).
https://www.soundi.fi/levyarviot/timo-rautiainen-trio-niskalaukaus-rajaportti/
Helmet-kirjaston asiakkaille on tarjolla Rockway-verkkopalvelu, jossa on runsaasti kursseja musiikinharrastajille. Rockway tarjoaa myös laulukursseja monentasoisille laulajille. Jokainen kurssi sisältää useita video-oppitunteja. Lisätietoa Rockwaysta Helmet-sivustolla: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki/Opiskele_soittoa_ja_laul…
Hei,
Säätyvallan eli vapauden ajasta löytyy tietoa monista Suomen historia –teoksista. Meiltä Lumme –kirjastoista löytyy esim. Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla, jonka ovat toimittaneet Yrjö Blomstedt, Paula Avikainen, Erkki Pärssinen ja Ilkka Mäntylä.
Muita teoksia ovat esim. Murtuva säätyvalta, jonka on kirjoittanut Heikki Ylikangas, Gunnar Suolahden kirjoittama Elämää Suomessa 1700-luvulla ja Jouko Nurmiaisen väitöskirja Edistys ja yhteinen hyvä vapauden ajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä (Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Saat enemmän aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esim. lumme.finna.fi –sivuilta laittamalla hakusanaksi vapauden aika ja...
Yksi- ja monisoluiset levät kuuluvat alkueliöihin. Leviä tutkiva tieteenala on nimeltään fykologia. Erinomaisia artikkeleita levistä on kirjassa Kasvit 1 (toim. M. Piirainen).
Hieno verkkosivu levistä on taas itämeri.fi -sivustolla:
Levät elävöittävät vedenalaista maisemaa - itämeri.fi (itameri.fi)
Vapo on avannut aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin https://yle.fi/uutiset/3-11538206
Kannattaakin kääntyä Vapon puoleen https://www.vapo.fi/yhteystiedot/
Asiasta tietävä taho voisi olla myös Bioenergia ry https://www.bioenergia.fi/
Svenska akademins ordbok (SAOB):in mukaan mjöllår tarkoittaa samaa kuin mjölbinge, eli lår för förvaring av mjöl. Kyse on siis laatikosta, jossa säilytettiin jauhoa.
Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Tässä Ylen artikkelissa on kerrottu ruotsiksi norppaliven suosiosta, siitä löytyy tietoa siitä, mistä on kyse ja hyvää sanastoa, https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/16/video-forsta-saimenvikaren-vi…. Saimaan norppa on ruotsiksi saimenvikare.
Englanniksi uutisointia livekamerasta löytyy myös, https://yle.fi/uutiset/osasto/news/norppalive_seal_cam_returns_to_mesme…
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
Koneen malli tai sarjanumero ei kuvasta selviä, joten sen perusteella iänmääritystä on hieman haastavaa tehdä.
Sarjanumeron perusteella Underwood-kirjoituskoneiden valmistusvuotta voi etsiä täältä: https://typewriterdatabase.com/underwood.618.typewriter-serial-number-database
Peter von Baghin ohjaama kolmiosainen dokumenttisarja "Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi" on esitetty Yleisradion kanavilla vuosina 2010 ja 2012.
Sarja on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Etsitty kirja lienee Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Gummerus, 2009).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396718
Astrid Lindgrenin kirjassa Kerstin ja minä (Kerstin och jag, 1944) sanotaan äidin aina tapaavan saarnata Kerstinille ja Barbrolle, 16-vuotiaille kaksosille: "Tytölle ei ole tärkeintä, että pojat pitävät hänestä. Tärkeintä on, että hän on sellainen, että hänen oma sukupuolensa hyväksyy hänet."
Olisiko tämä etsimäsi ajatus?
Kerstin ja minä suomennettiin 1. kerran 1949. Yllä oleva sitaatti on neljännestä painoksesta, Otava 2003, suomentajana Heliä-Kaarina Salminen ja se löytyy sivulta 78.
Koru voisi olla peräisin Kaliningradista. ЯK viitannee Kaliningrad Amber Combine -nimellä toimivaan meripihkakoruja valmistavaan yritykseen. Se perustettiin vuonna 1947 kun Kaliningradin alue oli siirtynyt Neuvostoliiton hallintaan. Aiemmin paikalla toimi saksalaisomistuksessa meripihkaa työstänyt Königsberg Amber Factory. Sormuksen metallin arviointia voisi pyytää asiantuntijalta, esim. kultasepältä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad_Amber_Combine
https://www.ambermuseum.ru/en/home/about_museum/history_of_museum/kalin…
Lottopalloina käytetään tavallisia pöytätennispalloja https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000372281.html
Pöytätenniksessä pallon paino on lajin sääntöjen mukaan 2,7 grammaa. https://www.sptl.fi/sptl_uudet/wp-content/uploads/SPTL_s%c3%a4%c3%a4nn%…
Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi:
Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla.
Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla.
(Loimaa, H. Kankare , 1933)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
