Kyseessä on kappale Ollaan kahden lällällää, joka julkaistiin ensimmäisenä Kake Singersin Tähtisumutusta-levyllä vuonna 1979. Kappaleen on levyttänyt myös duo Meiju Suvas & G. T. Toicca.
Diabetesta sairastavien oli mahdollista suorittaa vapaaehtoinen varusmiespalvelus vuosina 2001-2017. Käytännöstä luovuttiin vuonna 2018 palvelusturvallisuuteen kohdistuvien riskien vuoksi.
Lähde ja lisätietoja:
https://puolustusvoimat.fi/-/uusi-selvitys-diabetesta-sairastavien-henk…
Jatkosodan aikaisista rautatieliikennekomppanioista ei näyttäisi olevan erillistä kirjallisuutta. Ne mainitaan lyhyesti Valtionrautateiden omassa historiikissa vuodelta 1961 sekä Markku Iskaniuksen väitöskirjassa 2003. Komppanioiden sotapäiväkirjat ovat verkossa saatavilla, mutta ne ovat melko lyhytsanaisia.
22758 1. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 24.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394949823
22759 2. Rautatieliikennekomppania, 10.8.1944 - 22.10.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950009
22760 3. Rautatieliikennekomppania, 12.10.1942 - 1.11.1944
https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2394950249
22761 4. Rautatieliikennekomppania, 1.3.1943 - 15.12.1943...
"In This Heartista" löytyy sovitus pianolle, lauluäänelle ja kitaralle nuottijulkaisussa Universal Mother (IMP, 1994). Julkaisua on Helmet-alueella yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1436094
Merihaka ei näytä olleen kovin laajasti kaunokirjallisuuden kohteena, sillä siitä ei löydy oikein mitään kirjallisuutta asiasanalla ”Merihaka”. Paikallislehtien lisäksi ainoa hakutulos Helmetissä on Merihaka-opas (Merihaka-Seura, 1988), joka sekin löytyy vain Pasilan kirjastossa säilytettävästä Helsinki-kokoelmasta.
Lisäksi löysin tieteellisistä kirjastoista pari Merihakaa koskevaa tietoteosta:
‒ Mehu : Merihaan Urheilijat r.y. 1979-1989 (Merihaan Urheilijat 1989; löytyy Työväenliikkeen kirjastosta)
‒ Merihaka-raportti (Helsingin yliopisto, 1981; löytyy Kaisa-talon kirjastosta)
Saattaa olla, että kaunokirjoissa piipahdetaan myös Merihaassa, mutta se lienee niin vähäisessä roolissa, ettei tällaisia teoksia ole listattu mihinkään....
Näin lavealla määrittelyllä on vaikea ehdottaa mitään tiettyjä runoja, mutta sopivia runoja voisi etsiä vaikkapa seuraavista runovalikoimista:
‒ Bländad av död och kärlek : 130 år finlandssvensk poesi / i urval av Maïmouna Jagne-Soreau, Martina Moliis-Mellberg, Martin Welander
‒ De bästa svenska dikterna : från Stiernhielm till Aspenström / valda, presenterade och kommenterade av Jan Olov Ullén
‒ En hälsning i glädje och sorg / texterna samlade och utvalda av Carita Björkstrand
‒ Levande svensk poesi : dikter från 600 år / i urval av Björn Håkanson
‒ Modern finlandssvensk lyrik : en antologi / red. av Claes Andersson och Bo Carpelan
‒ Rosor är röda : älskade verser ur gamla poesialbum / i urval av Leena Järvenpää
‒ Skapa den sol som...
Yle on julkaissut 21.7.22 Mari Jäntin kuvallisen jutun eläinkuljetuksista. Yle.fi
Ruokavirasto on ohjeistanut Kapallisia eläinkuljetuksia maanteillä. Ruokavirasto.fi
Olisivatkohan myös seuraavat kotimaiset fantasiaa sisältävät kirjat mieleen:
Vuokko Hurme: Kiepaus, Kaipaus ja Keikaus (Huimaa-sarja)
Emma ja Arja Puikkonen: Äänihäkki ja Löytölintu
Hanna van der Steen: Ennustus, Kirous ja Lumous (Tähtisilmät-sarja)
Jarkko Tontti: Vedeeran taru, Vedeera vaarallisilla vesillä ja Vedeera ja polttavan auringon maa (Vedeera-sarja)
Reeta Aarnio: Maan kätkemät, Veden vanki, Virvatulen vartija ja Tuulien taikuri
Magdalena Hai: Neiti Kymenen ihmeellinen talo
Salla Simukka: Sisarla
Mervi Heikkilä: Revonpuro, Tuulenkala, Sudenhampaat (Aijalin saaren tarut -sarja)
Elina Rouhiainen: Valkeantuoja (Nelimaan tarinat, 2. osa Hirmunsilmä ilmestyy syksyllä)
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti
Reetta Niemelä: Mustan...
Vuoden 1943 LTO:ssa koodi 3 on: "Pienikasvuisuus, kääpiökasvu (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia)."
Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." ...
"Eino Leinon kaksiosainen runoteos Sata ja yksi laulua julkaistiin 1898. Sen ensimmäisen osaston muodosti kolmiosainen runoelma nimeltään Hymni, joka puolestaan jakautui kolmeen ”lauluun”: Höyhensaaret, Laulu metsästä ja Hymyilevä Apollo. Kirja oli uskomaton suoritus kaksikymmenvuotiaalta kirjailijalta, joka oli jo aiemmin julkaissut kolme kokoelmallista runoja. Lisäksi hän oli ehtinyt perustaa veljensä Kasimirin kanssa kulttuurilehti Nykyajan, jota hän myös toimitti." Kiiltomato netEino leinon Sata ja yksi laulua on käännetty ranskaksi ja venäjäksi. Suomen kirjallisuuden käännöksetLeinon teoksia on käännetty useammalle kielelle, mutta jokaisen kohdalla pitäisi erikseen tarkistaa, onko Hymyilevä Apollo osana teosta...
Mikäli tarkoitat saksanpaimenkoiraa, josta puhekielessä käytetään nimitystä susikoira, se on laillinen ja Suomen kennelliiton hyväksymä rotu. Koirasusi puolestaan on on suden ja koiran risteymä. Se on luokiteltu vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Lähteet
Kennellitto: Saksanpaimenkoira: https://www.kennelliitto.fi/files/saksanpaimenkoira
Vieraslajit: Koirasusi https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936
Varmaan lausahdus on sanaleikkimäinen muunnos latinan Ad hoc -fraasista. Fraasi tarkoittaa ”tätä (tarkoitusta, tehtävää) varten”. Wikipedia
"Ad Hockey" olisi siis Jääkiekkoa varten.
Aivan tuosta näkökulmasta en löytänyt tutkimuksia. Joko aihe on harvinainen tai sitä ei ole tutkittu.
Sotien vaikutuksesta ihmisen evoluutioon on kyllä tutkimuksia esim. An evolutionary theory of large-scale human warfare: Group-structured cultural selection
Myös ihmisten muuttoliikettä ja sen vaikutusta kansojen perimään on tutkittu. esim. Tracing the peopling of the world through genomics
Kenties sotien ja muuttoliikkeiden vaikutusta on vaikea eritellä?
Saksankieliseltä Sich erinnern -sivustolta löytyy kuolinilmoitus, jossa kerrotaan, että filosofian tohtori Egon Werlich on syntynyt 26. kesäkuuta 1934 ja kuollut 19. maaliskuuta 2014 Dortmundissa Saksassa.
Emily Dickinsonin runo 115 What Inn is this löytyy Sirkka Heiskanen-Mäkelän suomentamana runokokoelmasta Puuseppä, itseoppinut. Alkusäe kuuluu "Majatalo mikä on..."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1917089
Runoja 365 I know that He exists, 1356 The Rat is the concisest Tenant, 1277 While we were fearing it, it came, ja The Forgotten Grave ei näytä löytyvät ainakaan Dickinsonin suomeksi käännetyistä runokokoelmista.
Hei!
Jari Niemelä 1990: tutkimus Tuntematon ruotusotilas: Ruotsinajan lopun ruotuarmeijan miehistön sosiaalinen ja taloudellinen asema Satakunnassa. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 157. Luettavissa verkossa: https://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-dor-000193
Niemelän tutkimuksesta löytyy tietoa sotilastorpista sekä millä tavoin sotilastorppien käyttö muuttui Ruotsin vallan loppuajalla ja sen loputtua. Historian saatossa, esim. isonvihan aikaan sotilastorpat joutuivat huonoon kuntoon ja niiden jälleenrakennukseen meni aikaa. Sotilastopista ja niiden rakennuskokonaisuuksista on harvoin kovin tarkkoja tietoa, mikä hankaloittaa niiden tutkimista.
Joitain sotilastorppia on museoitu. Löytyi esim. Alepujan sotilastorppa...
Kuvassa on todennäköisesti rakenteensa ja värinsä perusteella jokin nopsakki eli nopsahämähäkki.
Esimerkiksi jokapaikannopsakki (lat. Philodromus cespitum) tuntuu vastaavan kuvan mukaiseen määritelmään.
Asiasta voi kysyä ja keskustella myös Laji.fi-foorumeilla sekä LuontoPortti-verkkolehden sivuilla (ks. lähteet).
Hämähäkin lajin tarkkaan määrittelemisessä auttaa, jos saa selville sen tekemien verkkojen muodot, hämähäkin itsensä fyysisen koon ja silmien lukumäärän.
Lähteet:
Lajitietokeskus: https://laji.fi/taxon/MX.203016/identification
Lajitietokeskuksen keskustelufoorumit: https://foorumi.laji.fi/
LuontoPortti-verkkolehden Kysy luonnosta -palvelu: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/
Margit Hollméruksen laulu Kehäkukkanen alkaa Kehäkukkanen pieni pyörii .... Laulun voi löytää Lastentarhamuseon aineistoista osoitteesta https://doczz.net/doc/7008917/t%C3%A4%C3%A4t%C3%A4---lastentarhamuseo .
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista Helmet-tietokannan teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-Kustannus 2012)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062635?lang=fin
Eläköön leikki (Perinneleikit 2015)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2215277?lang=fin
Lasten kultainen laukukirja 2. (Fazer Musiikki, 1993)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057772?lang=fin
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059728?lang=fin
Lasten...
Ymmärrän, että asia tuntuu harmilliselta. Näin elämässä usein käytännössä käy. Valitettavasti kirjasto ei voi perua aineiston korvausta. Kirjastot eivät kirjanpidollisista syistä johtuen voi toimia kuten kirjakaupat, jotka pystyvät perumaan kaupan kuittia vastaan. Meillä ei ole erillistä tiliä, jolta voisimme maksaa korvauksen peruutuksen. Aineiston korvaus paitsi palauttaa asiakkaan lainausoikeuden myös poistaa aineiston kirjaston kokoelmasta ja muuttaa korvatun aineiston asiakkaan omaisuudeksi. Kirjaston tulisi siis käytännössä ostaa korvattu kirja takaisin, mutta hankintaohjeet yleensä estävät aineiston ostamisen yksityisiltä henkilöiltä. Kirjastot voivat ostaa aineistoa vain kilpailutuksen perusteella valituilta...
